Jobin 13
1 Katso, kaikkia näitä ovat silmäni nähneet, ja korvani kuulleet, ja on ne ymmärtänyt.
Lo, my eye hath seen all [this], my ear hath heard and understood it.
2 Jota te tiedätte, sitä minäkin tiedän, enkä ole halvempi teitä.
What ye know, [the same] do I know also: I [am] not inferior to you.
3 Minä puhun siis Kaikkivaltiaan tykö, ja mielin kamppailla Jumalan kanssa.
Surely I would speak to the Almighty, and I desire to reason with God.
4 Sillä te olette valheen saarnaajat, ja kaikki kelvottomat lääkärit.
But ye [are] forgers of lies, ye [are] all physicians of no value.
5 Jospa te voisitte juuri ääneti olla, niin te olisitte taitavat.
O that ye would altogether hold your peace and it would be your wisdom.
6 Kuulkaat siis minun kamppaustani, ja ottakaat vaari asiasta, kuin minä puhun.
Hear now my reasoning, and hearken to the pleadings of my lips.
7 Tahdotteko te Jumalan puolesta vastata vääryydellä? ja hänen puolestansa puhua petosta?
Will ye speak wickedly for God? and talk deceitfully for him?
8 Tahdotteko te katsoa hänen mieltänsä? Tahdotteko te riidellä Jumalan puolesta?
Will ye accept his person? will ye contend for God?
9 Pitääkö se teille menestymän, koska hän teitä etsii? luuletteko te hänen pettävänne, niinkuin joku pettää ihmisen?
Is it good that he should search you out? or as one man mocketh another, do ye [so] mock him?
10 Hän kovin nuhtelee teitä, jos te salaisesti mieliä katsotte.
He will surely reprove you, if ye do secretly accept persons.
11 Eikö hänen korkeutensa teitä peljätä? ja hänen pelkonsa lankee teidän päällenne?
Shall not his excellence make you afraid? and his dread fall upon you?
12 Teidän muistonne vedetään tuhan verraksi, ja teidän selkänne pitää oleman niinkuin saviroukkio.
Your remembrances [are] like to ashes, your bodies to bodies of clay.
13 Olkaat ääneti minun edessäni, minä puhun, tapahtukoon minulle mitä hyvänsä.
Hold your peace, let me alone, that I may speak, and let come on me what [will].
14 Miksi minun pitää pureman lihaani hampaillani, ja asettaman sieluni minun käsiini?
Why do I take my flesh in my teeth, and put my life in my hand?
15 Katso, vaikka hän minun tappais, enkö minä vielä sittenkin toivoisi? kuitenkin minä nuhtelen teitäni hänen edessänsä.
Though he shall slay me, yet will I trust in him: but I will maintain my own ways before him.
16 Hän on kuitenkin minun autuuteni; sillä ei yksikään ulkokullattu tule hänen eteensä.
He also [shall be] my salvation: for a hypocrite shall not come before him.
17 Kuulkaat juuri visusti minun puhettani, ja minun selitystäni teidän korvainne edessä.
Hear diligently my speech, and my declaration with your ears.
18 Katso, jo minä olen tuomion sanonut: Minä tiedän, että minä olen hurskas.
Behold now, I have ordered [my] cause; I know that I shall be justified.
19 Kuka tahtoo käydä oikeudelle minun kanssani? Mutta minun täytyy nyt ääneti olla, ja loppua.
Who [is] he [that] will plead with me? for now, if I hold my tongue, I shall expire.
20 Ainoastaan älä tee minulle kahta, niin en minä kätke itsiäni sinun edestäs.
Only do not two [things] to me: then will I not hide myself from thee.
21 Anna kätes olla kaukana minusta, ja sinun kauhistukses älköön minua peljättäkö.
Withdraw thy hand far from me: and let not thy dread make me afraid.
22 Kutsu minua, ja minä vastaan: eli minä puhun, ja vastaa sinä minua.
Then call thou, and I will answer: or let me speak, and answer thou me.
23 Kuinka usiat ovat minun vääryyteni ja pahat tekoni? anna minun saada tietää minun syntini ja rikokseni.
How many [are] my iniquities and sins? make me to know my transgression and my sin.
24 Miksi sinä peität kasvos, ja pidät minua vihollisena?
Why hidest thou thy face, and holdest me for thy enemy?
25 Tahdotkos niin kova olla lentävää lehteä vastaan, ja vainota kuivaa oljen kortta?
Wilt thou break a leaf driven to and fro? and wilt thou pursue the dry stubble?
26 Sillä sinä kirjoitat minulle murhetta, ja annat minun periä nuoruuteni syntejä.
For thou writest bitter things against me, and makest me to possess the iniquities of my youth.
27 Sinä olet pannut minun jalkani jalkapuuhun, ja otat kaikista minun poluistani vaarin, ja katsot kaikkia minun askeleitani;
Thou puttest my feet also in the stocks, and lookest narrowly to all my paths; thou settest a print upon the heels of my feet.
28 Joka kuitenkin hukun niinkuin mädännyt raato, ja niinkuin koilta syöty vaate.
And he, as a rotten thing, consumeth, as a garment that is moth-eaten.
