Jobin 15
1 Niin vastasi Eliphas Temanilainen ja sanoi:
Then responded Eliphaz the Temanite, and said:
2 Pitääkö taitavan niin tuuleen puhuman, ja täyttämän vatsansa tuulella?
Should, a wise man, answer unreal knowledge? or fill, with the east wind, his inner man?
3 Sinä nuhtelet kelvottomilla sanoilla ja puheilla, joista ei ole hyödytystä.
Disputing with discourse that doth no good, or with speech, wherein is no profit?
4 Sinä olet hyljännyt pelvon, ja puhut ylönkatseella Jumalan edessä.
But, thou, wouldst take away reverence, and wouldst attain unto meditation before GOD.
5 Sillä sinun pahuutes opettaa niin sinun suus; ja sinä olet valinnut viekasten kielen.
For thine own mouth would teach thine iniquity, and thou wouldst choose the tongue of the crafty.
6 Sinun suus pitää tuomitseman sinun, ja en minä: sinun huules pitää todistaman sinua vastaan:
Thine own mouth shall condemn thee, and, not I, And, thine own lips, shall testify against thee.
7 Oletkos ensimäinen ihminen, joka syntynyt on? eli ennen (kaikkia) vuoria luotu?
The first of mankind, wast thou born? Or, before the hills, wast thou brought forth?
8 Oletko sinä kuullut Jumalan salaisen neuvon? ja onko taito halvempi sinua?
In the secret council of GOD, hast thou been wont to hearken? Or canst thou attain for thyself unto wisdom?
9 Mitä sinä tiedät, jota emme tiedä; mitäs ymmärrät, joka ei ole meidän tykönämme?
What knowest thou, that we know not? [What] understandest thou, and the same, is not with us?
10 Harmaapäät ja vanhat ovat meidän tykönämme, jotka ennen ovat eläneet kuin sinun isäs.
Both hoary and venerable, are among us, one mightier than thy father in days!
11 Pitäiskö Jumalan lohdutukset oleman halvat sinulle? Eli onko jotakin salaista tykönäs?
Too small for thee, are the consolations of GOD? or a word spoken gently with thee?
12 Mitä sinun sydämes aikoi? ja mitäs vilkutat silmiäs?
How doth thine own heart carry thee away, and how thine eyes do roll!
13 Kuinka sinä asetat mieles Jumalaa vastaan? että sinä senkaltaiset sanat suustas päästät.
For thy spirit, replieth against GOD, and thou bringest forth—out of thy mouth—words!
14 Mikä on ihminen, että hän olis puhdas? ja että hän olis hurskas, joka vaimosta syntynyt on?
What is a mortal, that he should be pure? or that righteous should be one born of a woman?
15 Katso, hänen pyhäinsä seassa ei ole yhtään nuhteetointa; ja taivaat ei ole puhtaat hänen edessänsä.
Lo! in his holy ones, he putteth not confidence, and, the heavens, are not pure in his eyes:
16 Kuinka paljon enemmin ihminen on kauhia ja ilkiä, joka juo vääryyttä niinkuin vettä?
How much less when one is detested and corrupt, a man who drinketh in—like water—perversity.
17 Minä osoitan sinulle sen, kuule minua: minä luettelen sinulle, mitä minä nähnyt olen:
I will tell thee—hear me, Since this I have seen, I must needs declare it.
18 Mitä taitavat sanoneet ovat, jota ei yksikään heidän isistänsä ole salannut.
Which, wise men, tell, and deny not [that which is] from their fathers.
19 Joille ainoille maa annettu on, niin ettei yksikään outo saanut käydä heidän keskellänsä.
To them alone, was the earth given, and no alien passed through their midst:
20 Jumalatoin vapisee kaiken elinaikansa, ja tyrannin vuosiluku on peitetty.
All the days of the lawless man, he, doth writhe with pain, and, the number of years, is hidden from the tyrant;
21 Pelvon ääni on hänen korvissansa, että rauhassakin pitää hävittäjä tuleman hänen päällensä.
A noise of dreadful things, is in his ears, In prosperity, the destroyer cometh upon him;
22 Ei hän usko palajavansa pimeydestä, ja varoo aina miekkaa.
He hath no confidence to come back out of darkness, he, being destined to the power oft the sword;
23 Kuin hän lähtee sinne ja tänne elatuksensa jälkeen, niin hän luulee aina pimeyden päivän käsissänsä olevan.
A wanderer, he, for bread, [saying] Where [is it]? He knoweth that, prepared by his own hand, is the day of darkness;
24 Ahdistus ja hätä peljättävät häntä, ja yllyttävät hänen, niinkuin kuningas valmis sotaan.
Distress and anguish shall startle him, It shall overpower him, like a king ready for the onset:
25 Sillä hän on ojentanut kätensä Jumalaa vastaan, ja vahvistanut itsensä Kaikkivaltiasta vastaan.
Because he had stretched out—against GOD—his hand, and, against the Almighty, had been wont to behave himself proudly;
26 Hän juoksee päätäpäin häntä vastaan, ja seisoo ynseästi häntä vastaan.
He used to run against him with uplifted neck, with the stout bosses of his bucklers;
27 Hän on peittänyt kasvonsa lihavuudellansa, ja lihoittanut ja paisuttanut itsensä.
For he had covered his face with his fatness, and had gathered a superabundance on his loins;
28 Mutta hänen pitää asuman hävitetyssä kaupungissa ja asumattomissa huoneissa, jotka roukkioksi riutumallansa ovat.
And had inhabited demolished cities, houses, wherein men would not dwell, that were destined to become heaps.
29 Ei hänen pidä rikastuman, eikä hänen tavaransa pysymän, eikä hänen onnensa pidä leviämän maassa.
He shall not be rich, nor shall his substance continue, neither shall their shadow stretch along on the earth;
30 Ei hänen pidä pääsemän pimeydestä: tulen liekki kuivaa hänen oksansa, ja hänen suunsa hengellä katoo.
He shall not depart out of darkness, his young branch, shall the flame dry up, and he shall depart, by the breath of his own mouth!
31 Ei hän taida uskaltaa turhuuteen, että hän on petetty; sillä turhuus on hänen palkkansa.
Let no one trust in him that—by vanity—is deceived, for, vanity, shall be his recompense;
32 Hän loppuu ennen aikaansa, ja hänen oksansa ei pidä vihoittaman.
Before his day, shall it be accomplished, with, his palm-top, not covered with leaves;
33 Hän poimitaan niinkuin kypsymätöin marja viinapuusta, ja niinkuin öljypuu varistaa kukoistuksensa.
He shall wrong—like a vine—his sour grapes, and shall cast off—as an olive-tree—his blossom.
34 Sillä ulkokullattuin kokous pitää oleman yksinäinen, ja tulen pitää polttaman lahjain ottajan huoneen,
For, the family of the impious, is unfruitful, and, a fire, hath devoured the tents of bribery;
35 Hän siittää onnettomuuden, ja synnyttää vaivaisuuden; ja heidän vatsansa valmistaa petoksen.
Conceiving mischief, and bringing forth iniquity, yea, their inmost soul, prepareth deceit.
