Jeremian 23

1 Voi teitä paimenet, jotka turmelette ja hajoitatte minun laitumeni lauman! sanoo Herra.

»›Gorje pastirjem, ki uničujejo in razganjajo ovce mojega pašnika!‹ govori Gospod.

2 Sentähden näin sanoo Herra, Israelin Jumala, niistä paimenista, jotka minun kansaani kaitsevat: te olette hajoittaneet minun laumani ja ajaneet pois, ja ette etsineet sitä; katso, minä tahdon etsiä teitä teidän pahan elämänne tähden, sanoo Herra.

Zato tako govori Gospod, Izraelov Bog, zoper pastirje, ki pasejo moje ljudstvo: ›Razkropili ste moj trop in jih odgnali proč in jih niste obiskovali. Glejte, na vas bom obiskal zlo vaših dejanj, ‹ govori Gospod.

3 Ja minä tahdon koota laumani tähteet kaikista maakunnista, joihin minä heidät ajanut olen, ja tahdon saattaa heitä kotia jälleen heidän asuinsioihinsa, ja heidän pitää kasvaman ja enenemän.

Zbral bom preostanek svojega tropa iz vseh dežel, kamor sem jih pognal in ponovno jih bom privedel k njihovim stajam; in bodo plodne in se množile.

4 Ja minä tahdon panna heille paimenet, joiden pitää heitä kaitseman, ettei heidän enään pidä pelkäämän eli vapiseman, eikä heitä pidä ahdistettaman, sanoo Herra.

Postavil bom pastirje nad njimi, ki jih bodo pasli, in ne bodo se več bale niti bile prestrašene niti ne bodo trpele pomanjkanja, ‹ govori Gospod.

5 Katso, se aika tulee, sanoo Herra, että minä herätän Davidille vanhurskaan vesan, joka on kuninkaaksi tuleva, ja on hyvin hallitseva ja toimittava oikeuden ja vanhurskauden maan päällä.

›Glej, prihajajo dnevi, ‹ govori Gospod ›ko bom Davidu vzdignil pravično Mladiko in Kralj bo vladal in uspeval in na zemlji bo izvajal sodbo in pravico.

6 Hänen aikanansa pitää Juudaa autettaman, ja Israel hyvässä turvassa asuman; ja tämä on hänen nimensä oleva kuin häntä kutsutaan: Herra meidän vanhurskautemme.

V njegovih dneh bo Juda rešen in Izrael bo varno prebival. To je njegovo ime, s katerim bo imenovan: GOSPOD, NAŠA PRAVIČNOST.

7 Sentähden katso, se aika tulee, sanoo Herra, ettei heidän pidä enään sanoman: niin totta kuin Herra elää, joka Israelin lapset johdatti Egyptin maalta;

Zato, glejte, prihajajo dnevi, ‹ govori Gospod, ›ko ne bodo več rekli: › Gospod živi, ki je Izraelove otroke privedel gor iz egiptovske dežele, ‹

8 Vaan niin totta kuin Herra elää, joka Israelin huoneen siemenen toi ulos ja johdatti pohjoisesta maasta ja kaikista maakunnista, joihin minä heidät ajanut olin; niin että he nyt saavat asua omassa maassansa.

temveč › Gospod živi, ki jih je privedel gor in ki je vodil seme Izraelove hiše iz severne dežele in iz vseh dežel, kamor sem jih pognal; in prebivali bodo v svoji lastni deželi.‹«

9 Prophetaita vastaan: Minun sydämeni tahtoo haljeta minussa, kaikki minun luuni vapisevat. Minä olen niinkuin juopunut mies ja niinkuin se, joka viinasta horjuu, Herran edessä ja hänen pyhäin sanainsa edessä.

Moje srce znotraj mene je zlomljeno zaradi prerokov, vse moje kosti se tresejo. Podoben sem pijanemu človeku in podoben človeku, ki ga je vino premagalo, zaradi Gospoda in zaradi besed njegove svetosti.

