Jeremian 4
1 Jos sinä käännyt, Israel, sanoo Herra, niin käänny minun tyköni; ja jos sinä panet kauhistukset pois minun kasvoini edestä, niin et sinä tule ajetuksi pois.
“Kung mobalik ka, Israel—mao kini ang pahayag ni Yahweh—kinahanglan nga kanako ka lamang mobalik. Kung kuhaon nimo ang mga dulomtanang butang gikan sa akong atubangan ug dili na maglatagaw pag-usab gikan kanako.
2 Silloin sinä olet vannova: niin totta kuin Herra elää, totuudessa oikeudessa ja vanhurskaudessa: ja pakanat siunataan hänessä, ja he kerskaavat hänestä.
Kinahanglan nga magmatinud-anon ka, makiangayon, ug magpakamatarong sa dihang manumpa ka, 'Ingon nga buhi si Yahweh.' Unya panalanginan sa kanasoran ang ilang kaugalingon diha kaniya, ug diha kaniya mahimaya sila.”
3 Sillä näin sanoo Herra: te Juudan ja Jerusalemin miehet, kyntäkäät vastuudesta, ja älkäät kylväkö orjantappurain sekaan.
Kay gisulti kini ni Yahweh sa matag tawo didto sa Juda ug sa Jerusalem: 'Daroha ang imong kaugalingong yuta, ug ayaw pagpugas ngadto sa sampinitan.
4 Ympärileikatkaat teitänne Herralle, ja pankaat teidän sydämenne esinahka pois, te Juudan miehet ja Jerusalemin asuvaiset; ettei minun julmuuteni pääsisi vallallensa niinkuin tuli, ja niin palaisi, ettei yksikään sitä sammuttaa taida, teidän pahuutenne tähden.
Tulia ang inyong kaugalingon ngadto kang Yahweh, ug kuhaa ang yamis sa inyong kasingkasing, katawhan sa Juda ug lumolupyo sa Jerusalem, kay kondili, mosilaob ang akong kasuko sama sa kalayo, ug mosiga nga walay makapalong niini, tungod sa pagkadaotan sa inyong binuhatan.
5 Ilmoittakaat Juudassa ja antakaat kuulla Jerusalemissa, ja sanokaat: soittakaat vaskitorvea maassa, huutakaat korkialla äänellä ja sanokaat: kootkaat teitänne, ja käykäämme kaikki vahvoihin kaupunkeihin.
Ibalita ngadto sa Juda ug tugoti nga madungog ngadto sa Jerusalem. Isulti kini, “Patingoga ang budyong didto sa yuta.” Imantala, “Pagtigom. Mangadto kita sa lig-on nga mga siyudad.”
6 Nostakaat lippu Zionissa, kootkaat teitänne pakoon ja älkäät viivytelkö; sillä minä annan tulla onnettomuuden pohjasta ja suuren viheliäisyyden.
Ipataas ang bandera ug iatubang kini ngadto sa Zion, ug dagan alang sa kaluwasan! Ayaw pagpabilin, kay magdala ako ug katalagman gikan sa amihanan ug usa ka dako nga pagkalaglag.
7 Jalopeura nousee luolastansa, ja pakanain hävittäjä sanoo ja lähtee paikastansa, hävittämään sinun maatas; sinun kaupunkis pitää kukistettaman, niin ettei kenkään niissä asu.
Mogawas na ang liyon gikan sa iyang lungib ug nag-andam na ang tawo nga moguba sa kanasoran. Mobiya na siya sa iyang dapit aron magdala ug kahadlok sa imong yuta, aron gubaon ang imong mga siyudad, diin wala nay bisan usa nga magpuyo.
8 Sentähden pukekaat säkit yllenne, itkekäät ja parkukaat; sillä Herran julma viha ei tahdo meistä lakata.
Tungod niini, sul-obi ang imong kaugalingon ug sako, pagbangotan ug pagdangoyngoy. Kay ang kadako sa kasuko ni Yahweh wala mipalayo kanato.
9 Siihen aikaan, sanoo Herra, pitää kuningasten ja pääruhtinasten sydän lankeeman, pappein pitää peljästymän ja prophetain hämmästymän.
Unya mahitabo kini nianang adlawa—mao kini ang pahayag ni Yahweh—nga mamatay ang mga kasingkasing sa hari ug sa iyang mga opisyal. Mahadlok ang mga pari, ug malisang ang mga propeta.'”
10 Mutta minä sanoin: voi! Herra, Herra, sinä olet antanut tämän kansan ja Jerusalemin suuresti pettää itsensä, sanoen: Teillä on oleva rauha; ja kuitenkin miekka hamaan sieluun asti lähestyy.
