Jeremian 2
1 Ja Herran sana tapahtui minulle ja sanoi:
Hina Gode da nama amane sia: i,
2 Mene ja saarnaa julkisesti Jerusalemissa, ja sano: Näin sanoo Herra: minä ajattelen sitä hyvää työtä, joka sinulle tapahtui nuoruudessas, ja sitä rakkautta, jonka minä sinulle osoitin, koskas kaunis olit, ja minua korvessa seurasit, siinä maassa, jossa ei kylvetä;
“Amo sia: Yelusaleme esalebe dunu huluane ilima olelema, ‘Dia manohadi eso amoga Nama mae fisili noga: le fa: no bobogelalu. Na da fedege agoane di uda lai agoane laloba, di da Nama bagade asigisu. Dia da wadela: i hafoga: i soge, soge amo da ha: i manu hame bugi soge, amo ganodini Nama noga: le fa: no bobogesu. Amo hou Na bu dawa: lala.
3 Koska Israel oli Herran pyhä ja hänen ensimäinen hedelmänsä; jokainen joka häntä söi, tuli vikapääksi, ja paha tuli hänen päällensä, sanoo Herra.
Isala: ili fi! Dili da Na: fawane galu. Dilia da Na dogolegei sema fi galu. Nowa dunu da dilima se iasu, amo Na da wadela: su amola se iasu ilima iasi. Na, Hina Gode, da sia: i dagoi.” Isala: ili Fi ilia Aowalalia ilia Wadela: i Hou
4 Kuulkaat Herran sanaa, Jakobin huone ja kaikki Israelin huoneen sukukunnat.
Dilia! Ya: igobe egaga fi dunu! Isala: ili fi dilia! Hina Gode Ea sia: nabima!
5 Näin sanoo Herra: mitä vääryyttä teidän isänne minussa löysivät, että he erkanivat minusta ja menivät turhuuteen, ja tulivat turhaksi.
Hina Gode da amane sia: sa, “Dilia aowalalia da Nama adi wadela: i hou diwane udidibala: ? Ilia da abuliba: le Nama baligi fa: bela? Ilia da hamedei loboga hamoi ‘gode’ agoaila ilima nodone sia: ne gadobeba: le, bu ilia hou amola da hamedei ba: i dagoi.
6 Ja ei ensinkään ajatelleet: kussa se Herra on, joka meitä vei ulos Egyptin maalta, joka johdatti meitä korvessa, autiossa ja erämaassa, kuivassa ja kuoleman varjon maassa, siinä maassa, jossa ei yksikään ihminen vaeltanut eikä asunut?
Na da ili gaga: le, Idibidi sogega fisili masa: ne, ga asunasi! Ilia da hahawane masa: ne, Na da ili bisili, wadela: i hafoga: i soge (amo ganodini da gibu hame, gasi dunasi bagade amola dunu hamedafa esala) amo baligima: ne oule asi. Be ilia da Nama hame asigi galu.
7 Ja minä vein teidät hyvään maahan, sen hedelmää ja hyvyyttä syömään; mutta kuin te sinne tulitte, te minun maani ja minun perintöni teitte kauhistukseksi.
Na da ili nasegagi soge noga: idafa, ilia da amo ea ha: i manu amola liligi noga: idafa hahawane lama: ne, amoma oule misi. Be amo mae dawa: le, ilia da Na soge wadela: lesi. Ilia da soge Na ilima i, amo wadela: lesi.
8 Papit ei ajatelleet, kussa Herra on; lainoppineet ei tunteneet minua, paimenet luopuivat minusta ja prophetat ennustivat Baalin kautta ja seurasivat kelvottomia.
Ilia gobele salasu dunu da “Hina Gode da habila: ?” hame adole ba: i. Na gobele salasu dunu, ilia da Na hamedafa dawa: i. Na fi ouligisu dunu da Nama odoga: i dagoi. Balofede dunu da Ba: iele ea dioba: le ilegele sia: i, amola hamedei loboga hamoi ‘gode’ agoaila ilima nodone sia: ne gadoi.
9 Sentähden minä riitelen vielä teidän kanssanne, sanoo Herra, ja teidän lastenne lasten kanssa riitelen minä.
Amaiba: le, Na, Hina Gode, da Na fi ilima bu fofada: mu. Na da iligaga fi ilima fofada: mu.
10 Niin menkäät Kittimin luotoihin ja katsokaat, ja lähettäkäät Kedariin, tutkistelkaat visusti ja katsokaat, onko siellä niin tapahtunut.
