Jobin 11
1 Niin vastasi Zophar Naemasta ja sanoi:
And Zophar the Naamathite answered and said,
2 Kuin joku on kauvan puhunut, eikö häntä pitäis vastattaman? eli pitääkö suupaltilla oikeus oleman?
Should not the multitude of words be answered? and should a man of much talk be justified?
3 Pitääkö sinun jaarituksiis ihmisten vaikeneman, että sinä pilkkaat, eikä yksikäan sinua häpäisisi?
Should thy fictions make men hold their peace? and shouldest thou mock, and no one make [thee] ashamed?
4 Sinä sanot: minun opetukseni on selkiä, ja minä olen puhdas sinun silmäis edessä.
For thou sayest, My doctrine is pure, and I am clean in thine eyes.
5 Jospa Jumala puhuis ja avais huulensa sinua vastaan,
But oh that God would speak, and open his lips against thee;
6 Ja ilmoittais sinulle salaisen tiedon! sillä hänellä olis vielä enempi tekemistä, ettäs tietäisit, ettei hän muistele kaikkia sinun pahoja töitäs.
And that he would shew thee the secrets of wisdom, how that they are the double of what is realised; and know that God passeth by [much] of thine iniquity!
7 Luuletkos tutkistellessas Jumalan löytäväs? ja Kaikkivaltiaan täydellisesti löytäväs.
Canst thou by searching find out God? canst thou find out the Almighty to perfection?
8 Hän on korkiampi kuin taivas, mitäs tahdot tehdä? syvempi kuin helvetti, kuinkas taidat tuta? (Sheol h7585)
[It is as] the heights of heaven; what wilt thou do? deeper than Sheol; what canst thou know? (Sheol h7585)
9 Pitempi kuin maa, ja laviampi kuin meri.
The measure thereof is longer than the earth, and broader than the sea.
10 Jos hän sen ylösalaisin kääntäis, eli kätkis, eli heittäis kokoon; kuka hänen estäis?
If he pass by, and shut up, and call to judgment, who can hinder him?
11 Sillä hän tuntee turhatkin ihmiset, ja näkee vääryydet; ja ei hänen pitäis ymmärtämän?
For he knoweth vain men, and seeth wickedness when [man] doth not consider it;
12 Turha ihminen ylpeilee, ja syntynyt ihminen on niinkuin metsä-aasin varsa.
Yet a senseless man will make bold, though man be born [like] the foal of a wild ass.
13 Jos olisit valmistanut sydämes, ja nostanut kätes hänen tykönsä;
If thou prepare thy heart and stretch out thy hands toward him,
14 Jos vääryys on sinun kädessäs, niin heitä se kauvas, ettei yhtään vääryyttä asuisi majassas:
If thou put far away the iniquity which is in thy hand, and let not wrong dwell in thy tents;
15 Niin sinä ylennät kasvos ilman laitosta, ja olet vahva ja ei pelkääväinen.
Surely then shalt thou lift up thy face without spot, and thou shalt be stedfast and shalt not fear:
16 Niin sinä myös unhotat vaivan; ja niinkuin ohitse juossut vesi, tulee se mielees.
For thou shalt forget misery; as waters that are passed away shalt thou remember it;
17 Ja sinun elämäs aika pitää käymän ylös niinkuin puolipäivä, ja pimeys niinkuin kirkas aamu.
And life shall arise brighter than noonday; though thou be enshrouded in darkness, thou shalt be as the morning,
18 Ole hyvässä turvassa, vielä nyt toivo on; sillä vaikkas nyt olet häpiässä, niin sinä kuitenkin olet rauhassa lepäävä.
And thou shalt have confidence, because there shall be hope; and having searched about [thee], thou shalt take rest in safety.
19 Sinä olet makaava, ja ei kenkään sinua peljätä: monen pitää sinua kunnioittaman.
Yea, thou shalt lie down, and none shall make thee afraid; and many shall seek thy favour.
20 Mutta jumalattomain silmät pitää nääntymän, ja ei voi päästää; sillä heidän toivonsa pitää puuttuman heidän sieluiltansa.
But the eyes of the wicked shall fail, and [all] refuge shall vanish from them, and their hope [shall be] the breathing out of life.
