Jobin 12
1 Niin vastasi Job ja sanoi:
Job progovori i reče:
2 Te olette miehet; taito kuolee teidän kanssanne.
“Uistinu, vi ste cvijet naroda, sa vama će izumrijeti mudrost.
3 Minulla on niin sydän kuin teilläkin, enkä ole alemmaisempi teitä: kuka se on, joka ei näitä tiedä?
Al' i ja znam k'o i vi misliti, ni u čemu od vas gori nisam: tko za stvari takve ne bi znao?
4 Joka lähimmäiseltänsä pilkataan, niinkuin minä, hän rukoilee Jumalaa, ja hän kuulee häntä: hurskas ja vakaa pilkataan.
Prijateljima sam svojim ja na podsmijeh što zazivam Boga da mi odgovori! Na podsmijeh ja sam - pravednik neporočan!
5 Hän on ylönkatsottu kynttiläinen ylpeiden ajatuksissa, valmistettu, että he siihen loukkaavat jalkansa,
Prezirat' je nesretnika - sretni misle, udariti treba onog što posrće!
6 Ryövärein majoissa on kyllä, ja he härsyttelevät rohkiasti Jumalaa, ehkä Jumala on sen antanut heidän käteensä.
Dotle su na miru šatori pljačkaša, izazivači Boga žive bezbrižno kao da Boga u šaci svojoj drže!
7 Kysy siis eläimiltä, ja he opettavat sinua, ja taivaan linnuilta, ja he sanovat sinulle.
Ali pitaj zvijeri, i poučit će te; ptice nebeske pitaj, i razjasnit će ti.
8 Taikka puhu maan kanssa, ja hän opettaa sinua; ja kalat meressä ilmoittavat sinulle.
Gušteri zemlje to će ti protumačit', ribe u moru ispripovjedit će ti.
9 Kuka se on, joka ei kaikkia näitä tiedä, että Herran käsi on ne tehnyt?
Od stvorenja sviju, koje ne bi znalo da je sve to Božja ruka učinila?!
10 Että hänen kädessänsä on kaikkein elävien sielu, ja kunkin lihan henki?
U ruci mu leži život svakog bića i dah životvorni svakog ljudskog tijela.
11 Eikö korva koettele puhetta, ja suu maista ruokaa?
Zar uhom mi ne sudimo besjedu k'o što kušamo nepcem okus jela?
12 Vanhoilla on taito, ja pitkä-ijällisillä ymmärrys.
Sjedine mudrost donose čovjeku, a s vijekom dugim umnost mu dolazi.
13 Hänen tykönänsä on taito ja voima; hänen on neuvo ja ymmärrys.
Ali u Njemu mudrost je i snaga, u Njemu savjet je i sva razumnost.
14 Katso, koska hän kukistaa, niin ei auta rakentamaan: koska hän jonkun salpaa, niin ei kenkään taida avata.
Što razgradi, sagradit neće nitko, kog zatvori, nitko ne oslobađa.
15 Katso, koska hän pidättää veden, niin kaikki kuivettuu, ja koska hän laskee, niin se kääntää maan.
Ustavi li vodu, suša nastaje; pusti li je, svu zemlju ispremetne.
16 Hän on vahva Ja pysyväinen: hänen on se joka eksyy, ja se joka eksyttää.
Jer u njemu je snaga i sva mudrost, njegov je prevareni i varalica.
17 Hän johdattaa kavalat niinkuin saaliin, ja saattaa tuomarit tyhmäksi.
On savjetnike lišava razbora, suce pametne udara bezumljem.
18 Hän päästää kuningasten siteet, ja vyöttää heidän kupeensa.
On otpasuje pojas kraljevima i užetom im vezuje bokove.
19 Papit vie hän niinkuin saaliin, ja väkevät kukistaa.
On bosonoge tjera svećenike i mogućnike sa vlasti obara.
20 Hän vääntää pois totisten huulet, vanhain toimen ottaa hän pois.
On diže riječ iz usta rječitima i starcima pravo rasuđivanje.
21 Hän kaataa ylönkatseen päämiesten päälle, ja voimallisten väkevyyden hajoittaa.
On sasiplje prezir po plemićima i junacima bedra raspasuje.
22 Hän ilmoittaa pimiät perustukset, ja kuoleman varjon saattaa hän valkeuteen.
On dubinama razotkriva tmine i sjenu smrtnu na svjetlo izvodi.
23 Hän saattaa kansat suureksi, ja taas hukuttaa heidät; hän levittää kansan, ja taas vie pois heidät.
On diže narod pa ga uništava, umnoži ga a potom iskorijeni.
24 Hän ottaa pois maan kansan ruhtinasten sydämet, ja eksyttää heitä korvessa, jossa ei tietä ole.
On zaluđuje vladare naroda te po bespuću lutaju pustinjskom
25 Ja he koperoitsevat pimeydessä ilman valkeutta; ja hän eksyttää heitä kuin juopuneita.
i pipaju u tmini bez svjetlosti glavinjajući poput pijanaca.