Guma: dini Saibalase oga amoga masa! Amola dunu eno gusudili Gida sogega asunasima. Amasea, noga: le ba: ma! Amo hou defele da musa: hamedafa ba: i.
11 Muuttavatko pakanat jumaliansa? vaikka ei ne jumalat olekaan; ja kuitenkin minun kansani on muuttanut kunniansa kelvottomaan.
Fifi asi gala eno da ilia ogogosu ‘gode’ hame afadenesu. Be Na fi da Na fisili, eno ogogosu ‘gode’ liligi lai. Na da ilia Godedafa amola Na da ili fidibiba: le, eno fifi asi gala da ilima nodoi. Be ilia da Na fisili, ogogosu ‘gode’ amo da ili fidimusa: hame dawa: , ilima fa: no bobogei.
12 Taivaat hämmästykäät siitä, peljästykäät ja vaviskaat, sanoo Herra.
Amaiba: le, Na da mu amoma amane sia: sa ‘Fofogadigima! Dia beda: iba: le amola fofogadigiba: le, yaguguma.
13 Sillä minun kansani tekee kahtalaisen synnin: minun, joka olen elävän veden lähde, he hylkäävät, ja kaivavat itsellensä kaivoja, kelvottomia kaivoja, joissa ei vesi pysy.
Bai Na fi dunu da wadela: i hou aduna hamoi dagoi. Na da gaheabolo hano bubuga: su defele gala. Be ilia da Na hihini, Nama baligi fa: i. Amola ilia da igi magufu amoga hano si dogoi. Be amo hano si da goudaiba: le, hano da amo ganodini dialumu da hamedei ba: sa.”
14 Onko Israel ostettu orja eli kotona syntynyt? miksi hän on joutunut saaliiksi?
Isala: ili fi da udigili hawa: hamosu fi hame. Ilia da udigili hawa: hamosu hamoma: ne, hame lalelegei. Amaiba: le, abuliba: le ilia ha lai dunu da ili awele gugunufisala: ?
15 Sillä nuoret jalopeurat kiljuvat hänestä ja huutavat: he hävittävät hänen maansa; ja hänen kaupunkinsa ovat poltetut, niin ettei niissä kenkään asu.
Ilia da Isala: ili fi ilima laione wa: me defele husa. Isala: ili ea ha lai da Isala: ili soge wadela: lesili, hafoga: i dunu hame esalebe soge amo defele hamoi dagoi. Isala: ili moilai huluane da wadela: lesi dagoi dialebe, amola amo ganodini, dunu da hame esalebe.
16 Nophin ja Tahpanheksen lapset musertavat myös sinun pääs.
Dafawane! Memefisi dunu amola Dabinisi dunu da Isala: ili ea dialuma goudai dagoi.
17 Näitä sinä itselles teet, ettäs hylkäät Herran, sinun Jumalas, kuin hän sinua tahtoo viedä oikiaa tietä.
Isala: ili! Disu da amo se nabasu hamoi dagoi. Na da dia Hina Godedafa amola Na da di logoga hahawane oule ahoanebe ba: i. Be di da Na yolesi dagoi.
18 Ja nyt, mitä sinun on Egyptin tiellä, ettäs tahdot juoda Sihorin vettä? eli mitä sinun on Assyria tiellä, ettäs tahdot juoda virran vedestä.
Di da Idibidi sogega asili, Naile Hano amoga nasea, adi bidi ba: ma: bela: ? O Asilia sogega asili, Iufala: idisi Hano amoga nasea, adi bidi ba: ma: bela: ?
19 Sinun pahuutes tähden sinua nuhdellaan, ja sinun tottelemattomuutes tähden sinua kuritetaan; niin tiedä ja näe, kuinka viheliäinen ja surkia se on, ettäs hylkäät Herran, sinun Jumalas, ja et pelkää minua, sanoo Herra, Herra Zebaot.
Di da Nama baligi fa: beba: le, wadela: i bagade hamoi dagoi. Amo hou da fedege agoane dima fofada: ne, se imunu. Dia da dawa: mu. Na da dia Hina Gode, amola di da Na fisibiba: le, wadela: i bagade hamoi. Na, Ouligisudafa Hina Gode Bagadedafa da sia: i dagoi.”
