< Jobin 13 >
1 Katso, kaikkia näitä ovat silmäni nähneet, ja korvani kuulleet, ja on ne ymmärtänyt.
Voici, tout cela, mon œil l’a vu, mon oreille l’a entendu et l’a compris.
2 Jota te tiedätte, sitä minäkin tiedän, enkä ole halvempi teitä.
Ce que vous connaissez, moi aussi je le connais; je ne vous suis pas inférieur.
3 Minä puhun siis Kaikkivaltiaan tykö, ja mielin kamppailla Jumalan kanssa.
Mais je parlerai au Tout-puissant, et mon plaisir sera de raisonner avec Dieu;
4 Sillä te olette valheen saarnaajat, ja kaikki kelvottomat lääkärit.
Mais pour vous, vous êtes des forgeurs de mensonges, des médecins de néant, vous tous!
5 Jospa te voisitte juuri ääneti olla, niin te olisitte taitavat.
Oh! si seulement vous demeuriez dans le silence! et ce serait votre sagesse.
6 Kuulkaat siis minun kamppaustani, ja ottakaat vaari asiasta, kuin minä puhun.
Écoutez donc mon plaidoyer, et prêtez attention aux arguments de mes lèvres.
7 Tahdotteko te Jumalan puolesta vastata vääryydellä? ja hänen puolestansa puhua petosta?
Est-ce pour Dieu que vous direz des choses iniques? Et pour lui, direz-vous ce qui est faux?
8 Tahdotteko te katsoa hänen mieltänsä? Tahdotteko te riidellä Jumalan puolesta?
Ferez-vous acception de sa personne? Plaiderez-vous pour Dieu?
9 Pitääkö se teille menestymän, koska hän teitä etsii? luuletteko te hänen pettävänne, niinkuin joku pettää ihmisen?
Vous est-il agréable qu’il vous sonde? Vous moquerez-vous de lui comme on se moque d’un mortel?
10 Hän kovin nuhtelee teitä, jos te salaisesti mieliä katsotte.
Certainement il vous reprendra, si en secret vous faites acception de personnes.
11 Eikö hänen korkeutensa teitä peljätä? ja hänen pelkonsa lankee teidän päällenne?
Sa majesté ne vous troublera-t-elle pas? Et sa frayeur ne tombera-t-elle pas sur vous?
12 Teidän muistonne vedetään tuhan verraksi, ja teidän selkänne pitää oleman niinkuin saviroukkio.
Vos discours sentencieux sont des proverbes de cendre, vos retranchements sont des défenses de boue.
13 Olkaat ääneti minun edessäni, minä puhun, tapahtukoon minulle mitä hyvänsä.
Gardez le silence, laissez-moi, et moi je parlerai, quoi qu’il m’arrive.
14 Miksi minun pitää pureman lihaani hampaillani, ja asettaman sieluni minun käsiini?
Pourquoi prendrais-je ma chair entre mes dents, et mettrais-je ma vie dans ma main?
15 Katso, vaikka hän minun tappais, enkö minä vielä sittenkin toivoisi? kuitenkin minä nuhtelen teitäni hänen edessänsä.
Voici, qu’il me tue, j’espérerai en lui; seulement, je défendrai mes voies devant lui.
16 Hän on kuitenkin minun autuuteni; sillä ei yksikään ulkokullattu tule hänen eteensä.
Ce sera même ma délivrance, qu’un impie n’entre pas devant sa face.
17 Kuulkaat juuri visusti minun puhettani, ja minun selitystäni teidän korvainne edessä.
Écoutez, écoutez mon discours, et que ma déclaration [pénètre] dans vos oreilles!
18 Katso, jo minä olen tuomion sanonut: Minä tiedän, että minä olen hurskas.
Voyez, j’exposerai [ma] juste cause: je sais que je serai justifié.
19 Kuka tahtoo käydä oikeudelle minun kanssani? Mutta minun täytyy nyt ääneti olla, ja loppua.
Qui est celui qui contestera avec moi? Car maintenant, si je me taisais, j’expirerais.
20 Ainoastaan älä tee minulle kahta, niin en minä kätke itsiäni sinun edestäs.
Seulement ne fais pas deux choses à mon égard; alors je ne me cacherai pas loin de ta face:
21 Anna kätes olla kaukana minusta, ja sinun kauhistukses älköön minua peljättäkö.
Éloigne ta main de dessus moi, et que ta terreur ne me trouble pas.
22 Kutsu minua, ja minä vastaan: eli minä puhun, ja vastaa sinä minua.
Et appelle, et moi je répondrai, ou bien je parlerai, et toi, réponds-moi!
23 Kuinka usiat ovat minun vääryyteni ja pahat tekoni? anna minun saada tietää minun syntini ja rikokseni.
Quel est le nombre de mes iniquités et de mes péchés? Fais-moi connaître ma transgression et mon péché!
24 Miksi sinä peität kasvos, ja pidät minua vihollisena?
Pourquoi caches-tu ta face, et me tiens-tu pour ton ennemi?
25 Tahdotkos niin kova olla lentävää lehteä vastaan, ja vainota kuivaa oljen kortta?
Veux-tu épouvanter une feuille chassée [par le vent], et poursuivre du chaume sec?
26 Sillä sinä kirjoitat minulle murhetta, ja annat minun periä nuoruuteni syntejä.
Car tu écris des choses amères contre moi, et tu me fais hériter des iniquités de ma jeunesse;
27 Sinä olet pannut minun jalkani jalkapuuhun, ja otat kaikista minun poluistani vaarin, ja katsot kaikkia minun askeleitani;
Et tu mets mes pieds dans les ceps, et tu observes tous mes sentiers; tu as tracé une ligne autour des plantes de mes pieds;
28 Joka kuitenkin hukun niinkuin mädännyt raato, ja niinkuin koilta syöty vaate.
Et celui [que tu poursuis] dépérit comme une chose pourrie, comme un vêtement que la teigne a rongé.