< Jobin 13 >
1 Katso, kaikkia näitä ovat silmäni nähneet, ja korvani kuulleet, ja on ne ymmärtänyt.
Voici, mon œil a vu toutes ces choses, [et] mon oreille les a ouïes et entendues.
2 Jota te tiedätte, sitä minäkin tiedän, enkä ole halvempi teitä.
Comme vous les savez, je les sais aussi; je ne vous suis pas inférieur.
3 Minä puhun siis Kaikkivaltiaan tykö, ja mielin kamppailla Jumalan kanssa.
Mais je parlerai au Tout-puissant, et je prendrai plaisir à dire mes raisons au [Dieu] Fort.
4 Sillä te olette valheen saarnaajat, ja kaikki kelvottomat lääkärit.
Et certes vous inventez des mensonges; vous êtes tous des médecins inutiles.
5 Jospa te voisitte juuri ääneti olla, niin te olisitte taitavat.
Plût à Dieu que vous demeurassiez entièrement dans le silence; et cela vous serait réputé à sagesse.
6 Kuulkaat siis minun kamppaustani, ja ottakaat vaari asiasta, kuin minä puhun.
Ecoutez donc maintenant mon raisonnement, et soyez attentifs à la défense de mes lèvres:
7 Tahdotteko te Jumalan puolesta vastata vääryydellä? ja hänen puolestansa puhua petosta?
Allégueriez-vous des choses injustes, en faveur du [Dieu] Fort, et diriez-vous quelque fausseté pour lui?
8 Tahdotteko te katsoa hänen mieltänsä? Tahdotteko te riidellä Jumalan puolesta?
Ferez-vous acception de sa personne, si vous plaidez la cause du [Dieu] Fort?
9 Pitääkö se teille menestymän, koska hän teitä etsii? luuletteko te hänen pettävänne, niinkuin joku pettää ihmisen?
Vous en prendra-t-il bien, s'il vous sonde? vous jouerez-vous de lui, comme on se joue d'un homme [mortel]?
10 Hän kovin nuhtelee teitä, jos te salaisesti mieliä katsotte.
Certainement il vous censurera, si même en secret vous faites acception de personnes.
11 Eikö hänen korkeutensa teitä peljätä? ja hänen pelkonsa lankee teidän päällenne?
Sa majesté ne vous épouvantera-t-elle point? et sa frayeur ne tombera-t-elle point sur vous?
12 Teidän muistonne vedetään tuhan verraksi, ja teidän selkänne pitää oleman niinkuin saviroukkio.
Vos discours mémorables sont des sentences de cendre, et vos éminences sont des éminences de boue.
13 Olkaat ääneti minun edessäni, minä puhun, tapahtukoon minulle mitä hyvänsä.
Taisez-vous devant moi, et que je parle; et qu'il m'arrive ce qui pourra.
14 Miksi minun pitää pureman lihaani hampaillani, ja asettaman sieluni minun käsiini?
Pourquoi porté-je ma chair entre mes dents, et tiens-je mon âme entre mes mains?
15 Katso, vaikka hän minun tappais, enkö minä vielä sittenkin toivoisi? kuitenkin minä nuhtelen teitäni hänen edessänsä.
Voilà, qu'il me tue, je ne laisserai pas d'espérer [en lui]; et je défendrai ma conduite en sa présence.
16 Hän on kuitenkin minun autuuteni; sillä ei yksikään ulkokullattu tule hänen eteensä.
Et qui plus est, il sera lui-même ma délivrance; mais l'hypocrite ne viendra point devant sa face.
17 Kuulkaat juuri visusti minun puhettani, ja minun selitystäni teidän korvainne edessä.
Ecoutez attentivement mes discours, et prêtez l'oreille à ce que je vais vous déclarer.
18 Katso, jo minä olen tuomion sanonut: Minä tiedän, että minä olen hurskas.
Voilà, aussitôt que j'aurai déduit par ordre mon droit, je sais que je serai justifié.
19 Kuka tahtoo käydä oikeudelle minun kanssani? Mutta minun täytyy nyt ääneti olla, ja loppua.
Qui est-ce qui veut disputer contre moi? car maintenant si je me tais, je mourrai.
20 Ainoastaan älä tee minulle kahta, niin en minä kätke itsiäni sinun edestäs.
Seulement ne me fais point ces deux choses, [et] alors je ne me cacherai point devant ta face;
21 Anna kätes olla kaukana minusta, ja sinun kauhistukses älköön minua peljättäkö.
Retire ta main de dessus moi, et que ta frayeur ne me trouble point.
22 Kutsu minua, ja minä vastaan: eli minä puhun, ja vastaa sinä minua.
Puis appelle-moi, et je répondrai; ou bien je parlerai, et tu me répondras.
23 Kuinka usiat ovat minun vääryyteni ja pahat tekoni? anna minun saada tietää minun syntini ja rikokseni.
Combien ai-je d'iniquités et de péchés? Montre-moi mon crime et mon péché.
24 Miksi sinä peität kasvos, ja pidät minua vihollisena?
Pourquoi caches-tu ta face, et me tiens-tu pour ton ennemi?
25 Tahdotkos niin kova olla lentävää lehteä vastaan, ja vainota kuivaa oljen kortta?
Déploieras-tu tes forces contre une feuille que le vent emporte? poursuivras-tu du chaume tout sec?
26 Sillä sinä kirjoitat minulle murhetta, ja annat minun periä nuoruuteni syntejä.
Que tu donnes contre moi des arrêts d'amertume, et que tu me fasses porter la peine des péchés de ma jeunesse?
27 Sinä olet pannut minun jalkani jalkapuuhun, ja otat kaikista minun poluistani vaarin, ja katsot kaikkia minun askeleitani;
Et que tu mettes mes pieds aux ceps, et observes tous mes chemins? et que tu suives les traces de mes pieds?
28 Joka kuitenkin hukun niinkuin mädännyt raato, ja niinkuin koilta syöty vaate.
Car celui [que tu poursuis de cette manière, ] s'en va par pièces comme du bois vermoulu, et comme une robe que la teigne a rongée.