< Jeremian 23 >
1 Voi teitä paimenet, jotka turmelette ja hajoitatte minun laitumeni lauman! sanoo Herra.
Woe unto the shepherds that destroy and scatter the sheep of My pasture! saith the LORD.
2 Sentähden näin sanoo Herra, Israelin Jumala, niistä paimenista, jotka minun kansaani kaitsevat: te olette hajoittaneet minun laumani ja ajaneet pois, ja ette etsineet sitä; katso, minä tahdon etsiä teitä teidän pahan elämänne tähden, sanoo Herra.
Therefore thus saith the LORD, the God of Israel, against the shepherds that feed My people: Ye have scattered My flock, and driven them away, and have not taken care of them; behold, I will visit upon you the evil of your doings, saith the LORD.
3 Ja minä tahdon koota laumani tähteet kaikista maakunnista, joihin minä heidät ajanut olen, ja tahdon saattaa heitä kotia jälleen heidän asuinsioihinsa, ja heidän pitää kasvaman ja enenemän.
And I will gather the remnant of My flock out of all the countries whither I have driven them, and will bring them back to their folds; and they shall be fruitful and multiply.
4 Ja minä tahdon panna heille paimenet, joiden pitää heitä kaitseman, ettei heidän enään pidä pelkäämän eli vapiseman, eikä heitä pidä ahdistettaman, sanoo Herra.
And I will set up shepherds over them, who shall feed them; and they shall fear no more, nor be dismayed, neither shall any be lacking, saith the LORD.
5 Katso, se aika tulee, sanoo Herra, että minä herätän Davidille vanhurskaan vesan, joka on kuninkaaksi tuleva, ja on hyvin hallitseva ja toimittava oikeuden ja vanhurskauden maan päällä.
Behold, the days come, saith the LORD, that I will raise unto David a righteous shoot, and he shall reign as king and prosper, and shall execute justice and righteousness in the land.
6 Hänen aikanansa pitää Juudaa autettaman, ja Israel hyvässä turvassa asuman; ja tämä on hänen nimensä oleva kuin häntä kutsutaan: Herra meidän vanhurskautemme.
In his days Judah shall be saved, and Israel shall dwell safely; and this is his name whereby he shall be called, The LORD is our righteousness.
7 Sentähden katso, se aika tulee, sanoo Herra, ettei heidän pidä enään sanoman: niin totta kuin Herra elää, joka Israelin lapset johdatti Egyptin maalta;
Therefore, behold, the days come, saith the LORD, that they shall no more say: 'As the LORD liveth, that brought up the children of Israel out of the land of Egypt';
8 Vaan niin totta kuin Herra elää, joka Israelin huoneen siemenen toi ulos ja johdatti pohjoisesta maasta ja kaikista maakunnista, joihin minä heidät ajanut olin; niin että he nyt saavat asua omassa maassansa.
but: 'As the LORD liveth, that brought up and that led the seed of the house of Israel out of the north country, and from all the countries whither I had driven them'; and they shall dwell in their own land.
9 Prophetaita vastaan: Minun sydämeni tahtoo haljeta minussa, kaikki minun luuni vapisevat. Minä olen niinkuin juopunut mies ja niinkuin se, joka viinasta horjuu, Herran edessä ja hänen pyhäin sanainsa edessä.
Concerning the prophets. My heart within me is broken, all my bones shake; I am like a drunken man, and like a man whom wine hath overcome; because of the LORD, and because of His holy words.
10 Että maa on niin täynnä huorintekiöitä, että maa niin surkia on, että hän kirottu on, ja kedot metsissä kuivuvat; ja heidän elämänsä on paha, ja ei heidän hallituksensa mitään kelpaa.
For the land is full of adulterers; for because of swearing the land mourneth, the pastures of the wilderness are dried up; and their course is evil, and their force is not right.
11 Sillä sekä prophetat että papit ovat pahanilkiset; ja minä löydän heidän pahuutensa minun huoneessanikin, sanoo Herra.
For both prophet and priest are ungodly; yea, in My house have I found their wickedness, saith the LORD.
12 Sentähden on heidän tiensä niinkuin liukastus pimiässä, jossa heidän pitää livistelemän ja lankeeman; sillä minä tahdon antaa onnettomuuden tulla heille heidän kuritusvuotenansa, sanoo Herra.
Wherefore their way shall be unto them as slippery places in the darkness, they shall be thrust, and fall therein; for I will bring evil upon them, even the year of their visitation, saith the LORD.
13 Ja Samarian prophetaissa olen minä nähnyt hulluuden; sillä he ennustivat Baalin kautta, ja hukuttelivat minun kansani Israelin.
