Jobin 15
1 Niin vastasi Eliphas Temanilainen ja sanoi:
And Eliphaz the Themanite, answered, and said:
2 Pitääkö taitavan niin tuuleen puhuman, ja täyttämän vatsansa tuulella?
Will a wise man answer as if he were speaking in the wind, and fill his stomach with burning heat?
3 Sinä nuhtelet kelvottomilla sanoilla ja puheilla, joista ei ole hyödytystä.
Thou reprovest him by words, who is not equal to thee, and thou speakest that which is not good for thee.
4 Sinä olet hyljännyt pelvon, ja puhut ylönkatseella Jumalan edessä.
As much as is in thee, thou hast made void fear, and hast taken away prayers from before God.
5 Sillä sinun pahuutes opettaa niin sinun suus; ja sinä olet valinnut viekasten kielen.
For thy iniquity hath taught thy mouth, and thou imitatest the tongue of blasphemers.
6 Sinun suus pitää tuomitseman sinun, ja en minä: sinun huules pitää todistaman sinua vastaan:
Thy own mouth shall condemn thee, and not I: and thy own lips shall answer thee.
7 Oletkos ensimäinen ihminen, joka syntynyt on? eli ennen (kaikkia) vuoria luotu?
Art thou the first man that was born, or wast thou made before the hills?
8 Oletko sinä kuullut Jumalan salaisen neuvon? ja onko taito halvempi sinua?
Hast thou heard God’s counsel, and shall his wisdom be inferior to thee?
9 Mitä sinä tiedät, jota emme tiedä; mitäs ymmärrät, joka ei ole meidän tykönämme?
What knowest thou that we are ignorant of? what dost thou understand that we know not?
10 Harmaapäät ja vanhat ovat meidän tykönämme, jotka ennen ovat eläneet kuin sinun isäs.
There are with us also aged and ancient men, much elder than thy fathers.
11 Pitäiskö Jumalan lohdutukset oleman halvat sinulle? Eli onko jotakin salaista tykönäs?
Is it a great matter that God should comfort thee? but thy wicked words hinder this.
12 Mitä sinun sydämes aikoi? ja mitäs vilkutat silmiäs?
Why doth thy heart elevate thee, and why dost thou stare with thy eyes, as if they were thinking great things?
13 Kuinka sinä asetat mieles Jumalaa vastaan? että sinä senkaltaiset sanat suustas päästät.
Why doth thy spirit swell against God, to utter such words out of thy mouth?
14 Mikä on ihminen, että hän olis puhdas? ja että hän olis hurskas, joka vaimosta syntynyt on?
What is man that he should be without spot, and he that is born of a woman that he should appear just?
15 Katso, hänen pyhäinsä seassa ei ole yhtään nuhteetointa; ja taivaat ei ole puhtaat hänen edessänsä.
Behold among his saints none is unchangeable, and the heavens are not pure in his sight.
16 Kuinka paljon enemmin ihminen on kauhia ja ilkiä, joka juo vääryyttä niinkuin vettä?
How much more is man abominable, and unprofitable, who drinketh iniquity like water?
17 Minä osoitan sinulle sen, kuule minua: minä luettelen sinulle, mitä minä nähnyt olen:
I will shew thee, hear me: and I will tell thee what I have seen.
18 Mitä taitavat sanoneet ovat, jota ei yksikään heidän isistänsä ole salannut.
Wise men confess and hide not their fathers.
19 Joille ainoille maa annettu on, niin ettei yksikään outo saanut käydä heidän keskellänsä.
To whom alone the earth was given, and no stranger hath passed among them.
20 Jumalatoin vapisee kaiken elinaikansa, ja tyrannin vuosiluku on peitetty.
The wicked man is proud all his days, and the number of the years of his tyranny is uncertain.
21 Pelvon ääni on hänen korvissansa, että rauhassakin pitää hävittäjä tuleman hänen päällensä.
The sound of dread is always in his ears: and when there is peace, he always suspecteth treason.
22 Ei hän usko palajavansa pimeydestä, ja varoo aina miekkaa.
He believeth not that he may return from darkness to light, looking round about for the sword on every side.
23 Kuin hän lähtee sinne ja tänne elatuksensa jälkeen, niin hän luulee aina pimeyden päivän käsissänsä olevan.
When he moveth himself to seek bread, he knoweth that the day of darkness is ready at his hand.
24 Ahdistus ja hätä peljättävät häntä, ja yllyttävät hänen, niinkuin kuningas valmis sotaan.
Tribulation shall terrify him, and distress shall surround him, as a king that is prepared for the battle.
25 Sillä hän on ojentanut kätensä Jumalaa vastaan, ja vahvistanut itsensä Kaikkivaltiasta vastaan.
For he hath stretched out his hand against God, and hath strengthened himself against the Almighty.
26 Hän juoksee päätäpäin häntä vastaan, ja seisoo ynseästi häntä vastaan.
He hath run against him with his neck raised up, and is armed with a fat neck.
27 Hän on peittänyt kasvonsa lihavuudellansa, ja lihoittanut ja paisuttanut itsensä.
Fatness hath covered his face, and the fat hangeth down on his sides.
28 Mutta hänen pitää asuman hävitetyssä kaupungissa ja asumattomissa huoneissa, jotka roukkioksi riutumallansa ovat.
He hath dwelt in desolate cities, and in desert houses that are reduced into heaps.
29 Ei hänen pidä rikastuman, eikä hänen tavaransa pysymän, eikä hänen onnensa pidä leviämän maassa.
He shall not be enriched, neither shall his substance continue, neither shall he push his root in the earth.
30 Ei hänen pidä pääsemän pimeydestä: tulen liekki kuivaa hänen oksansa, ja hänen suunsa hengellä katoo.
He shall not depart out of darkness: the flame shall dry up his branches, and he shall be taken away by the breath of his own month.
31 Ei hän taida uskaltaa turhuuteen, että hän on petetty; sillä turhuus on hänen palkkansa.
He shall not believe, being vainly deceived by error, that he may be redeemed with any price.
32 Hän loppuu ennen aikaansa, ja hänen oksansa ei pidä vihoittaman.
Before his days be full he shall perish: and his hands shall wither away.
33 Hän poimitaan niinkuin kypsymätöin marja viinapuusta, ja niinkuin öljypuu varistaa kukoistuksensa.
He shall be blasted as a vine when its grapes are in the first flower, and as an olive tree that casteth its flower.
34 Sillä ulkokullattuin kokous pitää oleman yksinäinen, ja tulen pitää polttaman lahjain ottajan huoneen,
For the congregation of the hypocrite is barren, and fire shall devour their tabernacles, who love to take bribes.
35 Hän siittää onnettomuuden, ja synnyttää vaivaisuuden; ja heidän vatsansa valmistaa petoksen.
He hath conceived sorrow, and hath brought forth iniquity, and his womb prepareth deceits.
