Jobin 17
1 Minun henkeni on heikko, minun päiväni ovat lyhetyt, ja hauta on käsissä.
“My spirit is consumed. My days are extinct and the grave is ready for me.
2 En minä ketäkään pettänyt, ja kuitenkin minun silmäni täytyy olla murheessa.
Surely there are mockers with me. My eye dwells on their provocation.
3 Nyt siis taivuta sinus, ja ole itse minun takaukseni! kukas muu olis, joka minua takais?
“Now give a pledge. Be collateral for me with yourself. Who is there who will strike hands with me?
4 Ymmärryksen olet sinä heidän sydämistänsä kätkenyt, sentähden et sinä korota heitä.
For you have hidden their heart from understanding, therefore you will not exalt them.
5 Hän kerskaa ystävillensä saaliistansa, mutta hänen lastensa silmät pitää vaipuman.
He who denounces his friends for plunder, even the eyes of his children will fail.
6 Hän on minun pannut sananlaskuksi kansain sekaan, ja ääniksi heidän keskellensä.
“But he has made me a byword of the people. They spit in my face.
7 Minun silmäni ovat pimenneet minun suruni tähden, ja kaikki minun jäseneni ovat niinkuin varjo.
My eye also is dim by reason of sorrow. All my members are as a shadow.
8 Tästä hurskaat hämmästyvät, ja viattomat asettavat heitänsä ulkokullatuita vastaan.
Upright men will be astonished at this. The innocent will stir himself up against the godless.
9 Hurskas pysyy tielIänsä: ja jolla on puhtaat kädet, se pysyy vahvana.
Yet the righteous will hold to his way. He who has clean hands will grow stronger and stronger.
10 Kääntäkäät siis teitänne kaikki ja tulkaat nyt: en minä kuitenkaan löydä yhtään taitavaa teidän seassanne.
But as for you all, come back. I will not find a wise man amongst you.
11 Minun päiväni ovat kuluneet: minun aivoitukseni ovat hajoitetut, jotka minun sydämessäni olivat,
My days are past. My plans are broken off, as are the thoughts of my heart.
12 Ja ovat yöstä päivän, ja valkeuden pimeydestä tehneet.
They change the night into day, saying ‘The light is near’ in the presence of darkness.
13 Ja ehkä minä kauvan odottaisin, niin on kuitenkin hauta minun huoneeni, ja minä olen vuoteeni pimeydessä tehnyt. (Sheol h7585)
If I look for Sheol as my house, if I have spread my couch in the darkness, (Sheol h7585)
14 Mätänemisen minä kutsuin isäkseni, ja madot äidikseni ja sisarekseni.
if I have said to corruption, ‘You are my father,’ and to the worm, ‘My mother,’ and ‘My sister,’
15 Kussa on nyt minun odottamiseni? ja kuka ottaa minun toivostani vaarin?
where then is my hope? As for my hope, who will see it?