And I have seen unseemliness in the prophets of Samaria: they prophesied by Baal, and caused My people Israel to err.
14 Mutta Jerusalemin prophetaissa näen minä kauhistuksen, kuinka he huorin tekevät ja valheessa vaeltavat, ja vahvistavat pahoja, ettei yhdenkään pitäisi pahuudestansa kääntymän; he ovat kaikki minun edessäni niinkuin Sodoma, ja sen asuvaiset niinkuin Gomorra.
But in the prophets of Jerusalem I have seen a horrible thing: they commit adultery, and walk in lies, and they strengthen the hands of evil-doers, that none doth return from his wickedness; they are all of them become unto Me as Sodom, and the inhabitants thereof as Gomorrah.
15 Sentähden sanoo Herra Zebaot prophetaista näin: katso, minä tahdon syöttää heitä koiruoholla, ja antaa heidän juoda sappea; sillä Jerusalemin prophetaista tulee ulkokullaisuus koko maalle.
Therefore thus saith the LORD of hosts concerning the prophets: Behold, I will feed them with wormwood, and make them drink the water of gall; for from the prophets of Jerusalem is ungodliness gone forth into all the land.
16 Näin sanoo Herra Zebaot: älkäät kuulko prophetain sanoja, jotka teille ennustavat; he pettävät teidät, sillä he saarnaavat sydämensä näkyjä, mutta ei Herran suusta.
Thus saith the LORD of hosts: Hearken not unto the words of the prophets that prophesy unto you, they lead you unto vanity; they speak a vision of their own heart, and not out of the mouth of the LORD.
17 He sanovat köykäisesti niille, jotka minua pilkkaavat: Herra on sen sanonut: teillä pitää rauha oleman; ja kaikille niille, jotka vaeltavat sydämensä ajatusten jälkeen, sanovat he: ei yksikään onnettomuus tule teidän päällenne.
They say continually unto them that despise Me: 'The LORD hath said: Ye shall have peace'; and unto every one that walketh in the stubbornness of his own heart they say: 'No evil shall come upon you';
18 Sillä kuka on Herran neuvossa ollut, joka hänen sanansa nähnyt ja kuullut on? kuka kuulteli ja kuuli hänen sanansa?
For who hath stood in the council of the LORD, that he should perceive and hear His word? Who hath attended to His word, and heard it?
19 Katso, Herran tuuli on julmuuden kanssa tuleva, ja hirmuinen ilma on lankeeva jumalattomain pään päälle.
Behold, a storm of the LORD is gone forth in fury, yea, a whirling storm; it shall whirl upon the head of the wicked.
20 Ei Herran viha lakkaa, siihenasti kuin hän tekee ja täyttää sen mikä hänen mielessänsä oli. Viimein pitää teidän sen kyllä ymmärtämän.
The anger of the LORD shall not return, until He have executed, and till He have performed the purposes of His heart; in the end of days ye shall consider it perfectly.
21 En minä lähettänyt prophetaita, kuitenkin he juoksivat; en minä puhunut heille, kuitenkin he ennustivat.
I have not sent these prophets, yet they ran; I have not spoken to them, yet they prophesied.
22 Sillä jos he olisivat pysyneet minun neuvossani, ja olisivat saarnanneet kansalleni minun sanaani, niin he olisivat heidät kääntäneet pahasta menostansa ja töidensä pahuudesta.
But if they have stood in My council, then let them cause My people to hear My words, and turn them from their evil way, and from the evil of their doings.
23 Enkö minä Jumala, joka läsnä olen, sanoo Herra, ja en ole se Jumala, joka kaukana on?
Am I a God near at hand, saith the LORD, and not a God afar off?
24 Luuletkos, että joku taitaa itsensä niin salaisesti kätkeä, etten minä häntä näe? sanoo Herra; enkö minä se ole, joka täytän taivaan ja maan? sanoo Herra.
Can any hide himself in secret places that I shall not see him? saith the LORD. Do not I fill heaven and earth? saith the LORD.
25 Minä kuulen, että prophetat saarnaavat ja ennustavat valhetta minun nimeeni, ja sanovat: minä näin unta, minä näin unta.
I have heard what the prophets have said, that prophesy lies in My name, saying: 'I have dreamed, I have dreamed.'
26 Koska siis prophetat tahtovat lakata? ne jotka valhetta ennustavat, ja ennustavat oman sydämensä petoksia,
How long shall this be? Is it in the heart of the prophets that prophesy lies, and the prophets of the deceit of their own heart?
27 Ja tahtovat, että minun kansani pitäis unhottaman minun nimeni heidän uniensa tähden, joita he toinen toisellensa saarnaavat, niinkuin heidän isänsäkin unhottivat minun nimeni Baalin tähden.