Busa miingon ako, “Ah! Yahweh nga Ginoo. Sigurado gayod nga gilimbongan mo kining katawhan ug ang Jerusalem pinaagi sa pag-ingon, 'Adunay kalinaw alang kaninyo.' Apan mitigbas ang espada batok sa ilang kinabuhi.”
11 Silloin pitää sanottaman tälle kansalle ja Jerusalemille; kuiva tuuli on tuleva vuorten ylitse korvesta minun kansani tyttären tielle, joka ei viskaa eli puhdista.
Nianang panahona isulti kini sa katawhan ug sa Jerusalem, “Ang init nga hangin gikan sa kapatagan sa kamingawan maghimo ug dalan padulong sa anak nga babaye sa akong katawhan. Dili kini makatahop o maghinlo kanila.
12 Sangen väkevä tuuli pitää niistä minulle tuleman. Niin minä myös nyt tahdon puhua heidän kanssansa oikeutta.
Moabot ang hangin nga mas kusog pa niadto pinaagi sa akong sugo, ug maghukom ako batok kanila.
13 Katso, hän nousee niinkuin pilvi, ja hänen vaununsa niinkuin tuulispää, hänen hevosensa ovat nopiammat kotkaa. Voi meitä! sillä me hävitetään.
Tan-awa, misulong siya sama sa mga panganod, ug ang iyang mga karwahe sama sa unos. Mas paspas pa kaysa mga agila ang iyang mga kabayo. Pagkaalaot alang kanato, kay madaot gayod kita!
14 Niin pese nyt, Jerusalem, sinun sydämes pahuudesta, ettäs autetuksi tulisit; kuinka kauvan pitää pahat ajatukset sinun tykönäs pysymän?
Hinloi ang imong kasingkasing gikan sa pagkadaotan, Jerusalem, aron maluwas ka. Hangtod kanus-a ka man maghunahuna pag-ayo kung unsaon pagpakasala?
15 Sillä Daanista kuuluu sanoma ja ahdistus Ephraimin vuorelta.
Kay adunay tingog nga nagdala ug balita gikan sa Dan, ug nadungog gikan sa kabukiran sa Efraim ang umaabot nga katalagman.
16 Sanokaat pakanoille: katso, kuuluttakaat Jerusalemissa, vartiat tulevat kaukaiselta maalta, jotka luihkaavat Juudan kaupungeita vastaan.
Pahunahunaa ang kanasoran mahitungod niini: Tan-awa, ipahibalo sa Jerusalem nga padulong na ang mga moalirong kanato gikan sa layong dapit aron sa pagsinggit ug pagkiggubat batok sa mga siyudad sa Juda.
17 He piirittävät heidän kaikilta haaroilta, niinkuin vartiat kedolla; sillä he ovat vihoittaneet minun, sanoo Herra.
Mahisama sila sa tigbantay sa naugmad nga uma batok kaniya sa tibuok palibot, sanglit nagmasinupakon man siya kanako—mao kini ang pahayag ni Yahweh—
18 Sinun ties ja sinun harjoitukses ovat nämä sinulle tehneet; tämän on sinun pahuutes; että se niin karvas on ja käy sinun sydämees.
ug ang imong paggawi ug ang imong binuhatan maoy naghimo niining mga butanga kanimo. Mao kini ang imong silot. Pagkamakalilisang gayod niini! Hampakon gayod niini ang kasingkasing.
19 Kuinka on minun sydämeni kipiä, minun sydämeni tykyttää ruumiissani, ja ei ole lepoa; sillä minun sieluni kuulee vaskitorven äänen ja sodan huudon.
Kasingkasing ko! Kasingkasing ko! Gisakit ang sulod sa akong kasingkasing. Nagubot ang sulod sa akong kasingkasing. Dili ako makapabiling hilom tungod kay nadungog nako ang tingog sa budyong, usa ka pahimangno alang sa gubat.
20 Hävitys kuuluu hävityksen perään, sillä koko maa hajoitetaan; ja minun majani ja peitteeni pitää sangen äkisti kukistuman.
Nagsunod ang mga katalagman; kay nagguba ang tibuok yuta. Sa kalit lamang naguba ang akong mga tolda, ang akong mga tabil sa usa lamang ka higayon.
21 Kuinka kauvan pitää minun näkemän lippuja ja kuuleman vaskitorven ääntä?
Hangtod kanus-a man ako magtan-aw sa sukdanan? Madungog pa ba nako ang tingog sa budyong?
