Jeremian 38

1 Mutta Saphatja Mattanin poika ja Gedalia Pashurin poika, ja Jukal Selamjan poika, ja Pashur Malakian poika kuulivat ne sanat, jotka Jeremia puhui kaikelle kansalle ja sanoi:

And Shephatiah the son of Mattan, and Gedaliah the son of Pashhur, and Jucal the son of Shelemiah, and Pashhur the son of Malchiah, heard the words that Jeremiah spoke unto all the people, saying:

2 Näin sanoo Herra: joka pysyy tässä kaupungissa, hänen pitää kuoleman miekkaan, nälkään ja ruttoon; mutta joka menee Kaldealaisten tykö, hän jää elämään, ja pitää henkensä niinkuin saaliin, ja saa elää.

'Thus saith the LORD: He that remaineth in this city shall die by the sword, by the famine, and by the pestilence; but he that goeth forth to the Chaldeans shall live, and his life shall be unto him for a prey, and he shall live.

3 Sillä näin sanoo Herra: tämä kaupunki pitää totisesti annettaman Babelin kuninkaan sotajoukolle, jotka sen voittavat.

Thus saith the LORD: This city shall surely be given into the hand of the army of the king of Babylon, and he shall take it.'

4 Silloin sanoivat pääruhtinaat kuninkaalle: anna siis tappaa tämä mies; sillä tällä tavalla hän peljättää sen sotaväen, joka vielä on jäljellä tässä kaupungissa, niin myös kaiken kansan, että hän näitä sanoja heille sanoo; sillä ei se mies etsi kansan parasta, vaan vahinkoa.

Then the princes said unto the king: 'Let this man, we pray thee, be put to death; forasmuch as he weakeneth the hands of the men of war that remain in this city, and the hands of all the people, in speaking such words unto them; for this man seeketh not the welfare of this people, but the hurt.'

5 Niin kuningas Zedekia sanoi: katso, hän on teidän käsissänne; sillä ei kuningas voi mitään teitä vastaan.

Then Zedekiah the king said: 'Behold, he is in your hand; for the king is not he that can do any thing against you.'

6 Niin he ottivat Jeremian ja heittivät Malkian Hammelekin pojan luolaan, joka pihassa vankihuoneen edessä oli, ja laskivat Jeremian alas köydellä luolaan, kussa ei vettä ollut, vaan lokaa; ja Jeremia vajosi lokaan.

Then took they Jeremiah, and cast him into the pit of Malchiah the king's son, that was in the court of the guard; and they let down Jeremiah with cords. And in the pit there was no water, but mire; and Jeremiah sank in the mire.

7 Kuin Ebedmelek Etiopialainen, kuninkaan huoneen kamaripalvelia, kuuli Jeremian luolaan heitetyksi, ja kuningas istui Benjaminin portissa;

Now when Ebed-melech the Ethiopian, an officer, who was in the king's house, heard that they had put Jeremiah in the pit; the king then sitting in the gate of Benjamin;

8 Niin Ebedmelek meni kuninkaan huoneesta ja puhui kuninkaalle ja sanoi:

Ebed-melech went forth out of the king's house, and spoke to the king, saying:

9 Herrani kuningas, ne miehet tekevät propheta Jeremialle pahoin, että he ovat hänen luolaan heittäneet, kussa hänen täytyy nälkään kuolla, sillä ei kaupungissa ole enään leipää.

'My lord the king, these men have done evil in all that they have done to Jeremiah the prophet, whom they have cast into the pit; and he is like to die in the place where he is because of the famine; for there is no more bread in the city.'

10 Silloin käski kuningas Ebedmelekiä Etiopialaista ja sanoi: ota kolmekymmentä miestä näistä kanssas, ja ota propheta Jeremia ylös luolasta ennenkuin hän kuolee.

Then the king commanded Ebed-melech the Ethiopian, saying: 'Take from hence thirty men with thee, and take up Jeremiah the prophet out of the pit, before he die.'

11 Ja Ebedmelek otti miehet kanssansa, ja meni kuninkaan huoneesen, kaluhuoneen alle, ja otti sieltä vanhoja rikkinäisiä vaateryysyjä, ja laski ne köydellä Jeremian tykö luolaan.

So Ebed-melech took the men with him, and went into the house of the king under the treasury, and took thence worn clouts and worn rags, and let them down by cords into the pit to Jeremiah.

12 Ja Ebedmelek Etiopialainen sanoi Jeremialle: pane nämät vanhat rikkinäiset ryysyt käsivartes alle köysien alle; ja Jeremia teki niin.

And Ebed-melech the Ethiopian said unto Jeremiah: 'Put now these worn clouts and rags under thine armholes under the cords.' And Jeremiah did so.

13 Ja he vetivät Jeremian ylös luolasta köydellä; ja niin Jeremia oli pihassa vankihuoneen edessä.

So they drew up Jeremiah with the cords, and took him up out of the pit; and Jeremiah remained in the court of the guard.

14 Ja kuningas Zedekia lähetti noutamaan propheta Jeremiaa tykönsä, kolmanteen Herran huoneen läpikäytävään; ja kuningas sanoi Jeremialle: minä tahdon sinulta jotain kysyä, älä mitään salaa minulta.

Then Zedekiah the king sent, and took Jeremiah the prophet unto him into the third entry that was in the house of the LORD; and the king said unto Jeremiah: 'I will ask thee a thing; hide nothing from me.'

15 Jeremia sanoi Zedekialle: jos minä sinulle jotain sanon, niin sinä tosin tapat minun, ja jos minä sinua neuvon, niin et sinä tottele.

