Jobin 16
1 Sitte vastasi Job ja sanoi:
Unya mitubag si Job ug miingon:
2 Minä olen usein senkaltaista kuullut: te olette kaikki häijyt lohduttajat.
Nakadungog ako ug daghang mga butang nga ingon niana: Kamong tanan mga makapuol nga mga maglilipay.
3 Koska siis nämät tyhjät puheet loppuvat? eli mikä sinun niin rohkaisee puhumaan?
May katapusan ba ang mga pulong nga walay hinungdan? Kun unsay nakapahagit kanimo nga ikaw mitubag man?
4 Minä taitaisin myös puhua niinkuin tekin. Minä soisin teidän sielunne olevan minun sieluni siassa, niin minä löytäisin myös sanoja teitä vastaan, ja taitaisin vääntää päätäni teitä vastaan.
Ako nakahimo usab pagsulti sama kaninyo; Kong ang inyong kalag nahapuli pa sa akong kalag, Ako makahimog bagay sa mga pulong batok kaninyo, Ug kaninyo ang akong ulo makalingolingo?
5 Minä tahtoisin vahvistaa teitä suullani, ja lohduttaa huulillani.
Apan ako buot molig-on kaninyo sa akong baba, Ug ang paglipay sa akong mga ngabil makahupay sa inyong kasakit.
6 Mutta ehkä minä puhuisin, niin ei kuitenkaan minun vaivani lakkaa: jos minä vaikenen, niin ei se kuitenkaan mene minusta pois.
Bisan ako nagasulti, ang akong kasakit wala mahupay; Bisan akong gipasagdan, unsa may nakapalinaw kanako?
7 Mutta nyt hän saattaa minulle vaivaisuuden: sinä hävität koko minun seurani.
Apan karon ako giguol niya: Imong gihimong alaut ang akong tanan nga katilingban.
8 Sinä olet tehnyt minun ryppyiseksi, että olis todistus minua vastaan: minun laihuuteni nousee minua vastaan, ja sanoo minua vastaan.
Ug gigunitan mo ako, nga maoy usa ka pagpamatuod batok kanako: Ug ang akong kaniwang nagapasundayag batok kanako, Kini nagapamatuod sa akong atubangan.
9 Hänen vihansa repäisee minun, ja joka minua vihaa, kiristelee hampaitansa minun päälleni; ja minun viholliseni silmät kiiluvat minun päälleni.
Ako gilaksi niya sa iyang kapungot, ug ginalutos ako; Batok kanako gipakagot niya ang iyang mga ngipon: Ang akong kabatok nagatutuk sa iyang mga mata kanako.
10 He ammottivat suunsa minua vastaan, ja ovat minua häpiällisesti poskelle piesseet: he ovat sammuttaneet vihansa minun päälleni.
Gibanganga nila ang ilang mga baba kanako; Ang akong aping ilang gisagpa uban ang pagbadlong: Sila sa ilang kaugalingon nagtigum batok kanako.
11 Jumala on minun hyljännyt väärille, ja antanut minun tulla jumalattomain käsiin.
Ang Dios nagatugyan kanako ngadto sa mga walay Dios, Ug nagatugyan kanako ngadto sa mga kamot sa mga tawong dautan.
12 Minä olin rauhassa, vaan hän on minun murentanut, hän on tarttunut minun kaulaani, ja särkenyt minun, ja pannut minun hänellensä maaliksi.
Diha ako sa akong kalipayan, ug iyang gipikas ako; Oo, siya migunit kanako sa akong liog, ug iya akong gilambos; Iya usab akong gihimo nga iyang ilig-on.
13 Hänen ampujansa ovat piirittäneet minun: hän on reväissyt minun munaskuuni, eikä säästänyt: hän on vuodattanut minun sappeni maan päälle:
Ang iyang mga magpapana naglibut kanako; Ang akong mga amimislon iyang gipikas, ug siya dili mopasaylo; Ang akong apdo iyang gibubo sa ibabaw sa yuta.
14 Hän on haavoittanut minun yhdellä haavalla toisen perään: Hän karkasi minun päälleni niinkuin joku väkevä.
Iyang gidaut ako sa kasakitan nga nagsunodsunod; Siya midasmag kanako nga ingon sa usa ka higante.
15 Minä ompelin säkin minun nahkani päälle, ja laskin sarveni multaan.
Gitahi ko ang sako sa akong panit, Ug gibutang ko ang akong sungay sa abug.
16 Minun kasvoni ovat soaistut itkusta, ja silmälautani päällä on kuoleman varjo.
Ang akong nawong napula na lamang sa hinilak, Ug sa akong mga tabontabon ania ang landong sa kamatayon; q1
17 Ehkei kuitenkaan minun kädessäni ole vääryys, ja minun rukoukseni on puhdas.
Bisan wala sa akong mga kamot ang panglupig, Ug mahinlo ang akong pag-ampo.
18 Maa, älä peitä minun vertani, ja älkään olko minun huudolleni siaa.
Oh kalibutan, ayaw pagtaboni ang akong dugo, Ug ayaw paghatagi ug pahulayanan ang akong mga pagbakho.
19 Ja katso, minun todistajani on taivaassa, ja joka minun tuntee, on korkeudessa.
Bisan ngani karon tan-awa, ang akong saksi atua sa langit, Ug ang nagapamatuod kanako atua sa kinahitas-an.
20 Minun ystäväni ovat minun pilkkaajani; mutta minun silmäni vuodattavat kyyneliä Jumalan tykö,
Ang akong mga abyan nagayubit kanako: Apan ang akong mata nagapaagay ug mga luha ngadto sa Dios,
21 Joka ihmisen puolesta vastaa Jumalan tykönä, niinkuin ihmisen lapsi lähimmäisensä puolesta.
Aron siya modapig sa katungod sa tawo uban sa Dios, Ug usa ka anak sa tawo uban sa iyang isigkatawo!
22 Mutta määrätyt vuodet ovat tulleet, ja minä menen sitä tietä pois, jota en minä jälleen palaja.
Kay sa modangat na ang pipili ka tuig, Ako mopanaw ngadto sa dapit nga akong pagaadtoan sa wala nay pagbalik.
