Jobin 15
1 Niin vastasi Eliphas Temanilainen ja sanoi:
Te phoeiah Temani Eliphaz loh a doo.
2 Pitääkö taitavan niin tuuleen puhuman, ja täyttämän vatsansa tuulella?
Te vaengah, “Aka cueih loh khohli mingnah neh a doo vetih, a bung ah kanghawn a hah sak aya?
3 Sinä nuhtelet kelvottomilla sanoilla ja puheilla, joista ei ole hyödytystä.
A taengah hmaiben pawt tih, a hoeikhang pawh olthui te ol neh a tluung aya?
4 Sinä olet hyljännyt pelvon, ja puhut ylönkatseella Jumalan edessä.
Nang aisat, hinyahnah na muei sak tih, Pathen mikhmuh kah thuepnah khaw na bim.
5 Sillä sinun pahuutes opettaa niin sinun suus; ja sinä olet valinnut viekasten kielen.
Na ka loh namah kah thaesainah a cang tih thaai ol na coelh.
6 Sinun suus pitää tuomitseman sinun, ja en minä: sinun huules pitää todistaman sinua vastaan:
Na ka loh nang m'boe sak tih kai long moenih. Na hmuilai long ni namah te n'doo.
7 Oletkos ensimäinen ihminen, joka syntynyt on? eli ennen (kaikkia) vuoria luotu?
Hlang lamhma la n'sak tih som a om hlan lamloh n'yom coeng a?
8 Oletko sinä kuullut Jumalan salaisen neuvon? ja onko taito halvempi sinua?
Pathen kah baecenol te na yaak tih namah hamla cueihnah na buem a?
9 Mitä sinä tiedät, jota emme tiedä; mitäs ymmärrät, joka ei ole meidän tykönämme?
Ka ming uh pawt te metlam na ming tih, kaimih taengah amah a om pawt khaw na yakming?
10 Harmaapäät ja vanhat ovat meidän tykönämme, jotka ennen ovat eläneet kuin sinun isäs.
Sampok khaw, mamih taengkah patong khaw na pa lakah a khohnin khuet coeng ta.
11 Pitäiskö Jumalan lohdutukset oleman halvat sinulle? Eli onko jotakin salaista tykönäs?
Pathen loh hloephloeinah neh na taengah dikdik a cal ol nang hamla vawt a?
12 Mitä sinun sydämes aikoi? ja mitäs vilkutat silmiäs?
Balae tih na lungbuei na khuen? Balae tih na mik loh a mikmuelh?
13 Kuinka sinä asetat mieles Jumalaa vastaan? että sinä senkaltaiset sanat suustas päästät.
Na thintoek te Pathen taengla na hooi tih na ka lamloh ol na tha.
14 Mikä on ihminen, että hän olis puhdas? ja että hän olis hurskas, joka vaimosta syntynyt on?
Huta kah a sak te mebang hlanghing nim aka cael tih aka tang te?
15 Katso, hänen pyhäinsä seassa ei ole yhtään nuhteetointa; ja taivaat ei ole puhtaat hänen edessänsä.
A hlangcim khuikah a hlangcim koek pataeng tangnah pawt tih vaan pataeng amah mikhmuh ah a cil moenih.
16 Kuinka paljon enemmin ihminen on kauhia ja ilkiä, joka juo vääryyttä niinkuin vettä?
Tui bangla dumlai aka mam hlang, a tueilaeh neh a rhonging aisat a.
17 Minä osoitan sinulle sen, kuule minua: minä luettelen sinulle, mitä minä nähnyt olen:
Nang taengah kan thui eh, kai ol he hnatun dae. Ka hmuh te kan tae eh.
18 Mitä taitavat sanoneet ovat, jota ei yksikään heidän isistänsä ole salannut.
Te te hlangcueih rhoek loh a thui uh tih a napa rhoek taeng lamloh a phah uh moenih.
