Jobin 13

1 Katso, kaikkia näitä ovat silmäni nähneet, ja korvani kuulleet, ja on ne ymmärtänyt.

Si, allt detta hafver mitt öga sett, och mitt öra hört, och hafver det förstått.

2 Jota te tiedätte, sitä minäkin tiedän, enkä ole halvempi teitä.

Det I veten, det vet jag ock, och är intet ringare än I;

3 Minä puhun siis Kaikkivaltiaan tykö, ja mielin kamppailla Jumalan kanssa.

Dock vill jag tala om den Allsmägtiga, och hafver vilja till att träta med Gud.

4 Sillä te olette valheen saarnaajat, ja kaikki kelvottomat lääkärit.

Ty I uttyden det falskeliga, och ären alle onyttige läkare.

5 Jospa te voisitte juuri ääneti olla, niin te olisitte taitavat.

Ack! att I kunden tiga, så vorden I vise.

6 Kuulkaat siis minun kamppaustani, ja ottakaat vaari asiasta, kuin minä puhun.

Hörer dock mitt straff, och akter på sakena, der jag talar om.

7 Tahdotteko te Jumalan puolesta vastata vääryydellä? ja hänen puolestansa puhua petosta?

Viljen I försvara Gud med orätt; och för honom bruka svek?

8 Tahdotteko te katsoa hänen mieltänsä? Tahdotteko te riidellä Jumalan puolesta?

Viljen I anse hans person? Viljen I gifva eder i försvar för Gud?

9 Pitääkö se teille menestymän, koska hän teitä etsii? luuletteko te hänen pettävänne, niinkuin joku pettää ihmisen?

Skall det ock blifva eder väl gångandes, då han skall döma eder? Menen I, att I skolen gäcka honom, såsom man gäckar ena mennisko?

10 Hän kovin nuhtelee teitä, jos te salaisesti mieliä katsotte.

Han varder eder straffandes, om I hemliga ansen personen.

11 Eikö hänen korkeutensa teitä peljätä? ja hänen pelkonsa lankee teidän päällenne?

Månn han icke förskräcka eder, när han kommer fram? Och hans fruktan varder fallandes öfver eder.

12 Teidän muistonne vedetään tuhan verraksi, ja teidän selkänne pitää oleman niinkuin saviroukkio.

Edor åminnelse varder liknad vid asko, och edra rygger skola vara såsom en lerhop.

13 Olkaat ääneti minun edessäni, minä puhun, tapahtukoon minulle mitä hyvänsä.

Tiger för mig, att jag må tala; det skall icke fela för mig.

14 Miksi minun pitää pureman lihaani hampaillani, ja asettaman sieluni minun käsiini?

Hvi skall jag bita mitt kött med mina tänder, och sätta mina själ i mina händer?

15 Katso, vaikka hän minun tappais, enkö minä vielä sittenkin toivoisi? kuitenkin minä nuhtelen teitäni hänen edessänsä.

Si, han varder mig dock dräpandes, och jag kan icke afbidat; dock vill jag straffa mina vägar för honom.

16 Hän on kuitenkin minun autuuteni; sillä ei yksikään ulkokullattu tule hänen eteensä.

Han blifver ju min helsa; ty ingen skrymtare kommer för honom.

17 Kuulkaat juuri visusti minun puhettani, ja minun selitystäni teidän korvainne edessä.

Hörer mitt tal, och min uttydelse för edor öron.

18 Katso, jo minä olen tuomion sanonut: Minä tiedän, että minä olen hurskas.

Si, jag hafver allaredo sagt domen af; jag vet, att jag varder rättfärdig.

19 Kuka tahtoo käydä oikeudelle minun kanssani? Mutta minun täytyy nyt ääneti olla, ja loppua.

Ho är den som vill gå till rätta med mig? Men nu måste jag tiga, och förgås.

20 Ainoastaan älä tee minulle kahta, niin en minä kätke itsiäni sinun edestäs.

Tveggehanda gör mig icke; så vill jag icke gömma mig bort för dig.

21 Anna kätes olla kaukana minusta, ja sinun kauhistukses älköön minua peljättäkö.

Låt dina hand vara långt ifrå mig, och din förskräckelse förskräcke mig icke.

22 Kutsu minua, ja minä vastaan: eli minä puhun, ja vastaa sinä minua.

Kalla mig, och jag vill svara dig; eller jag vill tala, och svara du mig.

23 Kuinka usiat ovat minun vääryyteni ja pahat tekoni? anna minun saada tietää minun syntini ja rikokseni.

Huru många äro mina missgerningar och synder? Låt mig få veta min öfverträdelse och synder.

24 Miksi sinä peität kasvos, ja pidät minua vihollisena?

Hvi fördöljer du ditt ansigte, och håller mig för din fienda?

25 Tahdotkos niin kova olla lentävää lehteä vastaan, ja vainota kuivaa oljen kortta?

Vill du så hård vara emot ett flygande löf; och förfölja ett torrt halmstrå?

26 Sillä sinä kirjoitat minulle murhetta, ja annat minun periä nuoruuteni syntejä.

Ty du tillskrifver mig bedröfvelse, och vill förderfva mig för mins ungdoms synders skull.

27 Sinä olet pannut minun jalkani jalkapuuhun, ja otat kaikista minun poluistani vaarin, ja katsot kaikkia minun askeleitani;

Du hafver satt min fot i en stock, och gifver akt på alla mina stigar, och ser på all min fotspår;

28 Joka kuitenkin hukun niinkuin mädännyt raato, ja niinkuin koilta syöty vaate.

Jag, som dock förgås som ett ruttet as, och som ett kläde, det ätet varder af mal.