22 Että minun kansani on hullu, ja ei tunne minua; he ovat tyhmät lapset, ja ei ymmärrä; viisaat ovat he kyllä pahaa tekemään, vaan hyvää tehdä ei ole heillä taitoa.
Kay ang pagkabuangbuang sa akong katawhan—wala sila makaila kanako. Mga hungog sila nga mga tawo ug wala silay panabot. Aduna silay kahibalo sa daotan, apan wala nasayod sa pagbuhat ug maayo.
23 Minä katsoin maan päälle, katso, se oli tyhjä ja autio, ja taivaan päälle, ja se oli pimiä.
Nakita ko ang yuta. Tan-awa! Wala kini porma ug walay sulod. Kay walay kahayag alang sa kalangitan.
24 Minä katsoin vuorten päälle, ja katso, ne vapisivat, ja kaikki kukkulat värisivät.
Nagtan-aw ako sa kabukiran. Tan-awa, nagkurog kini, ug nauyog ang tanang kabungtoran.
25 Minä näin, ja katso, ei ollut siellä yhtään ihmistä; kaikki myös taivaan linnut olivat lentäneet pois.
Nagtan-aw ako. Tan-awa, walay bisan usa, ug nanglupad ang tanang kalanggaman sa kalangitan.
26 Minä katsoin, katso, hedelmällinen pelto oli autiona, ja kaikki kaupungit olivat kukistetut maahan Herralta, ja hänen julmalta vihaltansa.
Nagtan-aw ako. Tan-awa, nahimong kamingawan ang tanaman ug nagun-ob ang tanang siyudad sa atubangan ni Yahweh, atubangan sa iyang hilabihan nga kapungot.”
27 Sillä näin sanoo Herra: koko maa pitää kylmille tuleman; ja en minä kuitenkaan sitä peräti hävitä.
Mao kini ang giingon ni Yahweh, “Malaglag ang tibuok yuta, apan dili ko kini gubaon sa hingpit.
28 Sentähden pitää maan oleman surullisen, ja taivaan ylhäältä murheellisen; sillä minä olen sanonut: minä olen sen päättänyt, ja en tahdo sitä katua, enkä siitä lakata.
Tungod niini, magbangotan ang yuta, ug mongitngit ang kalangitan. Kay gipadayag ko ang akong katuyoan; dili ako magpugong; dili ako moundang sa pagpatuman niini.
29 Kaikki kaupungit pitää pakeneman hevosmiesten ja joutsimiesten huutoa, ja juokseman tihkuihin metsiin ja lymyttämän itsensä kiviraunioihin; kaikki kaupungit pitää oleman kylmillä, niin ettei yksikään niissä asu.
Mokalagiw ang matag siyudad gikan sa kasaba sa mga nagkabayo ug sa mga tigpana nga adunay mga udyong; modagan sila ngadto sa kalasangan. Mosaka ang matag siyudad ngadto sa mga batoon nga mga dapit. Isalikway ang mga siyudad, kay wala nay magpuyo niini.
30 Mitäs tahdot tehdä sinä hävitetty? Jos sinä vielä kaunistaisit sinus purppuravaatteella ja kultakäädyillä, voitelisit kasvos, niin sinä kuitenkin sinuas turhaan kaunistelet; sillä ne, jotka nyt ovat sinua rakastaneet, pitää katsoman sinua ylön, ja väijymän sinun henkeäs:
Karon nga nalaglag kana, unsa man ang imong buhaton? Kay bisan nagbisti ka ug dagtom pula, gidayandayanan ang imong kaugalingon pinaagi sa mga bulawan nga alahas, ug gipadako tan-awon ang imong mata pinaagi sa pintura, ang kalalakin-an nga nagtinguha kanimo karon nagsalikway na kanimo. Hinuon, nagsulay sila sa pagkuha sa imong kinabuhi.
31 Sillä minä kuulin huudon, niinkuin synnyttäväiseltä, tuskan, niinkuin sen, joka ensimäisen lapsen vaivassa on, Zionin tyttären äänen, joka valittaa ja hajoittaa kätensä: voi minuani! sillä sieluni on väsynyt surmaajain tähden.
Busa nadungog ko ang tingog sa kasakit, kasakit nga sama sa pagkatawo sa kamagulangang bata, ang tingog sa anak nga babaye sa Zion. Naghangus siya sa pagginhawa. Gidupa niya ang iyang mga kamot, 'Pagkaalaot nako! Naluya ako tungod niini nga mga mamumuno.'”