10 Että maa on niin täynnä huorintekiöitä, että maa niin surkia on, että hän kirottu on, ja kedot metsissä kuivuvat; ja heidän elämänsä on paha, ja ei heidän hallituksensa mitään kelpaa.

»Kajti dežela je polna zakonolomcev, kajti zaradi priseganja dežela žaluje. Prijetni kraji divjine so se posušili in njihova smer je zlo in njihova moč ni prava.

11 Sillä sekä prophetat että papit ovat pahanilkiset; ja minä löydän heidän pahuutensa minun huoneessanikin, sanoo Herra.

Kajti tako prerok kakor duhovnik sta oskrunjena; da, v svoji hiši sem našel njuno zlobnost, « govori Gospod.

12 Sentähden on heidän tiensä niinkuin liukastus pimiässä, jossa heidän pitää livistelemän ja lankeeman; sillä minä tahdon antaa onnettomuuden tulla heille heidän kuritusvuotenansa, sanoo Herra.

Zato jim bo njihova pot kakor spolzke poti v temi, pognani bodo naprej in padli na njej, kajti zlo bom privedel nadnje, celó leto njihovega obiskanja, « govori Gospod.

13 Ja Samarian prophetaissa olen minä nähnyt hulluuden; sillä he ennustivat Baalin kautta, ja hukuttelivat minun kansani Israelin.

Videl sem nespametnost pri samarijskih prerokih. Prerokovali so pri Báalu in mojemu ljudstvu Izraelu povzročili, da zaide na kriva pota.

14 Mutta Jerusalemin prophetaissa näen minä kauhistuksen, kuinka he huorin tekevät ja valheessa vaeltavat, ja vahvistavat pahoja, ettei yhdenkään pitäisi pahuudestansa kääntymän; he ovat kaikki minun edessäni niinkuin Sodoma, ja sen asuvaiset niinkuin Gomorra.

Tudi pri jeruzalemskih prerokih sem videl strašno stvar: zagrešujejo zakonolomstvo in hodijo v lažeh. Prav tako krepijo roke hudodelcem, da se nihče ne vrne od svoje zlobnosti. Vsi so mi kakor Sódoma in njeni prebivalci kakor Gomóra.«

15 Sentähden sanoo Herra Zebaot prophetaista näin: katso, minä tahdon syöttää heitä koiruoholla, ja antaa heidän juoda sappea; sillä Jerusalemin prophetaista tulee ulkokullaisuus koko maalle.

Zato tako govori Gospod nad bojevniki glede prerokov: »Glej, hranil jih bom s pelinom in jih pripravil piti vodo iz žolča, kajti od jeruzalemskih prerokov je izšla oskrunjenost po vsej deželi.«

16 Näin sanoo Herra Zebaot: älkäät kuulko prophetain sanoja, jotka teille ennustavat; he pettävät teidät, sillä he saarnaavat sydämensä näkyjä, mutta ei Herran suusta.

Tako govori Gospod nad bojevniki: »Ne poslušajte besed prerokov, ki vam prerokujejo. Delajo vas domišljave, govorijo videnje iz svojega lastnega srca in ne iz Gospodovih ust.

17 He sanovat köykäisesti niille, jotka minua pilkkaavat: Herra on sen sanonut: teillä pitää rauha oleman; ja kaikille niille, jotka vaeltavat sydämensä ajatusten jälkeen, sanovat he: ei yksikään onnettomuus tule teidän päällenne.

Tem, ki me prezirajo, nenehno pravijo: ›GOSPOD je rekel: ›Imeli boste mir; ‹‹ in vsakomur, ki hodi po zamisli svojega lastnega srca, pravijo: ›Nobeno zlo ne bo prišlo nad vas.«

18 Sillä kuka on Herran neuvossa ollut, joka hänen sanansa nähnyt ja kuullut on? kuka kuulteli ja kuuli hänen sanansa?

Kajti kdo je stal na posvetovanju pri Gospodu in zaznal ter slišal njegovo besedo? Kdo je opazil njegovo besedo in jo slišal?

