Jeremian 2
1 Ja Herran sana tapahtui minulle ja sanoi:
And the word of Jehovah came to me, saying,
2 Mene ja saarnaa julkisesti Jerusalemissa, ja sano: Näin sanoo Herra: minä ajattelen sitä hyvää työtä, joka sinulle tapahtui nuoruudessas, ja sitä rakkautta, jonka minä sinulle osoitin, koskas kaunis olit, ja minua korvessa seurasit, siinä maassa, jossa ei kylvetä;
Go and cry in the ears of Jerusalem, saying, Thus says Jehovah, I remember for thee the kindness of thy youth, the love of thine espousals, how thou went after me in the wilderness, in a land that was not sown.
3 Koska Israel oli Herran pyhä ja hänen ensimäinen hedelmänsä; jokainen joka häntä söi, tuli vikapääksi, ja paha tuli hänen päällensä, sanoo Herra.
Israel was holiness to Jehovah, the first-fruits of his increase. All who devour him shall be held guilty. Evil shall come upon them, says Jehovah.
4 Kuulkaat Herran sanaa, Jakobin huone ja kaikki Israelin huoneen sukukunnat.
Hear ye the word of Jehovah, O house of Jacob, and all the families of the house of Israel.
5 Näin sanoo Herra: mitä vääryyttä teidän isänne minussa löysivät, että he erkanivat minusta ja menivät turhuuteen, ja tulivat turhaksi.
Thus says Jehovah: What unrighteousness have your fathers found in me, that they have gone far from me, and have walked after vanity, and have become vain?
6 Ja ei ensinkään ajatelleet: kussa se Herra on, joka meitä vei ulos Egyptin maalta, joka johdatti meitä korvessa, autiossa ja erämaassa, kuivassa ja kuoleman varjon maassa, siinä maassa, jossa ei yksikään ihminen vaeltanut eikä asunut?
Nor did they say, Where is Jehovah who brought us up out of the land of Egypt, who led us through the wilderness, through a land of deserts and of pits, through a land of drought and of the shadow of death, through a land that none passed through, and where no man dwelt?
7 Ja minä vein teidät hyvään maahan, sen hedelmää ja hyvyyttä syömään; mutta kuin te sinne tulitte, te minun maani ja minun perintöni teitte kauhistukseksi.
And I brought you into a plentiful land, to eat the fruit of it and the goodness of it. But when ye entered, ye defiled my land, and made my heritage an abomination.
8 Papit ei ajatelleet, kussa Herra on; lainoppineet ei tunteneet minua, paimenet luopuivat minusta ja prophetat ennustivat Baalin kautta ja seurasivat kelvottomia.
The priests did not say, Where is Jehovah? And those who handle the law did not know me. The rulers also transgressed against me. And the prophets prophesied by Baal, and walked after things that do not profit.
9 Sentähden minä riitelen vielä teidän kanssanne, sanoo Herra, ja teidän lastenne lasten kanssa riitelen minä.
Therefore I will yet contend with you, says Jehovah, and I will contend with your son's sons.
10 Niin menkäät Kittimin luotoihin ja katsokaat, ja lähettäkäät Kedariin, tutkistelkaat visusti ja katsokaat, onko siellä niin tapahtunut.
For pass over to the isles of Kittim, and see, and send to Kedar, and consider diligently, and see if there has been such a thing.
11 Muuttavatko pakanat jumaliansa? vaikka ei ne jumalat olekaan; ja kuitenkin minun kansani on muuttanut kunniansa kelvottomaan.
Has a nation changed its gods, which yet are no gods? But my people have changed their glory for that which does not profit.
12 Taivaat hämmästykäät siitä, peljästykäät ja vaviskaat, sanoo Herra.
Be astonished, O ye heavens, at this, and be horribly afraid. Be ye very desolate, says Jehovah.
13 Sillä minun kansani tekee kahtalaisen synnin: minun, joka olen elävän veden lähde, he hylkäävät, ja kaivavat itsellensä kaivoja, kelvottomia kaivoja, joissa ei vesi pysy.
