< Jobin 12 >
1 Niin vastasi Job ja sanoi:
Felélt Jób és mondta:
2 Te olette miehet; taito kuolee teidän kanssanne.
Valóban, ti vagytok ám a nép, s veletek kihal a bölcsesség!
3 Minulla on niin sydän kuin teilläkin, enkä ole alemmaisempi teitä: kuka se on, joka ei näitä tiedä?
Nekem is van szívem mint nektek, nem esem messze tőletek, hisz kinél nem volnának effélék?
4 Joka lähimmäiseltänsä pilkataan, niinkuin minä, hän rukoilee Jumalaa, ja hän kuulee häntä: hurskas ja vakaa pilkataan.
Nevetségéül vagyok barátnak, ki Istent szólította s ő meghallgatta; nevetségül az igaz, a gáncstalan!
5 Hän on ylönkatsottu kynttiläinen ylpeiden ajatuksissa, valmistettu, että he siihen loukkaavat jalkansa,
A balvégzetnek megvetés, a gondtalannak vélekedése szerint, készen áll, a tántorgó lábúaknak.
6 Ryövärein majoissa on kyllä, ja he härsyttelevät rohkiasti Jumalaa, ehkä Jumala on sen antanut heidän käteensä.
Boldogságban vannak a rablók sátrai és biztosság azoké, kik Istent haragítják, azé, ki istenét kezében hordja.
7 Kysy siis eläimiltä, ja he opettavat sinua, ja taivaan linnuilta, ja he sanovat sinulle.
Azonban kérdezd csak meg a barmot, majd tanít téged, s az ég madarát, majd megjelenti neked;
8 Taikka puhu maan kanssa, ja hän opettaa sinua; ja kalat meressä ilmoittavat sinulle.
vagy szólj a földnek, majd tanít téged, és elbeszélik neked a tenger halai.
9 Kuka se on, joka ei kaikkia näitä tiedä, että Herran käsi on ne tehnyt?
Ki ne tudná mindezekből, hogy az Örökkévaló keze cselekedte ezt;
10 Että hänen kädessänsä on kaikkein elävien sielu, ja kunkin lihan henki?
kinek kezében van minden élőnek a lelke, s minden ember testének a szelleme.
11 Eikö korva koettele puhetta, ja suu maista ruokaa?
Nemde a fül vizsgálja a szavakat s az íny az ételt ízleli meg?
12 Vanhoilla on taito, ja pitkä-ijällisillä ymmärrys.
Aggastyánokban van bölcsesség, s hosszú élet: értelmesség.
13 Hänen tykönänsä on taito ja voima; hänen on neuvo ja ymmärrys.
Ő nála van bölcsesség és erő, övé tanács és értelmesség!
14 Katso, koska hän kukistaa, niin ei auta rakentamaan: koska hän jonkun salpaa, niin ei kenkään taida avata.
Lám, lerombol s nem építtetik föl, rázár valakire s nem nyittatik ki neki.
15 Katso, koska hän pidättää veden, niin kaikki kuivettuu, ja koska hän laskee, niin se kääntää maan.
Im elrekeszt vizeket s kiszáradnak – megereszti őket s feldúlják a földet.
16 Hän on vahva Ja pysyväinen: hänen on se joka eksyy, ja se joka eksyttää.
Ő nála van hatalom és üdvösség, övé a tévelygő és a megtévesztő.
17 Hän johdattaa kavalat niinkuin saaliin, ja saattaa tuomarit tyhmäksi.
Járatja a tanácsosokat megfosztottan s a bírákat megtébolyítja;
18 Hän päästää kuningasten siteet, ja vyöttää heidän kupeensa.
a királyok kötelékét föloldotta és reákötött övet az ő derekukra;
19 Papit vie hän niinkuin saaliin, ja väkevät kukistaa.
járatja a papokat megfosztottan s a szilárdakat elferdíti;
20 Hän vääntää pois totisten huulet, vanhain toimen ottaa hän pois.
megvonja a biztosszavúak beszédjét s a véneknek eszét elveszi;
21 Hän kaataa ylönkatseen päämiesten päälle, ja voimallisten väkevyyden hajoittaa.
csúfot önt a nemesekre s a hatalmasoknak kötését meglazítja.
22 Hän ilmoittaa pimiät perustukset, ja kuoleman varjon saattaa hän valkeuteen.
Feltár mély dolgokat a sötétségből s kihozza világosságra a vakhomályt.
23 Hän saattaa kansat suureksi, ja taas hukuttaa heidät; hän levittää kansan, ja taas vie pois heidät.
Nagyra növeszti a nemzeteket s elveszíti, kiterjeszti a nemzeteket és elviszi.
24 Hän ottaa pois maan kansan ruhtinasten sydämet, ja eksyttää heitä korvessa, jossa ei tietä ole.
Szívét veszi az ország népe fejeinek s eltévelyíti úttalan pusztaságban;
25 Ja he koperoitsevat pimeydessä ilman valkeutta; ja hän eksyttää heitä kuin juopuneita.
tapogatóznak sötétségben világosság nélkül, s eltévelyíti őket mint a részeget.