19 Katso, Herran tuuli on julmuuden kanssa tuleva, ja hirmuinen ilma on lankeeva jumalattomain pään päälle.

Glej, vrtinčast veter od Gospoda je v razjarjenosti šel naprej, celo bridek vrtinčast veter; ta bo bridko padel na glavo zlobnih.

20 Ei Herran viha lakkaa, siihenasti kuin hän tekee ja täyttää sen mikä hänen mielessänsä oli. Viimein pitää teidän sen kyllä ymmärtämän.

Jeza od Gospoda se ne bo vrnila, dokler ne izvrši in dokler ne izvede misli njegovega srca. V zadnjih dneh boste to popolno preudarili.

21 En minä lähettänyt prophetaita, kuitenkin he juoksivat; en minä puhunut heille, kuitenkin he ennustivat.

Teh prerokov nisem pošiljal, vendar tečejo; nisem jim govoril, vendar so prerokovali.

22 Sillä jos he olisivat pysyneet minun neuvossani, ja olisivat saarnanneet kansalleni minun sanaani, niin he olisivat heidät kääntäneet pahasta menostansa ja töidensä pahuudesta.

Toda če bi stali na mojem posvetu in storili mojemu ljudstvu, da sliši moje besede, potem bi jih obrnili iz njihovih zlih poti in od zla njihovih početij.

23 Enkö minä Jumala, joka läsnä olen, sanoo Herra, ja en ole se Jumala, joka kaukana on?

Ali sem jaz Bog pri roki, « govori Gospod »in ne Bog daleč proč?

24 Luuletkos, että joku taitaa itsensä niin salaisesti kätkeä, etten minä häntä näe? sanoo Herra; enkö minä se ole, joka täytän taivaan ja maan? sanoo Herra.

Ali se lahko kdo skrije na skrivnih krajih, da bi ga jaz ne videl?« govori Gospod. »Mar ne napolnjujem neba in zemlje?« govori Gospod.

25 Minä kuulen, että prophetat saarnaavat ja ennustavat valhetta minun nimeeni, ja sanovat: minä näin unta, minä näin unta.

»Slišal sem kaj so rekli preroki, ki v mojem imenu prerokujejo laži, rekoč: ›Sanjalo se mi je, sanjalo se mi je.‹

26 Koska siis prophetat tahtovat lakata? ne jotka valhetta ennustavat, ja ennustavat oman sydämensä petoksia,

Doklej bo to v srcu prerokov, ki prerokujejo laži? Da, oni so preroki prevare svojega lastnega srca;

27 Ja tahtovat, että minun kansani pitäis unhottaman minun nimeni heidän uniensa tähden, joita he toinen toisellensa saarnaavat, niinkuin heidän isänsäkin unhottivat minun nimeni Baalin tähden.

ki mislijo, da bi mojemu ljudstvu povzročili, da pozabi moje ime s svojimi sanjami, ki jih oni govorijo vsak mož svojemu sosedu, kakor so njihovi očetje pozabili moje ime zaradi Báala.

28 Propheta, jolla unia on, hän saarnatkaan unia; mutta jolla on minun sanani, hän saarnatkaan minun sanaani oikein. Mitä akanat ovat nisujen suhteen? sanoo Herra.

Prerok, ki ima sanje, naj ta pripoveduje sanje in kdor ima mojo besedo, naj zvesto govori mojo besedo. Kaj je plevel v primerjavi s pšenico?« govori Gospod.

29 Eikö minun sanani ole niinkuin tuli, sanoo Herra, ja niinkuin vasara, joka vuoren murentaa?

» Mar ni moja beseda kakor ogenj?« govori Gospod, »in kakor kladivo, ki razbija skalo na koščke?

30 Sentähden katso, minä tahdon tehdä niitä prophetaita vastaan, sanoo Herra, jotka minun sanani toinen toiseltansa varastavat.

Zato glej, jaz sem zoper preroke, « govori Gospod, »ki kradejo moje besede, vsakdo od svojega soseda.

31 Katso, minä tahdon niitä prophetaita vastaan tehdä, sanoo Herra, jotka omia puheitansa puhuvat ja sanovat: hän on sen sanonut.