For my people have committed two evils: They have forsaken me, the fountain of living waters, and hewed them out cisterns, broken cisterns, that can hold no water.
14 Onko Israel ostettu orja eli kotona syntynyt? miksi hän on joutunut saaliiksi?
Is Israel a servant? Is he a homebred one? Why has he become a prey?
15 Sillä nuoret jalopeurat kiljuvat hänestä ja huutavat: he hävittävät hänen maansa; ja hänen kaupunkinsa ovat poltetut, niin ettei niissä kenkään asu.
The young lions have roared upon him, and yelled, and they have made his land waste. His cities are burned up, without inhabitant.
16 Nophin ja Tahpanheksen lapset musertavat myös sinun pääs.
The sons also of Memphis and Tahpanhes have broken the crown of thy head.
17 Näitä sinä itselles teet, ettäs hylkäät Herran, sinun Jumalas, kuin hän sinua tahtoo viedä oikiaa tietä.
Have thou not procured this to thyself, in that thou have forsaken Jehovah thy God when he led thee by the way?
18 Ja nyt, mitä sinun on Egyptin tiellä, ettäs tahdot juoda Sihorin vettä? eli mitä sinun on Assyria tiellä, ettäs tahdot juoda virran vedestä.
And now what have thou to do in the way to Egypt, to drink the waters of the Shihor? Or what have thou to do in the way to Assyria, to drink the waters of the River?
19 Sinun pahuutes tähden sinua nuhdellaan, ja sinun tottelemattomuutes tähden sinua kuritetaan; niin tiedä ja näe, kuinka viheliäinen ja surkia se on, ettäs hylkäät Herran, sinun Jumalas, ja et pelkää minua, sanoo Herra, Herra Zebaot.
Thine own wickedness shall correct thee, and thy backslidings shall reprove thee. Know therefore and see that it is an evil thing and a bitter, that thou have forsaken Jehovah thy God, and that my fear is not in thee, says the Lord, Jehovah of hosts.
20 Sillä minä olen jo vanhasta taittanut sinun ikees, ja särkenyt sinun juttas, ja sinä sanoit: en minä tahdo enään niitä palvella; kuitenkin jokaisella korkialla vuorella, ja kaikkein lehtipuiden alla juoksit sinä salavuoteudessa,
For from old time I have broken thy yoke, and burst thy bonds. And thou said, I will not serve, for upon every high hill and under every green tree thou bowed thyself, playing the harlot.
21 Mutta minä olen istuttanut sinun parhaaksi viinapuuksi ja totiseksi siemeneksi; kuinka sinä olet nyt muuttunut niin karvaaksi ja metsäviikunapuuksi.
Yet I had planted thee a noble vine, wholly a right seed. How then have thou turned into the degenerate branches of a foreign vine to me?
22 Sillä jos sinä vielä lipiällä pesisit itses ja ottaisit paljon saippuaa, kuitenkin sinun pahuutes näkyy minun edessäni, sanoo Herra, Herra.
For though thou wash thee with lye, and take thee much soap, yet thine iniquity is marked before me, says the lord Jehovah.
23 Kuinkas siis sanot: en minä ole saastainen, en minä seuraa Baalia? Katso tietäs laaksossa, ajattele, kuinkas tehnyt olet: sinä nopsa naaras kameli, joka sinne ja tänne juokset.
How can thou say, I am not defiled; I have not gone after the Baalim? See thy way in the valley. Know what thou have done, a swift dromedary traversing her ways,
24 Niinkuin metsä-aasi korvessa, kuin hän helteestä hengittää, kuka hänen taitaa asettaa? kaikki, jotka häntä etsivät, ei pidä väsymän; hänen kuukaudessansa hän löydetään.
a wild donkey used to the wilderness, that sniffs up the wind in her desire. In her time of estrus who can turn her away? All those who seek her will not weary themselves. In her month they shall find her.
25 Älä ole paljasjaloin ja älä janoa kärsi. Mutta sinä sanoit: ei se auta, vaan minä rakastan muukalaisia ja juoksen heidän perässänsä.
