Jobin 13
1 Katso, kaikkia näitä ovat silmäni nähneet, ja korvani kuulleet, ja on ne ymmärtänyt.
Eis que tudo isto viram os meus olhos, e os meus ouvidos o ouviram e entenderam.
2 Jota te tiedätte, sitä minäkin tiedän, enkä ole halvempi teitä.
Como vós o sabeis, o sei eu também; não vos sou inferior.
3 Minä puhun siis Kaikkivaltiaan tykö, ja mielin kamppailla Jumalan kanssa.
Mas eu falarei ao Todo-poderoso, e quero defender-me para com Deus.
4 Sillä te olette valheen saarnaajat, ja kaikki kelvottomat lääkärit.
Vós porém sois inventores de mentiras, e vós todos médicos que não valem nada.
5 Jospa te voisitte juuri ääneti olla, niin te olisitte taitavat.
Oxalá vos calasseis de todo! que isso seria a vossa sabedoria.
6 Kuulkaat siis minun kamppaustani, ja ottakaat vaari asiasta, kuin minä puhun.
Ouvi agora a minha defesa, e escutai os argumentos dos meus lábios.
7 Tahdotteko te Jumalan puolesta vastata vääryydellä? ja hänen puolestansa puhua petosta?
Porventura por Deus falareis perversidade? e por ele falareis engano?
8 Tahdotteko te katsoa hänen mieltänsä? Tahdotteko te riidellä Jumalan puolesta?
Ou fareis aceitação da sua pessoa? ou contendereis por Deus?
9 Pitääkö se teille menestymän, koska hän teitä etsii? luuletteko te hänen pettävänne, niinkuin joku pettää ihmisen?
Ser-vos-ia bom, se ele vos esquadrinhasse? ou zombareis dele, como se zomba de algum homem?
10 Hän kovin nuhtelee teitä, jos te salaisesti mieliä katsotte.
Certamente vos repreenderá, se em oculto fizerdes aceitação de pessoas.
11 Eikö hänen korkeutensa teitä peljätä? ja hänen pelkonsa lankee teidän päällenne?
Porventura não vos espantará a sua alteza? e não cairá sobre vós o seu temor?
12 Teidän muistonne vedetään tuhan verraksi, ja teidän selkänne pitää oleman niinkuin saviroukkio.
As vossas memórias são como a cinza: as vossas alturas como alturas de lodo.
13 Olkaat ääneti minun edessäni, minä puhun, tapahtukoon minulle mitä hyvänsä.
Calai-vos perante mim, e falarei eu, e que fique aliviado algum tanto.
14 Miksi minun pitää pureman lihaani hampaillani, ja asettaman sieluni minun käsiini?
Por que razão tomo eu a minha carne com os meus dentes, e ponho a minha vida na minha mão?
15 Katso, vaikka hän minun tappais, enkö minä vielä sittenkin toivoisi? kuitenkin minä nuhtelen teitäni hänen edessänsä.
Ainda que me matasse, nele esperarei; contudo os meus caminhos defenderei diante dele.
16 Hän on kuitenkin minun autuuteni; sillä ei yksikään ulkokullattu tule hänen eteensä.
Também ele será a salvação minha: porém o hipócrita não virá perante o seu rosto
17 Kuulkaat juuri visusti minun puhettani, ja minun selitystäni teidän korvainne edessä.
Ouvi com atenção as minhas razões, e com os vossos ouvidos a minha declaração.
18 Katso, jo minä olen tuomion sanonut: Minä tiedän, että minä olen hurskas.
Eis que já tenho ordenado a minha causa, e sei que serei achado justo.
19 Kuka tahtoo käydä oikeudelle minun kanssani? Mutta minun täytyy nyt ääneti olla, ja loppua.
Quem é o que contenderá comigo? se eu agora me calasse, daria o espírito.
20 Ainoastaan älä tee minulle kahta, niin en minä kätke itsiäni sinun edestäs.
Duas coisas somente não faças para comigo; então me não esconderei do teu rosto:
21 Anna kätes olla kaukana minusta, ja sinun kauhistukses älköön minua peljättäkö.
Desvia a tua mão para longe, de sobre mim, e não me espante o teu terror.
22 Kutsu minua, ja minä vastaan: eli minä puhun, ja vastaa sinä minua.
Chama, pois, e eu responderei; ou eu falarei, e tu responde-me.
23 Kuinka usiat ovat minun vääryyteni ja pahat tekoni? anna minun saada tietää minun syntini ja rikokseni.
Quantas culpas e pecados tenho eu? notifica-me a minha transgressão e o meu pecado.
24 Miksi sinä peität kasvos, ja pidät minua vihollisena?
Porque escondes o teu rosto, e me tens por teu inimigo?
25 Tahdotkos niin kova olla lentävää lehteä vastaan, ja vainota kuivaa oljen kortta?
Porventura quebrantarás a folha arrebatada do vento? e perseguirás o restolho seco?
26 Sillä sinä kirjoitat minulle murhetta, ja annat minun periä nuoruuteni syntejä.
Porque escreves contra mim amarguras e me fazes herdar as culpas da minha mocidade?
27 Sinä olet pannut minun jalkani jalkapuuhun, ja otat kaikista minun poluistani vaarin, ja katsot kaikkia minun askeleitani;
Também pões no tronco os meus pés, e observas todos os meus caminhos, e marcas as solas dos meus pés.
28 Joka kuitenkin hukun niinkuin mädännyt raato, ja niinkuin koilta syöty vaate.
Envelhecendo-se entretanto ele com a podridão, e como o vestido, ao qual roi a traça.
