Jeremian 37
1 Ja Zedekia Josian poika tuli kuninkaaksi Konian Jojakimin pojan siaan; sillä Nebukadnetsar, Babelin kuningas, teki hänen Juudan maan kuninkaaksi.
Zedequias, filho de Josias, reinou como rei em vez de Conias, filho de Jeoiaquim, a quem Nabucodonosor, rei da Babilônia, fez rei na terra de Judá.
2 Mutta hän ja hänen palveliansa ja maan kansa ei totelleet Herran sanaa, jonka hän propheta Jeremian kautta puhui.
Mas nem ele, nem seus servos, nem o povo da terra escutaram as palavras de Javé, que ele falou pelo profeta Jeremias.
3 Kuitenkin lähetti kuningas Zedekia Jukalin Selamjan pojan, ja Zephanian Maasejan pojan, papin, propheta Jeremian tykö sanomaan: rukoile meidän edestämme Herraa meidän Jumalaamme.
O rei Zedequias enviou Jehucal, filho de Selemias, e Sofonias, filho de Maaséias, o sacerdote, ao profeta Jeremias, dizendo: “Reza agora a Javé, nosso Deus, por nós”.
4 Sillä Jeremia kävi ulos ja sisälle kansan seassa, ja ei kenkään pannut häntä vankiuteen.
Agora Jeremias entrou e saiu entre o povo, pois eles não o haviam colocado na prisão.
5 Niin oli Pharaon sotajoukko lähtenyt Egyptistä; ja Kaldealaiset, jotka olivat Jerusalemin piirittäneet, kuulivat heistä sanoman, ja läksivät pois Jerusalemista.
O exército do Faraó tinha saído do Egito; e quando os caldeus que estavam sitiando Jerusalém ouviram notícias deles, eles se retiraram de Jerusalém.
6 Ja Herran sana tapahtui propheta Jeremialle ja sanoi:
Então veio a palavra de Javé ao profeta Jeremias, dizendo:
7 Näin sanoo Herra, Israelin Jumala: näin sanokaat Juudan kuninkaalle, joka teidät on minun tyköni lähettänyt kysymään minulta: katso, Pharaon joukko, joka teidän avuksenne on lähtenyt, pitää jälleen menemän kotiansa Egyptiin.
“Javé, o Deus de Israel, diz: “Dirás ao rei de Judá, que te enviou a mim para me inquirir: “Eis que o exército do Faraó, que saiu para ajudá-lo, voltará para o Egito em sua própria terra”.
8 Ja Kaldealaisten pitää palajaman ja sotiman tätä kaupunkia vastaan, ja voittaman sen, ja polttaman sen tulella.
Os caldeus virão novamente, e lutarão contra esta cidade. Eles a tomarão e a queimarão com fogo”.
9 Sentähden sanoo Herra näin: älkäät pettäkö teidän sielujanne, ajatellen: Kaldealaiset menevät peräti pois meidän tyköämme, sillä ei heidän pidä menemän pois.
“Yahweh diz: 'Não se iludam, dizendo: “Os caldeus certamente irão partir de nós;” pois eles não irão partir.
10 Ja vaikka te vielä löisitte koko Kaldealaisten sotajoukon, jotka teitä vastaan sotivat, ja muutamat heistä saisivat haavoja; niin pitäis heidän vielä sittenkin kunkin majastansa nouseman, ja polttaman tämän kaupungin tulella.
Pois embora vocês tivessem atingido todo o exército dos caldeus que lutam contra vocês, e só ficassem entre eles homens feridos, cada um deles se levantaria em sua tenda e queimaria esta cidade com fogo””.
11 Kuin Kaldealaisten sotajoukko oli lähtenyt Jerusalemista, Pharaon sotajoukon tähden,
Quando o exército dos caldeus se retirou de Jerusalém por medo do exército do Faraó,
12 Meni Jeremia ulos Jerusalemista, ja tahtoi mennä Benjaminin maalle, ratkaisemaan ja kirvottamaan itsiänsä siellä kansan seasta.
então Jeremias saiu de Jerusalém para ir para a terra de Benjamim, para receber sua porção lá, no meio do povo.
