Jeremian 9
1 Jospa minun päässäni olis kyllä vettä, ja minun silmäni olis kyynelten lähde, että minä voisin itkeä päivää ja yötä lyötyjä minun kansastani.
Oh that my head were waters, and my eyes a fountain of tears, that I might weep day and night for the slain of the daughter of my people!
2 Jospa minulla olis matkamiesten maja korvessa, niin minä jättäisin minun kansani ja menisin pois heidän tyköänsä; sillä he ovat kaikki huorintekiät ja paha joukko.
Oh that I had in the wilderness a lodging-place of wayfaring men, that I might leave my people, and go from them! For they are all adulterers, an assembly of treacherous men.
3 He ampuvat kielellänsä niinkuin joutsellansa valhetta ja ei totuutta; vaeltavat väkivallalla maassa ja menevät yhdestä pahuudesta niin toiseen, ei totellen minua, sanoo Herra.
And they bend their tongue-their bow-for falsehood, and they have grown strong in the land, but not for truth. For they proceed from evil to evil, and they do not know me, says Jehovah.
4 Jokainen karttakoon lähimmäistänsä, ja älköön uskoko veljeänsäkään; sillä veli sortaa ja painaa alas veljensä, ja ystävä pettää ystävänsä.
Take ye heed each one of his neighbor, and trust ye not in any brother, for every brother will utterly supplant, and every neighbor will go about with slanders.
5 Ystävä pilkkaa ystäväänsä, ja ei puhu totuutta; he totuttavat kielensä puhumaan valhetta, ja ahkeroitsevat pahaa tehdä.
And they will deceive each one his neighbor, and will not speak the truth. They have taught their tongue to speak lies. They weary themselves to commit iniquity.
6 Sinä asut petoksen keskellä, ja ei he taida minua tuta petoksen tähden, sanoo Herra.
Thy habitation is in the midst of deceit. Through deceit they refuse to know me, says Jehovah.
7 Sentähden sanoo Herra Zebaot näin: katso, minä sulaan heitä; ja koettelen heitä; sillä mitä minä muuta teen minun kansani tyttären tähden?
Therefore thus says Jehovah of hosts: Behold, I will melt them, and try them, for how else should I do, because of the daughter of my people?
8 Heidän petolliset kielensä ovat murhanuolet; suullansa he puhuvat lähimmäisensä kanssa ystävällisesti, vaan sydämessänsä he väijyvät häntä.
Their tongue is a deadly arrow; it speaks deceit. He speaks peaceably to his neighbor with his mouth, but in his heart he lies wait for him.
9 Eikö minun sentähden pitäisi rankaiseman heitä, sanoo Herra? ja eikö minun sieluni pitäisi kostaman senkaltaiselle kansalle kuin tämä on?
Shall I not visit them for these things? says Jehovah. Shall not my soul be avenged on such a nation as this?
10 Minä itken ja surkuttelen vuorilla, ja valitan korvessa laitumilla; sillä he ovat peräti hajoitetut, niin ettei siitä enään kenkään vaella, ei myös siellä kuulu karjan ääntä; taivaan linnut ja kaikki karja ovat jo lentäneet ja menneet pois.
For the mountains I will take up a weeping and wailing, and for the pastures of the wilderness a lamentation, because they are burned up, so that none passes through, nor can men hear the voice of the cattle. Both the birds of the heavens and the beasts have fled; they are gone.
11 Ja minä teen Jerusalemin kiviraunioksi, ja lohikärmeiden pesäksi; ja minä hävitän Juudan kaupungit, niin ettei niissä yhtäkään pidä asuman.
And I will make Jerusalem heaps, a dwelling-place of jackals. And I will make the cities of Judah a desolation, without inhabitant.
12 Joka viisas olis, hän ajattelis sitä, ja ilmoittais, mitä Herran suu hänelle sanoo. Minkätähden siis maa niin hukutetuksi ja hävitetyksi tulee, että se on niinkuin erämaa, josta ei yksikään vaella?
Who is the wise man, who may understand this, and he to whom the mouth of Jehovah has spoken, that he may declare it? Why has the land perished and burned up like a wilderness, so that none passes through?
13 Ja Herra sanoi: sentähden, että he hylkäävät minun lakini, jonka minä heille annoin, ja ei tottele minun ääntäni eikä elä sen jälkeen,
And Jehovah says, Because they have forsaken my law which I set before them, and have not obeyed my voice, nor walked in it,
14 Vaan seuraavat oman sydämensä tahtoa ja Baalia, niinkuin heidän isänsä heitä opettaneet ovat.
but have walked after the stubbornness of their own heart, and after the Baalim, which their fathers taught them.
