Jobin 11
1 Niin vastasi Zophar Naemasta ja sanoi:
Y respondió Sofar Naamatita, y dijo:
2 Kuin joku on kauvan puhunut, eikö häntä pitäis vastattaman? eli pitääkö suupaltilla oikeus oleman?
¿Las muchas palabras, no han de tener respuesta? ¿Y el hombre parlero será justificado?
3 Pitääkö sinun jaarituksiis ihmisten vaikeneman, että sinä pilkkaat, eikä yksikäan sinua häpäisisi?
¿Tus mentiras harán callar los hombres? ¿y harás escarnio, y no habrá quien te avergüence?
4 Sinä sanot: minun opetukseni on selkiä, ja minä olen puhdas sinun silmäis edessä.
Tú dices: Mi manera de vivir es pura, y yo soy limpio delante de tus ojos.
5 Jospa Jumala puhuis ja avais huulensa sinua vastaan,
Mas, ¡oh quién diera que Dios hablara, y abriera sus labios contigo!
6 Ja ilmoittais sinulle salaisen tiedon! sillä hänellä olis vielä enempi tekemistä, ettäs tietäisit, ettei hän muistele kaikkia sinun pahoja töitäs.
Y que te declarara los secretos de la sabiduría: porque dos tantos mereces según la ley; y sabe que Dios te ha olvidado por tu iniquidad.
7 Luuletkos tutkistellessas Jumalan löytäväs? ja Kaikkivaltiaan täydellisesti löytäväs.
¿Alcanzarás tú el rastro de Dios? ¿llegarás tú a la perfección del Todopoderoso?
8 Hän on korkiampi kuin taivas, mitäs tahdot tehdä? syvempi kuin helvetti, kuinkas taidat tuta? (Sheol h7585)
Es más alto que los cielos, ¿qué harás? es más profundo que el infierno, ¿cómo le conocerás? (Sheol h7585)
9 Pitempi kuin maa, ja laviampi kuin meri.
Su medida es más larga que la tierra, y más ancha que la mar.
10 Jos hän sen ylösalaisin kääntäis, eli kätkis, eli heittäis kokoon; kuka hänen estäis?
Si cortare, o encerrare, o juntare, ¿quién le responderá?
11 Sillä hän tuntee turhatkin ihmiset, ja näkee vääryydet; ja ei hänen pitäis ymmärtämän?
Porque el conoce a los hombres vanos: y ve la iniquidad, ¿y no entenderá?
12 Turha ihminen ylpeilee, ja syntynyt ihminen on niinkuin metsä-aasin varsa.
El hombre vano se hará entendido, aunque nazca como el pollino del asno montés.
13 Jos olisit valmistanut sydämes, ja nostanut kätes hänen tykönsä;
Si tú preparares tu corazón, y extendieres a él tus manos:
14 Jos vääryys on sinun kädessäs, niin heitä se kauvas, ettei yhtään vääryyttä asuisi majassas:
Si alguna iniquidad está en tu mano, y la echares de ti, y no consintieres que en tus habitaciones more maldad:
15 Niin sinä ylennät kasvos ilman laitosta, ja olet vahva ja ei pelkääväinen.
Entonces levantarás tu rostro de mancha, y serás fuerte, y no temerás;
16 Niin sinä myös unhotat vaivan; ja niinkuin ohitse juossut vesi, tulee se mielees.
Y olvidarás tu trabajo, y te acordarás de él, como de aguas que pasaron.
17 Ja sinun elämäs aika pitää käymän ylös niinkuin puolipäivä, ja pimeys niinkuin kirkas aamu.
Y en mitad de la siesta se levantará bonanza: resplandecerás, y serás como la mañana.
18 Ole hyvässä turvassa, vielä nyt toivo on; sillä vaikkas nyt olet häpiässä, niin sinä kuitenkin olet rauhassa lepäävä.
Y confiarás, que habrá esperanza; y cabarás, y dormirás seguro.
19 Sinä olet makaava, ja ei kenkään sinua peljätä: monen pitää sinua kunnioittaman.
Y acostarte has, y no habrá quien te espante; y muchos te rogarán.
20 Mutta jumalattomain silmät pitää nääntymän, ja ei voi päästää; sillä heidän toivonsa pitää puuttuman heidän sieluiltansa.
Mas los ojos de los malos se consumirán, y no tendrán refugio; y su esperanza será dolor de alma.