20 Sillä minä olen jo vanhasta taittanut sinun ikees, ja särkenyt sinun juttas, ja sinä sanoit: en minä tahdo enään niitä palvella; kuitenkin jokaisella korkialla vuorella, ja kaikkein lehtipuiden alla juoksit sinä salavuoteudessa,
Ouligisudafa Hina Gode da amane sia: sa, “Isala: ili! Di da musa: hemonega Na Hinadafa Hou higasu. Di da Na sia: nabimu higasu, amola Nama nodone sia: ne gadomu higasu. Be dia da goumi huluane amo da: iya amola golofoyei ifa huluane amo hagudu, dia da ogogosu wadela: i uda lasu hou ‘gode’ ilima nodone sia: ne gadosu.
21 Mutta minä olen istuttanut sinun parhaaksi viinapuuksi ja totiseksi siemeneksi; kuinka sinä olet nyt muuttunut niin karvaaksi ja metsäviikunapuuksi.
Na da fedege agoane di waini efe hawa: ida: iwane agoane bugi. Be di da wadela: le heda: le, wali hamedei dasai waini efe agoane ba: sa.
22 Sillä jos sinä vielä lipiällä pesisit itses ja ottaisit paljon saippuaa, kuitenkin sinun pahuutes näkyy minun edessäni, sanoo Herra, Herra.
Di da nigima: agoane ba: sa. Amola di da gasa bagade safo amoga dia nigima: doga: i ganiaba, Na da dia nigima: amaiwane dialebe ba: la: loba.
23 Kuinkas siis sanot: en minä ole saastainen, en minä seuraa Baalia? Katso tietäs laaksossa, ajattele, kuinkas tehnyt olet: sinä nopsa naaras kameli, joka sinne ja tänne juokset.
Dia da dia hou hame wadela: lesi amola Ba: ielema hame nodone sia: ne gadosu sia: sa. Be amo da ogogosa. Ba: ma! Di da fago ganodini, wadela: i hou bagade hamosu. Di da sigua ga: mele aseme amo da hafoga: i sogega gawali hogomusa: hehenasu agoane gala. (Gode da fedege agoane, Isala: ili fi dunu huluane da dunu afae agoane sia: sa.)
24 Niinkuin metsä-aasi korvessa, kuin hän helteestä hengittää, kuka hänen taitaa asettaa? kaikki, jotka häntä etsivät, ei pidä väsymän; hänen kuukaudessansa hän löydetään.
E da gawali hanaiba: le, nowa da e ouligima: bela: ? Gawali da ema doaga: musa: dawa: sea, e da logo doasi dagoi hahawane ba: sa. Amo esoha, amo aseme da gawali ema doaga: mu bagade hanai gala.
25 Älä ole paljasjaloin ja älä janoa kärsi. Mutta sinä sanoit: ei se auta, vaan minä rakastan muukalaisia ja juoksen heidän perässänsä.
Isala: ili! Amo hou yolema! Di da ‘gode’ eno ilima hehenane fa: no bobogebeba: le, dia emo da wadela: sa amola dia da: gisu da hafoga: i. Be di da amane sia: sa, “Hame! Na da sinidigimu hamedei ba: sa. Na da ga fi ‘gode’ hanai gala amola na da ilima fa: no bobogemusa: dawa: lala.”
26 Niinkuin varas tulee häpiään, kuin hän saadaan kiinni, niin pitää myös Israelin huoneen häpiään tuleman, kuningastensa, valtamiestensä, pappeinsa ja prophetainsa kanssa.
Hina Gode da amane sia: sa, “Ilia da wamolasu dunu gagulaligisia, e da gogosiasu ba: sa. Amo defele, dilia Isala: ili dunu huluane, dilia hina bagade, eagene ouligisu dunu, gobele salasu dunu amola ba: la: lusu dunu, huluane da gogosiasu ba: mu.
27 Jotka puulle sanovat: sinä olet isäni, ja kivelle: sinä minun synnytit; Sillä he kääntävät selkänsä minun puoleeni ja ei kasvojansa; mutta kuin hätä tulee, sanovat he: nouse ja auta meitä.
Dilia da ifa amo da dilia ada amola igi da dilia ame, amo sia: sa. Amaiba: le, dilia da se bagade amola gogosiasu ba: mu. Bai dilia da Nama mae sinidigili, Nama baligi fa: i dagoi. Be dilia da se nabasea, dilia da Nama misini, Na dili gaga: ma: ne edegesa.
28 Kussa ovat jumalas, jotka sinä itselles tehnyt olet? Nouskaan ne, katso, taitavatko he sinua auttaa sinun hätäs aikana; sillä niin monta kuin sinulla, Juuda, on kaupunkia, niin monta on myös sinulla jumalaa.
