Jobin 11
1 Niin vastasi Zophar Naemasta ja sanoi:
Então respondeu Sofar, o naamathita, e disse
2 Kuin joku on kauvan puhunut, eikö häntä pitäis vastattaman? eli pitääkö suupaltilla oikeus oleman?
Porventura não se dará resposta à multidão de palavras? E o homem falador será justificado?
3 Pitääkö sinun jaarituksiis ihmisten vaikeneman, että sinä pilkkaat, eikä yksikäan sinua häpäisisi?
As tuas mentiras se hão de calar os homens? E zombarás tu sem que ninguém te envergonhe?
4 Sinä sanot: minun opetukseni on selkiä, ja minä olen puhdas sinun silmäis edessä.
Pois tu disseste: A minha doutrina é pura, e limpo sou aos teus olhos.
5 Jospa Jumala puhuis ja avais huulensa sinua vastaan,
Mas, na verdade, oxalá que Deus falasse e abrisse os seus lábios contra ti!
6 Ja ilmoittais sinulle salaisen tiedon! sillä hänellä olis vielä enempi tekemistä, ettäs tietäisit, ettei hän muistele kaikkia sinun pahoja töitäs.
E te fizesse saber os segredos da sabedoria, que ela é multíplice em eficácia; pelo que sabe que Deus exige de ti menos do que merece a tua iniquidade.
7 Luuletkos tutkistellessas Jumalan löytäväs? ja Kaikkivaltiaan täydellisesti löytäväs.
Porventura alcançarás os caminhos de Deus? ou chegarás à perfeição do Todo-poderoso?
8 Hän on korkiampi kuin taivas, mitäs tahdot tehdä? syvempi kuin helvetti, kuinkas taidat tuta? (Sheol h7585)
Como as alturas dos céus é a sua sabedoria; que poderás tu fazer? mais profunda do que o inferno, que poderás tu saber? (Sheol h7585)
9 Pitempi kuin maa, ja laviampi kuin meri.
Mais comprida é a sua medida do que a terra: e mais larga do que o mar.
10 Jos hän sen ylösalaisin kääntäis, eli kätkis, eli heittäis kokoon; kuka hänen estäis?
Se ele destruir, e encerrar, ou se recolher, quem o fará tornar para traz?
11 Sillä hän tuntee turhatkin ihmiset, ja näkee vääryydet; ja ei hänen pitäis ymmärtämän?
Porque ele conhece aos homens vãos, e vê o vício; e não o terá em consideração?
12 Turha ihminen ylpeilee, ja syntynyt ihminen on niinkuin metsä-aasin varsa.
Mas o homem vão é falto de entendimento; sim, o homem nasce como a cria do jumento montez.
13 Jos olisit valmistanut sydämes, ja nostanut kätes hänen tykönsä;
Se tu preparaste o teu coração, e estendeste as tuas mãos para ele!
14 Jos vääryys on sinun kädessäs, niin heitä se kauvas, ettei yhtään vääryyttä asuisi majassas:
Se há iniquidade na tua mão, lança-a para longe de ti e não deixes habitar a injustiça nas tuas tendas.
15 Niin sinä ylennät kasvos ilman laitosta, ja olet vahva ja ei pelkääväinen.
Porque então o teu rosto levantarás sem mácula: e estarás firme, e não temerás.
16 Niin sinä myös unhotat vaivan; ja niinkuin ohitse juossut vesi, tulee se mielees.
Porque te esquecerás dos trabalhos, e te lembrarás deles como das águas que já passaram
17 Ja sinun elämäs aika pitää käymän ylös niinkuin puolipäivä, ja pimeys niinkuin kirkas aamu.
E a tua vida mais clara se levantará do que o meio dia; ainda que seja trevas, será como a manhã.
18 Ole hyvässä turvassa, vielä nyt toivo on; sillä vaikkas nyt olet häpiässä, niin sinä kuitenkin olet rauhassa lepäävä.
E terás confiança; porque haverá esperança; e buscarás e repousarás seguro.
19 Sinä olet makaava, ja ei kenkään sinua peljätä: monen pitää sinua kunnioittaman.
E deitar-te-ás, e ninguém te espantará; muitos suplicarão o teu rosto.
20 Mutta jumalattomain silmät pitää nääntymän, ja ei voi päästää; sillä heidän toivonsa pitää puuttuman heidän sieluiltansa.
Porém os olhos dos ímpios desfalecerão, e perecerá o seu refúgio: e a sua esperança será o expirar da alma