Glej, jaz sem zoper preroke, « govori Gospod, »ki uporabljajo svoje jezike in govorijo: ›On pravi.‹

32 Katso, minä tahdon tehdä niitä vastaan, jotka pettäväisiä unia ennustavat, sanoo Herra, ja saarnaavat niitä, vietellen minun kansani valheillansa ja turhilla jutuillansa, vaikka en minä ole heitä lähettänyt, enkä heitä käskenyt, ei myös he tälle kansalle ole ensinkään hyödylliset, sanoo Herra.

Glej, jaz sem zoper tiste, ki prerokujejo lažne sanje, « govori Gospod » in jih pripovedujejo in mojemu ljudstvu povzročajo, da s svojimi lažmi in s svojo lahkomiselnostjo zaide s svojih poti, vendar jih nisem jaz poslal niti jim zapovedal, zato sploh ne bodo koristili temu ljudstvu, « govori Gospod.

33 Jos tämä kansa, eli joku propheta, taikka pappi kysyy sinulta ja sanoo: Mikä on Herran kuorma? niin sinun pitää vastaaman heille: mikä kuorma? Minä tahdon heittää teidät pois, sanoo Herra.

»In ko te bo to ljudstvo ali prerok ali duhovnik, vprašalo, rekoč: ›Kaj je breme od Gospoda?‹ jim boš potem rekel: ›Kakšno breme? Jaz vas bom celo zapustil, ‹« govori Gospod.

34 Ja jos joku propheta, taikka pappi, elikkä kansa on sanova: tämä on Herran kuorma; sitä tahdon minä kurittaa ja hänen huonettansa.

»In kar se tiče preroka, duhovnika in ljudstva, ki bodo rekli: ›Breme od Gospoda, ‹ jaz bom celo kaznoval tistega moža in njegovo hišo.

35 Mutta näin pitää kukin puhuman toisellensa ja sanoman keskenänsä: mitä Herra vastaa? ja mitä Herra sanoo?

Tako boste govorili vsak svojemu sosedu in vsak svojemu bratu: ›Kaj je Gospod odgovoril?‹ in ›Kaj je Gospod govoril?‹

36 Ja älkäät sitä enään kutsuko Herran kuormaksi; sillä kullekin pitää oma sanansa oleman kuormaksi, että te niin elävän Jumalan, Herran Zebaotin, meidän Jumalamme sanan käännätte.

Gospodovega bremena pa ne boste več omenjali, kajti vsakogar beseda bo njegovo breme, kajti sprevračali ste besede živega Boga, Gospoda nad bojevniki, našega Boga.

37 Sentähden pitää sinun sanoman prophetalle näin: mitä Herra vastaa? ja mitä Herra sanoo?

Tako boš govoril preroku: ›Kaj ti je Gospod odgovoril?‹ in ›Kaj je rekel Gospod?‹

38 Että te sanotte: Herran kuorma, sentähden sanoo Herra näin: että te kutsutte sanan Herran kuormaksi, niin minä olen lähettänyt teidän tykönne ja antanut sanoa, ettei teidän pitänyt sitä kutsuman Herran kuormaksi.

Toda ker pravite: ›Breme od Gospoda; ‹« zato tako govori Gospod, »Ker pravite to besedo: ›Breme od Gospoda ‹ in sem jaz poslal k vam, rekoč: ›Ne boste rekli: ›Breme od Gospoda; ‹‹

39 Sentähden katso, minä tahdon teidät peräti unhottaa, ja heittää teitä pois ynnä kaupunkinne kanssa, jonka minä teille ja teidän isillenne antanut olen, minun kasvoini edestä;

zato glejte, jaz, celo jaz, vas bom popolnoma pozabil in zapustil vas in mesto, ki sem ga dal vam in vašim očetom in vas vrgel iz svoje prisotnosti,

40 Ja tahdon saattaa teitä ijankaikkiseksi pilkaksi ja ijankaikkiseksi häpiäksi, jota ei ikänä pidä unhotettaman.

in nad vas bom privedel večno grajo in neprestano sramoto, ki ne bo pozabljena.«