Jobin 13
1 Katso, kaikkia näitä ovat silmäni nähneet, ja korvani kuulleet, ja on ne ymmärtänyt.
Lo, my eye has seen all this. My ear has heard and understood it.
2 Jota te tiedätte, sitä minäkin tiedän, enkä ole halvempi teitä.
What ye know, I also know; I am not inferior to you.
3 Minä puhun siis Kaikkivaltiaan tykö, ja mielin kamppailla Jumalan kanssa.
Surely I would speak to the Almighty, and I desire to reason with God.
4 Sillä te olette valheen saarnaajat, ja kaikki kelvottomat lääkärit.
But ye are forgers of lies. Ye are all physicians of no value.
5 Jospa te voisitte juuri ääneti olla, niin te olisitte taitavat.
O that ye would altogether be silent! And it would be your wisdom.
6 Kuulkaat siis minun kamppaustani, ja ottakaat vaari asiasta, kuin minä puhun.
Hear now my reasoning, and hearken to the pleadings of my lips.
7 Tahdotteko te Jumalan puolesta vastata vääryydellä? ja hänen puolestansa puhua petosta?
Will ye speak unrighteously for God, and talk deceitfully for him?
8 Tahdotteko te katsoa hänen mieltänsä? Tahdotteko te riidellä Jumalan puolesta?
Will ye show partiality to him? Will ye contend for God?
9 Pitääkö se teille menestymän, koska hän teitä etsii? luuletteko te hänen pettävänne, niinkuin joku pettää ihmisen?
Is it good that he should search you out? Or as deceiving a man, will ye deceive him?
10 Hän kovin nuhtelee teitä, jos te salaisesti mieliä katsotte.
He will surely reprove you if ye secretly show partiality.
11 Eikö hänen korkeutensa teitä peljätä? ja hänen pelkonsa lankee teidän päällenne?
Shall not his majesty make you afraid, and his dread fall upon you?
12 Teidän muistonne vedetään tuhan verraksi, ja teidän selkänne pitää oleman niinkuin saviroukkio.
Your memorable sayings are proverbs of ashes. Your defenses are defenses of clay.
13 Olkaat ääneti minun edessäni, minä puhun, tapahtukoon minulle mitä hyvänsä.
Be quiet. Let me alone that I may speak, and let come on me what will.
14 Miksi minun pitää pureman lihaani hampaillani, ja asettaman sieluni minun käsiini?
Why should I take my flesh in my teeth, and put my life in my hand?
15 Katso, vaikka hän minun tappais, enkö minä vielä sittenkin toivoisi? kuitenkin minä nuhtelen teitäni hänen edessänsä.
Behold, he will kill me; I have no hope. Nevertheless I will maintain my ways before him.
16 Hän on kuitenkin minun autuuteni; sillä ei yksikään ulkokullattu tule hänen eteensä.
This also shall be my salvation, that a profane man shall not come before him.
17 Kuulkaat juuri visusti minun puhettani, ja minun selitystäni teidän korvainne edessä.
Hear diligently my speech, and let my declaration be in your ears.
18 Katso, jo minä olen tuomion sanonut: Minä tiedän, että minä olen hurskas.
Behold now, I have set my case in order. I know that I am righteous.
19 Kuka tahtoo käydä oikeudelle minun kanssani? Mutta minun täytyy nyt ääneti olla, ja loppua.
Who is he who will contend with me? For then I would keep silent and give up the spirit.
20 Ainoastaan älä tee minulle kahta, niin en minä kätke itsiäni sinun edestäs.
Only do not do two things to me, then I will not hide myself from thy face:
21 Anna kätes olla kaukana minusta, ja sinun kauhistukses älköön minua peljättäkö.
Withdraw thy hand far from me, and do not let thy dread make me afraid.
22 Kutsu minua, ja minä vastaan: eli minä puhun, ja vastaa sinä minua.
Then call thou, and I will answer, or let me speak, and answer thou me.
23 Kuinka usiat ovat minun vääryyteni ja pahat tekoni? anna minun saada tietää minun syntini ja rikokseni.
How many are my iniquities and sins? Make me to know my transgression and my sin.
24 Miksi sinä peität kasvos, ja pidät minua vihollisena?
Why do thou hide thy face, and reckon me for thine enemy?
25 Tahdotkos niin kova olla lentävää lehteä vastaan, ja vainota kuivaa oljen kortta?
Will thou harass a driven leaf? And will thou pursue the dry stubble?
26 Sillä sinä kirjoitat minulle murhetta, ja annat minun periä nuoruuteni syntejä.
For thou write bitter things against me, and make me to inherit the iniquities of my youth.
27 Sinä olet pannut minun jalkani jalkapuuhun, ja otat kaikista minun poluistani vaarin, ja katsot kaikkia minun askeleitani;
Thou also put my feet in the stocks, and mark all my paths. Thou set a bound to the soles of my feet.
28 Joka kuitenkin hukun niinkuin mädännyt raato, ja niinkuin koilta syöty vaate.
Though I am like a rotten thing that decays, like a garment that is moth-eaten.