Amo ‘gode’ liligi dilisu hamoi, amo da habila: ? Dilia se nabasea, ilia da dili fidimu da defea. Ilia da amo hou hamoma: ne defelela: ? Yuda! Dia ‘gode’ ilia idi da dia moilai bai bagade huluane ilia idi defele gala.
29 Miksi te tahdotte vielä riidellä minun kanssani? Te olette kaikki minusta luopuneet, sanoo Herra.
Dilia Nama egasu da adila: ? Dilia da abuliba: le Nama odoga: bela: ?
30 Turhaan minä rankaisin teidän lapsianne, ei he ota kuritusta; sillä teidän miekkanne syö teidän prophetanne, niinkuin turmeleva jalopeura.
Na da dilima se iasu be dilia hou hame hahamoi. Na da dilia hou hahamoma: ne sia: i, be dilia da hame nabi. Dilia da ougi bagade laione wa: me defele, dilia balofede dunu medole legei.
31 Sinä paha sukukunta, ota vaari Herran sanasta: olenko minä nyt tullut Israelille korveksi, eli pimiäksi maaksi? Miksi siis minun kansani sanoo: me olemme herrat, emme enään tule sinun tykös.
Isala: ili dunu! Na sia: nabima! Na da dilima adi wadela: i hou hamobela: ? Na da dilima wadela: i hafoga: i soge o gasi amola wadela: lesisu soge agoane ba: bela: ? Hame mabu! Amaiba: le, dilia da abuliba: le dilia hanaiga hamomu sia: sala: ? Abuliba: le Nama hamedafa sinidigimu sia: sala: ?
32 Unohtaako neitsy kaunistuksensa eli morsian seppeleensä? Mutta minun kansani unohtaa minun ijankaikkisesti.
Uda a: fini da ea nina: hamosu igi gogolesala: ? Uda da ea gawa fisia ga: su abula ida: iwane gogolesala: ? Hame mabu! Be Na fi dunu da eso amo idimu hamedei amoga Na gogolei dagoi.
33 Mitäs kaunistat ties, rakkautta etsiäkses? ja myös sentähden totutit sinun ties pahaksi.
Dilia da dili lamu dunu ilima fa: no bobogemu bagade dawa: Wadela: idafa uda da dilia hou ba: sea, eno wadela: i hou baligili hamomusa: dawa:
34 Löydetään myös vaivaisten ja viattomain sieluin veri sinun tykönäs joka paikassa, ja ei ne ole löydetty kätkettynä, vaan julki kaikissa niissä paikoissa.
Dilia abula da wamolasu dunu ilia maga: mega nigima: i hame, be hame gagui dunu amola asaboi wadela: i hamosu hame dawa: dunu, amo ea maga: mega nigima: i dagoi.
35 Ja sinä sanot: minä olen viatoin, hän kääntäköön vihansa minusta pois. Katso, minä tahdon oikeudelle käydä sinun kanssas, että sinä sanoit: en minä ole syntiä tehnyt.
Be amo mae dawa: le, dilia da amane sia: sa, ‘Ninia da wadela: i hame dawa: Hina Gode da ninima bu ougima: ne da bai hame gala.’ Be dilia da wadela: i hou hame hamosu amo ogogole sia: beba: le, Na, Hina Gode, Na da dilima se imunu.
36 Miksi niin horjahtelet ja menet sinne ja tänne? Mutta sinun pitää Egyptiltä häpiän saaman, niinkuin sinä Assyrialtakin häpiän sait.
Dilia da ga fi ‘gode’ liligi ilima sinidigiba: le, dilia hou fonobone wadela: lesi dagoi. Asilia fi da dili hame fidibiba: le, dilia da da: i dioi galu. Amola Idibidi da dili hame fidimuba: le, dilia da bu da: i diomu.
37 Sinä olet myös sieltä lähtevä ja lyövä kätes yhteen pääs päälle, sillä Herra tekee tyhjäksi sinun toivos, ja ei sinulla pidä mitään menestystä niissä oleman.
Dilia da gogosiabeba: le, dialuma fili sa: ili, Idibidi mae ba: ma: ne, sinidigimu. Dilia da ga fi ilia hou dafawaneyale dawa: sa. Be Na, Hina Gode da amo dunu higale yolesi. Dilia da ilima fidisu hamedafa ba: mu.
