Jobin 13
1 Katso, kaikkia näitä ovat silmäni nähneet, ja korvani kuulleet, ja on ne ymmärtänyt.
Lo! myn iye siy alle thingis, and myn eere herde; and Y vndurstood alle thingis.
2 Jota te tiedätte, sitä minäkin tiedän, enkä ole halvempi teitä.
Euene with youre kunnyng also Y kan, and Y am not lowere than ye.
3 Minä puhun siis Kaikkivaltiaan tykö, ja mielin kamppailla Jumalan kanssa.
But netheles Y schal speke to Almyyti God, and Y coueite to dispute with God;
4 Sillä te olette valheen saarnaajat, ja kaikki kelvottomat lääkärit.
and firste Y schewe you makeris of leesyng, and louyeris of weyward techyngis.
5 Jospa te voisitte juuri ääneti olla, niin te olisitte taitavat.
And `Y wolde that ye weren stille, that ye weren gessid to be wise men.
6 Kuulkaat siis minun kamppaustani, ja ottakaat vaari asiasta, kuin minä puhun.
Therfor here ye my chastisyngis; and perseyue ye the doom of my lippis.
7 Tahdotteko te Jumalan puolesta vastata vääryydellä? ja hänen puolestansa puhua petosta?
Whether God hath nede to youre leesyng, that ye speke gilis for hym?
8 Tahdotteko te katsoa hänen mieltänsä? Tahdotteko te riidellä Jumalan puolesta?
Whether ye taken his face, and enforsen to deme for God?
9 Pitääkö se teille menestymän, koska hän teitä etsii? luuletteko te hänen pettävänne, niinkuin joku pettää ihmisen?
Ethir it schal plese hym, fro whom no thing mai be hid? Whether he as a man schal be disseyued with youre falsnessis?
10 Hän kovin nuhtelee teitä, jos te salaisesti mieliä katsotte.
He schal repreue you; for ye taken his face in hiddlis.
11 Eikö hänen korkeutensa teitä peljätä? ja hänen pelkonsa lankee teidän päällenne?
Anoon as he schal stire hym, he schal disturble you; and his drede schal falle on you.
12 Teidän muistonne vedetään tuhan verraksi, ja teidän selkänne pitää oleman niinkuin saviroukkio.
Youre mynde schal be comparisound to aische; and youre nollis schulen be dryuun in to clei.
13 Olkaat ääneti minun edessäni, minä puhun, tapahtukoon minulle mitä hyvänsä.
Be ye stille a litil, that Y speke, what euer thing the mynde hath schewid to me.
14 Miksi minun pitää pureman lihaani hampaillani, ja asettaman sieluni minun käsiini?
Whi to-rende Y my fleischis with my teeth, and bere my lijf in myn hondis?
15 Katso, vaikka hän minun tappais, enkö minä vielä sittenkin toivoisi? kuitenkin minä nuhtelen teitäni hänen edessänsä.
Yhe, thouy God sleeth me, Y schal hope in hym; netheles Y schal preue my weies in his siyt.
16 Hän on kuitenkin minun autuuteni; sillä ei yksikään ulkokullattu tule hänen eteensä.
And he schal be my sauyour; for whi ech ypocrite schal not come in his siyt.
17 Kuulkaat juuri visusti minun puhettani, ja minun selitystäni teidän korvainne edessä.
Here ye my word, and perseyue ye with eeris derke and harde figuratif spechis.
18 Katso, jo minä olen tuomion sanonut: Minä tiedän, että minä olen hurskas.
Yf Y schal be demed, Y woot that Y schal be foundun iust.
19 Kuka tahtoo käydä oikeudelle minun kanssani? Mutta minun täytyy nyt ääneti olla, ja loppua.
Who is he that is demed with me? Come he; whi am Y stille, and am wastid?
20 Ainoastaan älä tee minulle kahta, niin en minä kätke itsiäni sinun edestäs.
Do thou not to me twei thingis oneli; and thanne Y schal not be hid fro thi face.
21 Anna kätes olla kaukana minusta, ja sinun kauhistukses älköön minua peljättäkö.
Make thin hond fer fro me; and thi drede make not me aferd.
22 Kutsu minua, ja minä vastaan: eli minä puhun, ja vastaa sinä minua.
Clepe thou me, and Y schal answere thee; ethir certis Y schal speke, and thou schalt answere me.
23 Kuinka usiat ovat minun vääryyteni ja pahat tekoni? anna minun saada tietää minun syntini ja rikokseni.
Hou grete synnes and wickidnessis haue Y? Schewe thou to me my felonyes, and trespassis.
24 Miksi sinä peität kasvos, ja pidät minua vihollisena?
Whi hidist thou thi face, and demest me thin enemy?
25 Tahdotkos niin kova olla lentävää lehteä vastaan, ja vainota kuivaa oljen kortta?
Thou schewist thi myyt ayens a leef, which is rauyschid with the wynd; and thou pursuest drye stobil.
26 Sillä sinä kirjoitat minulle murhetta, ja annat minun periä nuoruuteni syntejä.
For thou writist bitternessis ayens me; and wolt waste me with the synnes of my yong wexynge age.
27 Sinä olet pannut minun jalkani jalkapuuhun, ja otat kaikista minun poluistani vaarin, ja katsot kaikkia minun askeleitani;
Thou hast set my foot in a stok, and thou hast kept alle my pathis; and thou hast biholde the steppis of my feet.
28 Joka kuitenkin hukun niinkuin mädännyt raato, ja niinkuin koilta syöty vaate.
And Y schal be wastid as rot, and as a cloth, which is etun of a mouyte.