15 Sentähden näin sanoo Herra Zebaot, Israelin Jumala: katso, minä syötän tämän kansan koiruoholla, ja annan heidän sappea juoda.
Therefore thus says Jehovah of hosts, the God of Israel: Behold, I will feed them, even this people, with wormwood, and give them water of gall to drink.
16 Minä hajoitan heidät pakanain sekaan, joita ei he eikä heidän isänsä tunne, ja lähetän miekan heidän peräänsä, siihenasti että minä heidät kaikki lopetan.
I will scatter them also among the nations, whom neither they nor their fathers have known. And I will send the sword after them, till I have consumed them.
17 Näin sanoo Herra Zebaot: tutkikaat tätä; toimittakaat teillenne itkeväisiä vaimoja, että he tulisivat; ja lähettäkäät niiden perään, jotka taitavat ovat, että he tulisivat,
Thus says Jehovah of hosts, Consider ye, and call for the mourning women, that they may come, and send for the skilful women, that they may come.
18 Ja kiiruhtaisivat meitä valittamaan, että meidän silmämme kyyneleitä vuodattaisivat, ja meidän silmäripsemme vettä tiukkuisivat,
And let them make haste, and take up a wailing for us, that our eyes may run down with tears, and our eyelids gush out with waters.
19 Että valitus kuuluis Zionissa (näin: ) voi kuinka me olemme näin hävitetyt! me olemme peräti häväistyt, sillä meidän täytyy maalta paeta, että meidän asuinsiamme ovat kukistetut.
For a voice of wailing is heard out of Zion, How we are ruined! We are greatly confounded, because we have forsaken the land, because they have cast down our dwellings.
20 Kuulkaa siis, te vaimot, Herran sanaa, ja käsittäkäät korviinne hänen suunsa puhe; antakaat teidän tyttärenne itkeä, ja opettakaan toinen toistansa valittamaan, (näin: )
Yet hear the word of Jehovah, O ye women, and let your ear receive the word of his mouth, and teach your daughters wailing, and each one her neighbor lamentation.
21 Kuolema on tullut meidän akkunoistamme sisälle ja meidän huoneisiimme langennut, lapsia kaduilla tappamaan ja nuorukaisia kujilla.
For death has come up into our windows. It has entered into our palaces, to cut off the sons from outside, the young men from the streets.
22 Näin sanoo Herra: sano: ihmisten ruumiit pitää, niinkuin loka maan päällä, kaatuman, ja niinkuin jalalliset jäävät elomiehen perään, jossa ei ole ylösottajaa.
Speak, Thus says Jehovah: The dead bodies of men shall fall as dung upon the open field, and as the handful after the harvestman, and none shall gather.
23 Näin sanoo Herra: älkään viisas kerskatko viisaudestansa, älkään väkevä kerskatko väkevyydestänsä, älkään myös rikas kerskatko rikkaudestansa;
Thus says Jehovah: Let not the wise man glory in his wisdom, nor let the mighty man glory in his might. Let not the rich man glory in his riches,
24 Vaan joka tahtoo kerskata, niin kerskatkaan siitä, että hän tietää ja tuntee minun, että minä olen Herra, joka teen laupiuden, oikeuden ja vanhurskauden maan päällä; sillä se minulle kelpaa, sanoo Herra.
but let him who boasts boast in this, that he has understanding, and knows me, that I am Jehovah who exercises loving kindness, justice, and righteousness, in the earth. For in these things I delight, says Jehovah.
25 Katso, se aika tulee, sanoo Herra, että minä rankaisen kaikki ympärileikatut ympärileikkaamattomain kanssa:
Behold, the days come, says Jehovah, that I will punish all those who are circumcised in their uncircumcision:
26 Egyptin, Juudan, Edomin, Ammonin lapset, ja Moabin ja kaikki, jotka maan äärissä korvessa asuvat; sillä kaikilla pakanoilla on ympärileikkaamatoin esinahka, mutta koko Israelin huoneella on ympärileikkaamatoin sydän.
Egypt, and Judah, and Edom, and the sons of Ammon, and Moab, and all who have the corners of their hair cut off, who dwell in the wilderness. For all the nations are uncircumcised, and all the house of Israel are uncircumcised in heart.