Withhold thy foot from being unshod, and thy throat from thirst. But thou said, It is in vain. No, for I have loved strangers, and after them I will go.
26 Niinkuin varas tulee häpiään, kuin hän saadaan kiinni, niin pitää myös Israelin huoneen häpiään tuleman, kuningastensa, valtamiestensä, pappeinsa ja prophetainsa kanssa.
As the thief is shamed when he is found, so is the house of Israel shamed, they, their kings, their rulers, and their priests, and their prophets,
27 Jotka puulle sanovat: sinä olet isäni, ja kivelle: sinä minun synnytit; Sillä he kääntävät selkänsä minun puoleeni ja ei kasvojansa; mutta kuin hätä tulee, sanovat he: nouse ja auta meitä.
who say to a block of wood, Thou are my father, and to a stone, Thou have brought me forth. For they have turned their back to me, and not their face. But in the time of their trouble they will say, Arise, and save us.
28 Kussa ovat jumalas, jotka sinä itselles tehnyt olet? Nouskaan ne, katso, taitavatko he sinua auttaa sinun hätäs aikana; sillä niin monta kuin sinulla, Juuda, on kaupunkia, niin monta on myös sinulla jumalaa.
But where are thy gods that thou have made thee? Let them arise, if they can save thee in the time of thy trouble. For according to the number of thy cities are thy gods, O Judah.
29 Miksi te tahdotte vielä riidellä minun kanssani? Te olette kaikki minusta luopuneet, sanoo Herra.
Why will ye contend with me? Ye have all transgressed against me, says Jehovah.
30 Turhaan minä rankaisin teidän lapsianne, ei he ota kuritusta; sillä teidän miekkanne syö teidän prophetanne, niinkuin turmeleva jalopeura.
In vain I have smitten your sons. They received no correction. Your own sword has devoured your prophets like a destroying lion.
31 Sinä paha sukukunta, ota vaari Herran sanasta: olenko minä nyt tullut Israelille korveksi, eli pimiäksi maaksi? Miksi siis minun kansani sanoo: me olemme herrat, emme enään tule sinun tykös.
O generation, see ye the word of Jehovah. Have I been a wilderness to Israel, or a land of thick darkness? Why do my people say, We have broken loose. We will come no more to thee?
32 Unohtaako neitsy kaunistuksensa eli morsian seppeleensä? Mutta minun kansani unohtaa minun ijankaikkisesti.
Can a virgin forget her ornaments, or a bride her attire? Yet my people have forgotten me days without number.
33 Mitäs kaunistat ties, rakkautta etsiäkses? ja myös sentähden totutit sinun ties pahaksi.
How thou trim thy way to seek love! Therefore even the wicked women thou have taught thy ways.
34 Löydetään myös vaivaisten ja viattomain sieluin veri sinun tykönäs joka paikassa, ja ei ne ole löydetty kätkettynä, vaan julki kaikissa niissä paikoissa.
Also in thy skirts is found the blood of the souls of the innocent poor. Thou did not find them breaking in. But it is because of all these things.
35 Ja sinä sanot: minä olen viatoin, hän kääntäköön vihansa minusta pois. Katso, minä tahdon oikeudelle käydä sinun kanssas, että sinä sanoit: en minä ole syntiä tehnyt.
Yet thou said, I am innocent. Surely his anger is turned away from me. Behold, I will enter into judgment with thee because thou say, I have not sinned.
36 Miksi niin horjahtelet ja menet sinne ja tänne? Mutta sinun pitää Egyptiltä häpiän saaman, niinkuin sinä Assyrialtakin häpiän sait.
Why do thou gad about so much to change thy way? Thou shall be ashamed of Egypt also, as thou were ashamed of Assyria.
37 Sinä olet myös sieltä lähtevä ja lyövä kätes yhteen pääs päälle, sillä Herra tekee tyhjäksi sinun toivos, ja ei sinulla pidä mitään menestystä niissä oleman.
Thou shall also go forth from there with thy hands upon thy head. For Jehovah has rejected those in whom thou trust. And thou shall not prosper with them.
