Jobin 15
1 Niin vastasi Eliphas Temanilainen ja sanoi:
Elifaz il Temanita prese a dire:
2 Pitääkö taitavan niin tuuleen puhuman, ja täyttämän vatsansa tuulella?
Potrebbe il saggio rispondere con ragioni campate in aria e riempirsi il ventre di vento d'oriente?
3 Sinä nuhtelet kelvottomilla sanoilla ja puheilla, joista ei ole hyödytystä.
Si difende egli con parole senza costrutto e con discorsi inutili?
4 Sinä olet hyljännyt pelvon, ja puhut ylönkatseella Jumalan edessä.
Tu anzi distruggi la religione e abolisci la preghiera innanzi a Dio.
5 Sillä sinun pahuutes opettaa niin sinun suus; ja sinä olet valinnut viekasten kielen.
Sì, la tua malizia suggerisce alla tua bocca e scegli il linguaggio degli astuti.
6 Sinun suus pitää tuomitseman sinun, ja en minä: sinun huules pitää todistaman sinua vastaan:
Non io, ma la tua bocca ti condanna e le tue labbra attestano contro di te.
7 Oletkos ensimäinen ihminen, joka syntynyt on? eli ennen (kaikkia) vuoria luotu?
Sei forse tu il primo uomo che è nato, o, prima dei monti, sei venuto al mondo?
8 Oletko sinä kuullut Jumalan salaisen neuvon? ja onko taito halvempi sinua?
Hai avuto accesso ai segreti consigli di Dio e ti sei appropriata tu solo la sapienza?
9 Mitä sinä tiedät, jota emme tiedä; mitäs ymmärrät, joka ei ole meidän tykönämme?
Che cosa sai tu che noi non sappiamo? Che cosa capisci che da noi non si comprenda?
10 Harmaapäät ja vanhat ovat meidän tykönämme, jotka ennen ovat eläneet kuin sinun isäs.
Anche fra di noi c'è il vecchio e c'è il canuto più di tuo padre, carico d'anni.
11 Pitäiskö Jumalan lohdutukset oleman halvat sinulle? Eli onko jotakin salaista tykönäs?
Poca cosa sono per te le consolazioni di Dio e una parola moderata a te rivolta?
12 Mitä sinun sydämes aikoi? ja mitäs vilkutat silmiäs?
Perché il tuo cuore ti trasporta e perché fanno cenni i tuoi occhi,
13 Kuinka sinä asetat mieles Jumalaa vastaan? että sinä senkaltaiset sanat suustas päästät.
quando volgi contro Dio il tuo animo e fai uscire tali parole dalla tua bocca?
14 Mikä on ihminen, että hän olis puhdas? ja että hän olis hurskas, joka vaimosta syntynyt on?
Che cos'è l'uomo perché si ritenga puro, perché si dica giusto un nato di donna?
15 Katso, hänen pyhäinsä seassa ei ole yhtään nuhteetointa; ja taivaat ei ole puhtaat hänen edessänsä.
Ecco, neppure dei suoi santi egli ha fiducia e i cieli non sono puri ai suoi occhi;
16 Kuinka paljon enemmin ihminen on kauhia ja ilkiä, joka juo vääryyttä niinkuin vettä?
quanto meno un essere abominevole e corrotto, l'uomo, che beve l'iniquità come acqua.
17 Minä osoitan sinulle sen, kuule minua: minä luettelen sinulle, mitä minä nähnyt olen:
Voglio spiegartelo, ascoltami, ti racconterò quel che ho visto,
18 Mitä taitavat sanoneet ovat, jota ei yksikään heidän isistänsä ole salannut.
quello che i saggi riferiscono, non celato ad essi dai loro padri;
19 Joille ainoille maa annettu on, niin ettei yksikään outo saanut käydä heidän keskellänsä.
a essi soli fu concessa questa terra, né straniero alcuno era passato in mezzo a loro.
20 Jumalatoin vapisee kaiken elinaikansa, ja tyrannin vuosiluku on peitetty.
Per tutti i giorni della vita il malvagio si tormenta; sono contati gli anni riservati al violento.
21 Pelvon ääni on hänen korvissansa, että rauhassakin pitää hävittäjä tuleman hänen päällensä.
Voci di spavento gli risuonano agli orecchi e in piena pace si vede assalito dal predone.
22 Ei hän usko palajavansa pimeydestä, ja varoo aina miekkaa.
Non crede di potersi sottrarre alle tenebre, egli si sente destinato alla spada.
23 Kuin hän lähtee sinne ja tänne elatuksensa jälkeen, niin hän luulee aina pimeyden päivän käsissänsä olevan.
Destinato in pasto agli avvoltoi, sa che gli è preparata la rovina.
24 Ahdistus ja hätä peljättävät häntä, ja yllyttävät hänen, niinkuin kuningas valmis sotaan.
Un giorno tenebroso lo spaventa, la miseria e l'angoscia l'assalgono come un re pronto all'attacco,
25 Sillä hän on ojentanut kätensä Jumalaa vastaan, ja vahvistanut itsensä Kaikkivaltiasta vastaan.
perché ha steso contro Dio la sua mano, ha osato farsi forte contro l'Onnipotente;
26 Hän juoksee päätäpäin häntä vastaan, ja seisoo ynseästi häntä vastaan.
correva contro di lui a testa alta, al riparo del curvo spessore del suo scudo;
27 Hän on peittänyt kasvonsa lihavuudellansa, ja lihoittanut ja paisuttanut itsensä.
poiché aveva la faccia coperta di grasso e pinguedine intorno ai suoi fianchi.
28 Mutta hänen pitää asuman hävitetyssä kaupungissa ja asumattomissa huoneissa, jotka roukkioksi riutumallansa ovat.
Avrà dimora in città diroccate, in case dove non si abita più, destinate a diventare macerie.
29 Ei hänen pidä rikastuman, eikä hänen tavaransa pysymän, eikä hänen onnensa pidä leviämän maassa.
Non arricchirà, non durerà la sua fortuna, non metterà radici sulla terra.
30 Ei hänen pidä pääsemän pimeydestä: tulen liekki kuivaa hänen oksansa, ja hänen suunsa hengellä katoo.
Alle tenebre non sfuggirà, la vampa seccherà i suoi germogli e dal vento sarà involato il suo frutto.
31 Ei hän taida uskaltaa turhuuteen, että hän on petetty; sillä turhuus on hänen palkkansa.
Non confidi in una vanità fallace, perché sarà una rovina.
32 Hän loppuu ennen aikaansa, ja hänen oksansa ei pidä vihoittaman.
La sua fronda sarà tagliata prima del tempo e i suoi rami non rinverdiranno più.
33 Hän poimitaan niinkuin kypsymätöin marja viinapuusta, ja niinkuin öljypuu varistaa kukoistuksensa.
Sarà spogliato come vigna della sua uva ancor acerba e getterà via come ulivo i suoi fiori,
34 Sillä ulkokullattuin kokous pitää oleman yksinäinen, ja tulen pitää polttaman lahjain ottajan huoneen,
poiché la stirpe dell'empio è sterile e il fuoco divora le tende dell'uomo venale.
35 Hän siittää onnettomuuden, ja synnyttää vaivaisuuden; ja heidän vatsansa valmistaa petoksen.
Concepisce malizia e genera sventura e nel suo seno alleva delusione.
