< Jobin 15 >

1 Niin vastasi Eliphas Temanilainen ja sanoi:
Then Eliphaz the Thaemanite answered and said,
2 Pitääkö taitavan niin tuuleen puhuman, ja täyttämän vatsansa tuulella?
Will a wise man give for answer a [mere] breath of wisdom? and does he fill up the pain of his belly,
3 Sinä nuhtelet kelvottomilla sanoilla ja puheilla, joista ei ole hyödytystä.
reasoning with improper sayings, and with words wherein is no profit?
4 Sinä olet hyljännyt pelvon, ja puhut ylönkatseella Jumalan edessä.
Hast not thou moreover cast off fear, and accomplished such words before the Lord?
5 Sillä sinun pahuutes opettaa niin sinun suus; ja sinä olet valinnut viekasten kielen.
Thou art guilty by the words of thy mouth, neither hast thou discerned the words of the mighty.
6 Sinun suus pitää tuomitseman sinun, ja en minä: sinun huules pitää todistaman sinua vastaan:
Let thine own mouth, and not me, reprove thee: and thy lips shall testify against thee.
7 Oletkos ensimäinen ihminen, joka syntynyt on? eli ennen (kaikkia) vuoria luotu?
What! art thou the first man that was born? or wert thou established before the hills?
8 Oletko sinä kuullut Jumalan salaisen neuvon? ja onko taito halvempi sinua?
Or hast thou heard the ordinance of the Lord? or has God used thee as [his] counsellor? and has wisdom come [only] to thee?
9 Mitä sinä tiedät, jota emme tiedä; mitäs ymmärrät, joka ei ole meidän tykönämme?
For what knowest thou, that, we know not? or what understandest thou, which we do not also?
10 Harmaapäät ja vanhat ovat meidän tykönämme, jotka ennen ovat eläneet kuin sinun isäs.
Truly among us [are] both the old and very aged man, more advanced in days than thy father.
11 Pitäiskö Jumalan lohdutukset oleman halvat sinulle? Eli onko jotakin salaista tykönäs?
Thou hast been scourged for [but] few of thy sins: thou hast spoken haughtily [and] extravagantly.
12 Mitä sinun sydämes aikoi? ja mitäs vilkutat silmiäs?
What has thine heart dared? or what have thine eyes [aimed at],
13 Kuinka sinä asetat mieles Jumalaa vastaan? että sinä senkaltaiset sanat suustas päästät.
that thou hast vented [thy] rage before the Lord, and delivered such words from [thy] mouth?
14 Mikä on ihminen, että hän olis puhdas? ja että hän olis hurskas, joka vaimosta syntynyt on?
For who, being a mortal, [is such] that he shall be blameless? or, [who that is] born of a woman, that he should be just?
15 Katso, hänen pyhäinsä seassa ei ole yhtään nuhteetointa; ja taivaat ei ole puhtaat hänen edessänsä.
Forasmuch as he trusts not his saints; and the heaven is not pure before him.
16 Kuinka paljon enemmin ihminen on kauhia ja ilkiä, joka juo vääryyttä niinkuin vettä?
Alas then, abominable and unclean is man, drinking unrighteousness as a draught.
17 Minä osoitan sinulle sen, kuule minua: minä luettelen sinulle, mitä minä nähnyt olen:
But I will tell thee, hearken to me; I will tell thee now what I have seen;
18 Mitä taitavat sanoneet ovat, jota ei yksikään heidän isistänsä ole salannut.
things wise men say, and their fathers have not hidden.
19 Joille ainoille maa annettu on, niin ettei yksikään outo saanut käydä heidän keskellänsä.
To them alone the earth was given, and no stranger came upon them.
20 Jumalatoin vapisee kaiken elinaikansa, ja tyrannin vuosiluku on peitetty.
All the life of the ungodly [is spent] in care, and the years granted to the oppressor are numbered.
21 Pelvon ääni on hänen korvissansa, että rauhassakin pitää hävittäjä tuleman hänen päällensä.
And his terror is in his ears: just when he seems to be at peace, his overthrow will come.
22 Ei hän usko palajavansa pimeydestä, ja varoo aina miekkaa.
Let him not trust that he shall return from darkness, for he has been already made over to the power of the sword.
23 Kuin hän lähtee sinne ja tänne elatuksensa jälkeen, niin hän luulee aina pimeyden päivän käsissänsä olevan.
And he has been appointed to be food for vultures; and he knows within himself that he is doomed to be a carcass: and a dark day shall carry him away as with a whirlwind.
24 Ahdistus ja hätä peljättävät häntä, ja yllyttävät hänen, niinkuin kuningas valmis sotaan.
Distress also and anguish shall come upon him: he shall fall as a captain in the first rank.
25 Sillä hän on ojentanut kätensä Jumalaa vastaan, ja vahvistanut itsensä Kaikkivaltiasta vastaan.
For he has lifted his hands against the Lord, and he has hardened his neck against the Almighty Lord.
26 Hän juoksee päätäpäin häntä vastaan, ja seisoo ynseästi häntä vastaan.
And he has run against him with insolence, on the thickness of the back of his shield.
27 Hän on peittänyt kasvonsa lihavuudellansa, ja lihoittanut ja paisuttanut itsensä.
For he has covered his face with his fat, and made layers of fat upon his thighs.
28 Mutta hänen pitää asuman hävitetyssä kaupungissa ja asumattomissa huoneissa, jotka roukkioksi riutumallansa ovat.
And let him lodge in desolate cities, and enter into houses without inhabitant: and what they have prepared, others shall carry away.
29 Ei hänen pidä rikastuman, eikä hänen tavaransa pysymän, eikä hänen onnensa pidä leviämän maassa.
Neither shall he at all grow rich, nor shall his substance remain: he shall not cast a shadow upon the earth.
30 Ei hänen pidä pääsemän pimeydestä: tulen liekki kuivaa hänen oksansa, ja hänen suunsa hengellä katoo.
Neither shall he in any wise escape the darkness: let the wind blast his blossom, and let his flower fall off.
31 Ei hän taida uskaltaa turhuuteen, että hän on petetty; sillä turhuus on hänen palkkansa.
Let him not think that he shall endure; for his end shall be vanity.
32 Hän loppuu ennen aikaansa, ja hänen oksansa ei pidä vihoittaman.
His harvest shall perish before the time, and his branch shall not flourish.
33 Hän poimitaan niinkuin kypsymätöin marja viinapuusta, ja niinkuin öljypuu varistaa kukoistuksensa.
And let him be gathered as the unripe grape before the time, and let him fall as the blossom of the olive.
34 Sillä ulkokullattuin kokous pitää oleman yksinäinen, ja tulen pitää polttaman lahjain ottajan huoneen,
For death is the witness of an ungodly man, and fire shall burn the houses of them that receive gifts.
35 Hän siittää onnettomuuden, ja synnyttää vaivaisuuden; ja heidän vatsansa valmistaa petoksen.
And he shall conceive sorrows, and his end shall be vanity, and his belly shall bear deceit.

< Jobin 15 >