19 Joille ainoille maa annettu on, niin ettei yksikään outo saanut käydä heidän keskellänsä.
Amih te amamih bueng ham khohmuen a paek vaengah amih lakli ah kholong a nuen sak moenih.
20 Jumalatoin vapisee kaiken elinaikansa, ja tyrannin vuosiluku on peitetty.
Halang tah hnin takuem amah kilkul tih, hlanghaeng ham a kum tarhing la khoem uh.
21 Pelvon ääni on hänen korvissansa, että rauhassakin pitää hävittäjä tuleman hänen päällensä.
Ngaimongnah khuiah pataeng anih aka rhoelrhak ham a hna ah birhihnah ol a pawk pah.
22 Ei hän usko palajavansa pimeydestä, ja varoo aina miekkaa.
Hmaisuep lamloh mael ham tangnah pawt tih rhaltawt long khaw a cunghang dongah tawt uh.
23 Kuin hän lähtee sinne ja tänne elatuksensa jälkeen, niin hän luulee aina pimeyden päivän käsissänsä olevan.
Buh hamla amah poeng tih a kut ah hmaisuep khohnin bangla a tawn te metlam a ming eh?
24 Ahdistus ja hätä peljättävät häntä, ja yllyttävät hänen, niinkuin kuningas valmis sotaan.
Anih te rhal loh a let sak tih caem dongah a coekcoe la aka om manghai bangla khobing loh anih te a khulae.
25 Sillä hän on ojentanut kätensä Jumalaa vastaan, ja vahvistanut itsensä Kaikkivaltiasta vastaan.
Pathen taengah a kut a thueng tih, Tlungthang taengah phuel uh.
26 Hän juoksee päätäpäin häntä vastaan, ja seisoo ynseästi häntä vastaan.
A rhawn kah a uen a thah la a taengah a photling a yong puei.
27 Hän on peittänyt kasvonsa lihavuudellansa, ja lihoittanut ja paisuttanut itsensä.
A maelhmai te a tha neh a khuk tih a uen duela bungkawt laep.
28 Mutta hänen pitää asuman hävitetyssä kaupungissa ja asumattomissa huoneissa, jotka roukkioksi riutumallansa ovat.
Tedae khopuei khosa khaw a im ding te, lungkuk la a phaek uh tih a khuiah khosa uh pawh.
29 Ei hänen pidä rikastuman, eikä hänen tavaransa pysymän, eikä hänen onnensa pidä leviämän maassa.
Boei pawt vetih a thadueng khaw pai mahpawh. Amih kah khohrhang loh diklai ah pungtai mahpawh.
30 Ei hänen pidä pääsemän pimeydestä: tulen liekki kuivaa hänen oksansa, ja hänen suunsa hengellä katoo.
Hmaisuep lamloh nong thai mahpawh. A dawn te hmairhong loh a hae vetih a ka dongkah yilh loh a khoe ni.
31 Ei hän taida uskaltaa turhuuteen, että hän on petetty; sillä turhuus on hänen palkkansa.
A poeyoek dongah tangnah boel saeh lamtah a poeyoek dongah khohmang boel saeh. A hnothung khaw a poeyoek lamni a om eh.
32 Hän loppuu ennen aikaansa, ja hänen oksansa ei pidä vihoittaman.
A khohnin loh cup pawt vetih a rhophoe khaw hing mahpawh.
33 Hän poimitaan niinkuin kypsymätöin marja viinapuusta, ja niinkuin öljypuu varistaa kukoistuksensa.
Misur a thaihkang bangla hul vetih, olive rhaipai bangla rhul ni.
34 Sillä ulkokullattuin kokous pitää oleman yksinäinen, ja tulen pitää polttaman lahjain ottajan huoneen,
Lailak kah hlangboel tah pumhong la om vetih kapbaih kah dap tah hmai loh a hlawp ni.
35 Hän siittää onnettomuuden, ja synnyttää vaivaisuuden; ja heidän vatsansa valmistaa petoksen.
Thakthaenah la vawn tih boethae a sak. A bungko khaw hlangthai palat cuen,” a ti nah.