13 Ja kuin hän tuli Benjaminin porttiin, niin siellä oli oven vartion päämies, nimeltä Jirja Selemjan poika, Hananian pojan; se tarttui propheta Jeremiaan, ja sanoi: sinä tahdot mennä Kaldealaisten tykö.
Quando ele estava no portão de Benjamim, estava lá um capitão da guarda, cujo nome era Irijah, o filho de Selemias, filho de Hananias; e ele agarrou Jeremias, o profeta, dizendo: “Você está desertando para os caldeus”!
14 Jeremia sanoi: ei se ole tosi, en minä mene Kaldealaisten tykö. Mutta ei Jirja tahtonut häntä kuulla, vaan otti Jeremian kiinni ja vei hänen pääruhtinasten tykö.
Então Jeremias disse: “Isso é falso! Eu não estou desertando para os caldeus”. Mas ele não o ouviu; então Irijah apreendeu Jeremias e o trouxe até os príncipes.
15 Ja pääruhtinaat olivat Jeremialle vihaiset, ja antoivat lyödä häntä, ja heittivät hänen vankiuteen Jonatanin, kirjoittajan, huoneesen; sillä sen he panivat vankihuoneeksi.
Os príncipes ficaram zangados com Jeremias, e o golpearam, e o colocaram na prisão na casa de Jonathan, o escriba; pois eles tinham feito isso na prisão.
16 Niin meni Jeremia luolaan ja vankiuteen, ja oli siellä kauvan aikaa.
Quando Jeremias entrou na casa do calabouço e nas celas, e Jeremias ficou lá muitos dias,
17 Ja kuningas Zedekia lähetti noutamaan häntä, ja kysyi salaa häneltä huoneessansa ja sanoi: onko nyt joku sana ilmaantunut Herralta? Jeremia sanoi: on, ja sanoi: sinä pitää annettaman Babelin kuninkaan käsiin.
então Zedequias, o rei, enviou e mandou trazê-lo para fora. O rei perguntou-lhe secretamente em sua casa: “Há alguma palavra de Javé? Jeremiah disse: “Há”. Ele também disse: “Você será entregue na mão do rei da Babilônia”.
18 Ja Jeremia sanoi kuningas Zedekialle: mitä minä olen rikkonut sinua, palvelioitas ja tätä kansaa vastaan, että te minun vankiuteen olette heittäneet?
Moreover Jeremias disse ao rei Zedequias: “Como pequei contra você, contra seus servos, ou contra este povo, que você me colocou na prisão?
19 Kussa nyt ovat teidän prophetanne, jotka teille ennustivat ja sanoivat: ei Babelin kuningas tule teidän päällenne, eikä tämän maan päälle.
Agora, onde estão teus profetas que te profetizaram, dizendo: 'O rei da Babilônia não virá contra ti, nem contra esta terra?
20 Ja nyt, herrani kuningas, kuule minua, ja anna minun rukoukseni tulla sinulta kuulluksi, ja älä minua taas lähetä Jonatanin, kirjoittajan, huoneesen, etten minä siellä kuolisi.
Agora, por favor, ouve, meu senhor, o rei: por favor, que minha súplica seja apresentada diante de ti, para que não me faças voltar à casa de Jonathan, o escriba, para que eu não morra lá”.
21 Silloin käski kuningas Zedekia, että Jeremia piti tallella pidettämän pihassa vankihuoneen edessä, ja käski hänelle antaa päiväksi osan leipää Leipojan kujalta, siihenasti kuin kaikki leivät kaupungista kuluneeksi tulivat. Niin Jeremia siis oli vankihuoneen pihassa.
Então Zedequias, o rei, ordenou, e eles internaram Jeremias na corte da guarda. Davam-lhe diariamente um pão fora da rua dos padeiros, até que todo o pão da cidade tivesse desaparecido. Assim, Jeremias permaneceu na corte da guarda.
