Jeremian 45

1 Tämä on se sana, jonka propheta Jeremia puhui Barukille Nerijan pojalle, kuin hän nämät sanat kirjoitti kirjaan Jeremian suusta, neljäntenä Jojakimin Josian pojan, Juudan kuninkaan vuonna, ja sanoi:

Ko e lea naʻe lea ʻaki ʻe Selemaia, ko e palōfita, kia Paluki ko e foha ʻo Nelia, ʻi he hili ʻene tohi ʻi ha tohi ʻae ngaahi lea ni mei he ngutu ʻo Selemaia, ʻi hono fā ʻoe taʻu ʻo Sihoiakimi ko e foha ʻo Siosaia, ko e tuʻi ʻo Siuta, ʻo pehē.

2 Näin sanoo Herra Zebaot, Israelin Jumala, sinusta Baruk:

“ʻE Paluki, ʻoku pehē ʻe Sihova, ko e ʻOtua ʻo ʻIsileli, kiate koe;

3 Sinä sanoit: voi nyt minua! kuinka on Herra vaivaa minun kivulleni lisännyt; minä huokaan minuni väsyksiin, ja en löydä lepoa.

‘Naʻa ke pehē, “Ko eni ʻoku ou malaʻia! He kuo fakahoko ʻe Sihova ʻae mamahi ki heʻeku mamahi; naʻaku pongia ʻi heʻeku toʻe, pea ʻoku ʻikai te u ʻilo ha fiemālie.”’

4 Sano hänelle näin: näin sanoo Herra: katso, mitä minä rakensin, sen minä kukistan, ja mitä minä istutin, sen minä hävitän, niin myös koko tämän maan.

“Pea te ke lea pehē kiate ia, ʻoku folofola pehē ʻa Sihova; ‘Vakai, ko ia kuo u langa te u fesiʻi hifo, pea ko ia kuo u tō te u taʻaki hake, ʻio, ʻae fonua ni kotoa pē.

5 Ja sinä etsit itselles suuria kappaleita. Älä niitä pyydä, sillä katso, minä tahdon antaa tulla onnettomuuden kaikelle lihalle, sanoo Herra; mutta sinun sielus minä tahdon sinulle niinkuin saaliin antaa joka paikassa, kuhunka sinä vaellat.

Pea ʻoku ke kumi ʻae ngaahi meʻa lahi maʻau? ʻOua naʻa kumi ki ai:’ he ʻoku pehē mai ʻe Sihova, ‘Vakai, te u ʻomi ʻae kovi ki he kakano kotoa pē: ka te u foaki hoʻo moʻui kiate koe ʻo hangē ko e koloa kuo vetea, ʻi he potu kotoa pē te ke ʻalu ki ai.’”