Then Jeremiah said unto Zedekiah: 'If I declare it unto thee, wilt thou not surely put me to death? and if I give thee counsel, thou wilt not hearken unto me.'

16 Niin kuningas Zedekia vannoi Jeremialle salaa ja sanoi: niin totta kuin Herra elää, joka meidän sielumme on tehnyt, en minä sinua tapa, enkä anna sinua niiden miesten käsiin, jotka sinun henkeäs väijyvät.

So Zedekiah the king swore secretly unto Jeremiah, saying: 'As the LORD liveth, that made us this soul, I will not put thee to death, neither will I give thee into the hand of these men that seek thy life.'

17 Ja Jeremia sanoi Zedekialle: näin sanoo Herra Jumala Zebaot, Israelin Jumala: jos sinä menet Babelin kuninkaan pääruhtinasten tykö, niin sinä jäät henkiin, ja ei tätä kaupunkia pidä tulella poltettaman; vaan sinä ja sinun huonees jää elämään.

Then said Jeremiah unto Zedekiah: 'Thus saith the LORD, the God of hosts, the God of Israel: If thou wilt go forth unto the king of Babylon's princes, then thy soul shall live, and this city shall not be burned with fire; and thou shalt live, thou, and thy house;

18 Mutta jollet sinä mene Babelin kuninkaan pääruhtinasten tykö, niin tämä kaupunki annetaan Kaldealaisten käsiin, ja heidän pitää sen polttaman tulella: ja et sinäkään pääse heidän käsistänsä.

but if thou wilt not go forth to the king of Babylon's princes, then shall this city be given into the hand of the Chaldeans, and they shall burn it with fire, and thou shalt not escape out of their hand.'

19 Kuningas Zedekia sanoi Jeremialle: minä pelkään annettavani Juudalaisten käsiin, jotka ovat Kaldealaisten tykö menneet, niin että he pilkkaavat minua.

And Zedekiah the king said unto Jeremiah: 'I am afraid of the Jews that are fallen away to the Chaldeans, lest they deliver me into their hand, and they mock me.'

20 Jeremia sanoi: ei sinua anneta; kuule siis Herran ääntä, jonka minä sinulle sanon, niin sinä menestyt ja jäät elämään;

But Jeremiah said: 'They shall not deliver thee. Hearken, I beseech thee, to the voice of the LORD, in that which I speak unto thee; so it shall be well with thee, and thy soul shall live.

21 Mutta jollet tahdo mennä, niin on tämä se sana, jonka Herra on minulle osoittanut.

But if thou refuse to go forth, this is the word that the LORD hath shown me:

22 Katso, kaikki vaimot, jotka vielä jäljellä ovat Juudan kuninkaan huoneessa, viedään ulos Babelin kuninkaan ruhtinasten tykö; niiden pitää silloin sanoman: voi! sinun lohduttajas ovat pettäneet ja vietelleet sinun, ja vieneet sinun alas lokaan, ja menneet pois.

Behold, all the women that are left in the king of Judah's house shall be brought forth to the king of Babylon's princes, and those women shall say: Thy familiar friends have set thee on, and have prevailed over thee; thy feet are sunk in the mire, and they are turned away back.

23 Ja pitää vietämän kaikki sinun emäntäs ja lapses ulos Kaldealaisten tykö ja ei sinun itseskään pisä taitaman päästä heidän käsistänsä; vaan sinä pitää Babelin kuninkaalta käsitettämän, ja tämä kaupunki pitää tulella poltettaman.

And they shall bring out all thy wives and thy children to the Chaldeans; and thou shalt not escape out of their hand, but shalt be taken by the hand of the king of Babylon; and thou shalt cause this city to be burned with fire.'

24 Ja Zedekia sanoi Jeremialle: katso, ettei kenkään saa tietää näitä sanoja, niin ei sinua tapeta.

Then said Zedekiah unto Jeremiah: 'Let no man know of these words, and thou shalt not die.

25 Ja jos ruhtinaat saavat tietää, että minä olen puhunut sinun kanssas, ja tulevat sinun tykös, ja sanovat: sanos nyt meille, mitä sinä olet kuninkaan kanssa puhunut: älä meiltä sitä salaa, niin emme sinua tapa, ja mitä kuningas on puhunut sinun kanssas?

But if the princes hear that I have talked with thee, and they come unto thee, and say unto thee: Declare unto us now what thou hast said unto the king; hide it not from us, and we will not put thee to death; also what the king said unto thee;

26 Niin sano heille: minä olen rukoillut kuningasta, ettei hänen pitäisi antaman minua taas tulla Jonatanin huoneesen, etten minä siellä kuolisi.

then thou shalt say unto them: I presented my supplication before the king, that he would not cause me to return to Jonathan's house, to die there.'

27 Silloin kaikki ruhtinaat tulivat Jeremian tykö, ja kysyivät häneltä. Ja hän sanoi heille niinkuin kuningas oli hänen käskenyt. Niin he vaikenivat ja jättivät hänen, ettei he mitään häneltä saaneet tietää.

Then came all the princes unto Jeremiah, and asked him; and he told them according to all these words that the king had commanded. So they left off speaking with him; for the matter was not reported.

28 Ja Jeremia oli pihassa vankihuoneen edessä, aina siihen päivään asti kuin Jerusalem voitettiin. Ja se tapahtui, että Jerusalem voitettiin.

So Jeremiah abode in the court of the guard until the day that Jerusalem was taken. And it came to pass, when Jerusalem was taken —