Jobin 13
1 Katso, kaikkia näitä ovat silmäni nähneet, ja korvani kuulleet, ja on ne ymmärtänyt.
Redzi, to visu mana acs redzējusi, mana auss dzirdējusi un to likusi vērā.
2 Jota te tiedätte, sitä minäkin tiedän, enkä ole halvempi teitä.
Ko jūs protat, to es arīdzan protu, jūs man neesat priekšā.
3 Minä puhun siis Kaikkivaltiaan tykö, ja mielin kamppailla Jumalan kanssa.
Bet es gribu runāt uz to Visuvareno, un man gribās aizbildināties tā stiprā Dieva priekšā.
4 Sillä te olette valheen saarnaajat, ja kaikki kelvottomat lääkärit.
Jo tiešām, jūs esat melu runātāji, jūs visi esat nelietīgi dziednieki.
5 Jospa te voisitte juuri ääneti olla, niin te olisitte taitavat.
Kaut jūs pavisam klusu būtu, tas jums būtu par gudrību.
6 Kuulkaat siis minun kamppaustani, ja ottakaat vaari asiasta, kuin minä puhun.
Klausiet jel manu aizbildināšanos, un ņemiet vērā manas mutes tiesāšanos.
7 Tahdotteko te Jumalan puolesta vastata vääryydellä? ja hänen puolestansa puhua petosta?
Vai gribat netaisnību runāt Dieva labad un Viņa labad izteikt viltību?
8 Tahdotteko te katsoa hänen mieltänsä? Tahdotteko te riidellä Jumalan puolesta?
Vai Viņu gribat aizbildināt un Dievam būt pārstāvētāji?
9 Pitääkö se teille menestymän, koska hän teitä etsii? luuletteko te hänen pettävänne, niinkuin joku pettää ihmisen?
Vai būs labi, kad Viņš jūs meklēs, vai Viņu pievilsiet, kā cilvēku pieviļ?
10 Hän kovin nuhtelee teitä, jos te salaisesti mieliä katsotte.
Sodīt Viņš jūs sodīs, ja jūs slepeni vaigu uzlūkojat.
11 Eikö hänen korkeutensa teitä peljätä? ja hänen pelkonsa lankee teidän päällenne?
Vai Viņa augstība jūs neiztrūcinās un bailes no Viņa jums neuzkritīs?
12 Teidän muistonne vedetään tuhan verraksi, ja teidän selkänne pitää oleman niinkuin saviroukkio.
Jūsu mācības būs kā pelni, un jūsu augstie vārdi kā mālu kopas.
13 Olkaat ääneti minun edessäni, minä puhun, tapahtukoon minulle mitä hyvänsä.
Palieciet man klusu, un es runāšu, lai man notiek, kas notikdams.
14 Miksi minun pitää pureman lihaani hampaillani, ja asettaman sieluni minun käsiini?
Kāpēc man savu miesu bija zobos ņemt, un savu dvēseli likt savā rokā?
15 Katso, vaikka hän minun tappais, enkö minä vielä sittenkin toivoisi? kuitenkin minä nuhtelen teitäni hänen edessänsä.
Redzi, jebšu Viņš mani nokaus, taču es uz Viņu gribu cerēt, es tikai savus ceļus gribu aizbildināt Viņa priekšā.
16 Hän on kuitenkin minun autuuteni; sillä ei yksikään ulkokullattu tule hänen eteensä.
Jau tas man būs par pestīšanu, ka viltnieks Viņa priekšā nenāks.
17 Kuulkaat juuri visusti minun puhettani, ja minun selitystäni teidän korvainne edessä.
Klausāties, klausāties manus vārdus, un mana valoda lai skan jūsu ausīs.
18 Katso, jo minä olen tuomion sanonut: Minä tiedän, että minä olen hurskas.
Redzat jel, es esmu gatavs uz tiesu, es zinu, ka man paliks taisnība.
19 Kuka tahtoo käydä oikeudelle minun kanssani? Mutta minun täytyy nyt ääneti olla, ja loppua.
Kas ar mani varētu tiesāties? Patiesi tad es ciestu klusu un mirtu.
20 Ainoastaan älä tee minulle kahta, niin en minä kätke itsiäni sinun edestäs.
Divas lietas tikai man nedari, tad es neapslēpšos Tavā priekšā.
21 Anna kätes olla kaukana minusta, ja sinun kauhistukses älköön minua peljättäkö.
Lai Tava roka paliek tālu no manis, un Tava briesmība lai mani neizbiedē.
22 Kutsu minua, ja minä vastaan: eli minä puhun, ja vastaa sinä minua.
Tad sauc, un es atbildēšu, vai es runāšu, un Tu atbildi man.
23 Kuinka usiat ovat minun vääryyteni ja pahat tekoni? anna minun saada tietää minun syntini ja rikokseni.
Cik man ir noziegumu un grēku? Dari man zināmus manus grēkus un manus pārkāpumus.
24 Miksi sinä peität kasvos, ja pidät minua vihollisena?
Kāpēc Tu apslēpi Savu vaigu un mani turi par Savu ienaidnieku?
25 Tahdotkos niin kova olla lentävää lehteä vastaan, ja vainota kuivaa oljen kortta?
Vai Tu biedināsi šaubīgu lapu un vajāsi izkaltušus rugājus.
26 Sillä sinä kirjoitat minulle murhetta, ja annat minun periä nuoruuteni syntejä.
Jo Tu man nospriedi rūgtumus un lieci manīt manas jaunības noziegumus.
27 Sinä olet pannut minun jalkani jalkapuuhun, ja otat kaikista minun poluistani vaarin, ja katsot kaikkia minun askeleitani;
Tu lieci manas kājas siekstā un glūni uz visiem maniem ceļiem un ieslēdzi manas pēdas aplokā, -
28 Joka kuitenkin hukun niinkuin mädännyt raato, ja niinkuin koilta syöty vaate.
Un tomēr šis iznīkst kā trūdi, tā kā drēbe, ko kodes saēd.
