< Jobin 11 >
1 Niin vastasi Zophar Naemasta ja sanoi:
And Zophar the Naamathite answers and says:
2 Kuin joku on kauvan puhunut, eikö häntä pitäis vastattaman? eli pitääkö suupaltilla oikeus oleman?
“Is a multitude of words not answered? And is a man of lips justified?
3 Pitääkö sinun jaarituksiis ihmisten vaikeneman, että sinä pilkkaat, eikä yksikäan sinua häpäisisi?
Your boastings make men keep silent, You scorn, and none is causing blushing!
4 Sinä sanot: minun opetukseni on selkiä, ja minä olen puhdas sinun silmäis edessä.
And you say, My discourse [is] pure, And I have been clean in Your eyes.
5 Jospa Jumala puhuis ja avais huulensa sinua vastaan,
And yet, O that God had spoken! And opens His lips with you.
6 Ja ilmoittais sinulle salaisen tiedon! sillä hänellä olis vielä enempi tekemistä, ettäs tietäisit, ettei hän muistele kaikkia sinun pahoja töitäs.
And declares to you secrets of wisdom, for counsel has foldings. And know that God forgets of your iniquity for you.
7 Luuletkos tutkistellessas Jumalan löytäväs? ja Kaikkivaltiaan täydellisesti löytäväs.
Do you find out God by searching? To perfection find out the Mighty One?
8 Hän on korkiampi kuin taivas, mitäs tahdot tehdä? syvempi kuin helvetti, kuinkas taidat tuta? (Sheol )
Heights of the heavens—what [can] you do? Deeper than Sheol—what [can] you know? (Sheol )
9 Pitempi kuin maa, ja laviampi kuin meri.
Its measure [is] longer than earth, and broader than the sea.
10 Jos hän sen ylösalaisin kääntäis, eli kätkis, eli heittäis kokoon; kuka hänen estäis?
If He passes on, and shuts up, and assembles, Who then reverses it?
11 Sillä hän tuntee turhatkin ihmiset, ja näkee vääryydet; ja ei hänen pitäis ymmärtämän?
For He has known men of vanity, And He sees iniquity, And one does not consider [it]!
12 Turha ihminen ylpeilee, ja syntynyt ihminen on niinkuin metsä-aasin varsa.
And empty man is bold, And man is born [as] the colt of a wild donkey.
13 Jos olisit valmistanut sydämes, ja nostanut kätes hänen tykönsä;
If you have prepared your heart, And have spread out your hands to Him,
14 Jos vääryys on sinun kädessäs, niin heitä se kauvas, ettei yhtään vääryyttä asuisi majassas:
If iniquity [is] in your hand, put it far off, And do not let perverseness dwell in your tents.
15 Niin sinä ylennät kasvos ilman laitosta, ja olet vahva ja ei pelkääväinen.
For then you lift up your face from blemish, And you have been firm, and do not fear.
16 Niin sinä myös unhotat vaivan; ja niinkuin ohitse juossut vesi, tulee se mielees.
For you forget misery, As waters passed away you remember.
17 Ja sinun elämäs aika pitää käymän ylös niinkuin puolipäivä, ja pimeys niinkuin kirkas aamu.
And age rises above the noon, You fly—you are as the morning.
18 Ole hyvässä turvassa, vielä nyt toivo on; sillä vaikkas nyt olet häpiässä, niin sinä kuitenkin olet rauhassa lepäävä.
And you have trusted because there is hope, And searched—in confidence you lie down,
19 Sinä olet makaava, ja ei kenkään sinua peljätä: monen pitää sinua kunnioittaman.
And you have rested, And none is causing trembling, And many have begged [at] your face;
20 Mutta jumalattomain silmät pitää nääntymän, ja ei voi päästää; sillä heidän toivonsa pitää puuttuman heidän sieluiltansa.
And the eyes of the wicked are consumed, And refuge has perished from them, And their hope [is] a breathing out of soul!”