That think to cause My people to forget My name by their dreams which they tell every man to his neighbour, as their fathers forgot My name for Baal.
28 Propheta, jolla unia on, hän saarnatkaan unia; mutta jolla on minun sanani, hän saarnatkaan minun sanaani oikein. Mitä akanat ovat nisujen suhteen? sanoo Herra.
The prophet that hath a dream, let him tell a dream; and he that hath My word; let him speak My word faithfully. What hath the straw to do with the wheat? saith the LORD.
29 Eikö minun sanani ole niinkuin tuli, sanoo Herra, ja niinkuin vasara, joka vuoren murentaa?
Is not My word like as fire? saith the LORD; and like a hammer that breaketh the rock in pieces?
30 Sentähden katso, minä tahdon tehdä niitä prophetaita vastaan, sanoo Herra, jotka minun sanani toinen toiseltansa varastavat.
Therefore, behold, I am against the prophets, saith the LORD, that steal My words every one from his neighbour.
31 Katso, minä tahdon niitä prophetaita vastaan tehdä, sanoo Herra, jotka omia puheitansa puhuvat ja sanovat: hän on sen sanonut.
Behold, I am against the prophets, saith the LORD, that use their tongues and say: 'He saith.'
32 Katso, minä tahdon tehdä niitä vastaan, jotka pettäväisiä unia ennustavat, sanoo Herra, ja saarnaavat niitä, vietellen minun kansani valheillansa ja turhilla jutuillansa, vaikka en minä ole heitä lähettänyt, enkä heitä käskenyt, ei myös he tälle kansalle ole ensinkään hyödylliset, sanoo Herra.
Behold, I am against them that prophesy lying dreams, saith the LORD, and do tell them, and cause My people to err by their lies, and by their wantonness; yet I sent them not, nor commanded them; neither can they profit this people at all, saith the LORD.
33 Jos tämä kansa, eli joku propheta, taikka pappi kysyy sinulta ja sanoo: Mikä on Herran kuorma? niin sinun pitää vastaaman heille: mikä kuorma? Minä tahdon heittää teidät pois, sanoo Herra.
And when this people, or the prophet, or a priest, shall ask thee, saying: 'What is the burden of the LORD?' then shalt thou say unto them: 'What burden! I will cast you off, saith the LORD.'
34 Ja jos joku propheta, taikka pappi, elikkä kansa on sanova: tämä on Herran kuorma; sitä tahdon minä kurittaa ja hänen huonettansa.
And as for the prophet, and the priest, and the people, that shall say: 'The burden of the LORD', I will even punish that man and his house.
35 Mutta näin pitää kukin puhuman toisellensa ja sanoman keskenänsä: mitä Herra vastaa? ja mitä Herra sanoo?
Thus shall ye say every one to his neighbour, and every one to his brother: 'What hath the LORD answered?' and: 'What hath the LORD spoken?'
36 Ja älkäät sitä enään kutsuko Herran kuormaksi; sillä kullekin pitää oma sanansa oleman kuormaksi, että te niin elävän Jumalan, Herran Zebaotin, meidän Jumalamme sanan käännätte.
And the burden of the LORD shall ye mention no more; for every man's own word shall be his burden; and would ye pervert the words of the living God, of the LORD of hosts our God?
37 Sentähden pitää sinun sanoman prophetalle näin: mitä Herra vastaa? ja mitä Herra sanoo?
Thus shalt thou say to the prophet: 'What hath the LORD answered thee?' and: 'What hath the LORD spoken?'
38 Että te sanotte: Herran kuorma, sentähden sanoo Herra näin: että te kutsutte sanan Herran kuormaksi, niin minä olen lähettänyt teidän tykönne ja antanut sanoa, ettei teidän pitänyt sitä kutsuman Herran kuormaksi.
But if ye say: 'The burden of the LORD'; therefore thus saith the LORD: Because ye say this word: 'The burden of the LORD', and I have sent unto you, saying: 'Ye shall not say: The burden of the LORD';
39 Sentähden katso, minä tahdon teidät peräti unhottaa, ja heittää teitä pois ynnä kaupunkinne kanssa, jonka minä teille ja teidän isillenne antanut olen, minun kasvoini edestä;
therefore, behold, I will utterly tear you out, and I will cast you off, and the city that I gave unto you and to your fathers, away from My presence;
40 Ja tahdon saattaa teitä ijankaikkiseksi pilkaksi ja ijankaikkiseksi häpiäksi, jota ei ikänä pidä unhotettaman.
and I will bring an everlasting reproach upon you, and a perpetual shame, which shall not be forgotten.