< Jeremian 13 >
1 Näin sanoo Herra minulle: mene ja osta itselles liinainen vyö, ja vyötä sillä kupees, ja älä sitä kasta.
BAWIPA ni kai koe hetheh a dei, cet nateh hnitaisom ran nateh kâyeng haw, hatei tui duk sak hanh, ati.
2 Ja minä ostin vyön Herran käskyn jälkeen, ja sidoin sen ympäri minun kupeitani.
Hatdawkvah, BAWIPA ni a dei e patetlah hnitaisom hah ka ran teh ka kâyeng.
3 Niin tapahtui Herran sana toisen kerran minulle ja sanoi:
Hathnukkhu, BAWIPA e lawk teh apâhni kai koe bout a pha teh,
4 Ota vyö, jonka ostanut ja ympäri kupeitas sitonut olet; nouse ja mene Phratiin ja kätke se kiviraunioon.
hnitaisom na ran e hah lat nateh, kâyeng laihoi Euphrates tui koe cet nateh, talung kâbawng e rahak vah hrawk haw, telah ati.
5 Minä menin ja kätkin sen Phratin tykö, niinkuin Herra minulle käskenyt oli.
Hatdawkvah, ka cei teh BAWIPA ni a dei e patetlah Euphrates tui teng vah ka hro.
6 Mutta pitkän ajan perästä tapahtui, että Herra sanoi minulle: nouse ja mene Phratiin, ja ota se vyö jälleen, jonka minä käskin sinun sinne kätkeä.
Hnin moi a saw hnukkhu teh, BAWIPA ni kai koe vah, thaw nateh Euphrates tui koe cet nateh, hnitaisom na hro sak e hah bout lat leih na ti pouh.
7 Minä menin Phratiin, ja kaivoin sen ylös, ja otin vyön siitä paikasta, johon minä pannut olin; ja katso, vyö oli mädäntynyt, niin ettei se mitään enään kelvannut.
Hatdawkvah, Euphrates tui koe ka cei teh, ka hronae hmuen koe ka tai teh, bout ka la. Hatei, koung a hmawn toung dawkvah, hnopai hanlah awm hoeh toe.
8 Niin tapahtui Herran sana minulle ja sanoi:
Hathnukkhu BAWIPA e lawk teh kai koe a pha.
9 Näin sanoo Herra: niin minä myös hävitän Juudan ja Jerusalemin suuren ylpeyden;
BAWIPA ni hettelah a dei, het patetlah Judahnaw kâoupnae hoi Jerusalem kâoupnae hah ka raphoe han.
10 Sen pahan kansan, joka ei minun sanaani kuulla tahdo, mutta menee sydämensä tahdon jälkeen, ja seuraa muita jumalia, palvellaksensa ja kumartaaksensa niitä: hänen pitää tuleman niinkuin tämä vyö, joka ei enään kelpaa.
Hete tamikayonnaw, ka lawk ka ngai hoeh e taminaw, amamae a lungpatanae patetlah ka cet ni teh, alouke cathutnaw ka bawk niteh, a thaw tawk pouh hanelah ka cet naw teh, hete hnitaisom patetlah lah ao awh. Hnopai hanlah awm awh mahoeh.
11 Sillä niinkuin mies sitoo vyön ympäri kupeitansa, niin ikänä olen minä, sanoo Herra, minun ympärilleni vyöttänyt koko Israelin huoneen ja koko Juudan huoneen olemaan minulleni kansaksi, nimeksi, ylistykseksi ja kunniaksi; mutta ei he tahtoneet kuulla.
Hnitaisom teh tami ni a keng dawk a kâyeng e patetlah Isarel imthungkhu hoi Judah imthungkhu naw pueng teh, ka taminaw, ka min kamthang sak hane hoi ka bawilen sak hanelah kai koe pou kârayen hanelah ka sak e lah ao eiteh, banglah noutna awh hoeh telah BAWIPA ni ati.
12 Niin sano nyt heille tämä sana: näin sanoo Herra, Israelin Jumala: kaikki leilit pitää viinalla täytettämän. Niin pitää heidän sanoman sinulle: kuka ei sitä meistä hyvin tiedä, että kaikki leilit pitää viinalla täytettämän?
Ahnimouh koe hete lawk heh na dei pouh han. BAWIPA Isarel Cathut ni vah hettelah a dei, Misur um pueng hah misur tui hoi kawi sak hanlah ao. Ahnimouh ni nang koevah, misur um teh misur tui hoi kawi sak hanlah ao tie hah ka panuek boi awh hoeh maw, telah ati awh han.
13 Niin sano heille: näin sanoo Herra: katso, minä täytän kaikki ne, jotka tässä maassa asuvat, kuninkaat, jotka Davidin istuimella istuvat, ja papit ja prophetat, ja kaikki Jerusalemin asuvaiset, niin että he juopuvat.
Ahnimouh koevah, BAWIPA ni hettelah a dei. Hete ram thung kaawm tami pueng Devit e bawitungkhung dawkvah, ka tahung siangpahrang pueng, vaihmanaw, profetnaw hoi Jerusalem vah kaawm taminaw pueng hah yamuhrinae hoi ka kawi sak han.
14 Ja hajoitan heitä toiset toisistansa, isät lapsinensa, sanoo Herra, en minä armahda eli säästä, enkä ole laupias heidän kadotuksessansa.
Kai ni amahoima buet touh hoi buet touh, a napanaw hoi a canaw hai ka kâhem sak han telah BAWIPA ni ati. Hottelae naw teh raphoe hoeh nahanlah pahren mahoeh, pâhlung mahoeh, lungma mahoeh, hatei, he ka raphoe han ati telah ati.
15 Niin kuulkaat nyt ja ottakaat vaari ja älkäät paisuko; sillä Herra on sen sanonut.
Hnâpakeng nateh thai haw. Kâoup hanh awh. Bangkongtetpawiteh, BAWIPA ni lawk a dei toe.
16 Antakaat Herralle teidän Jumalallenne kunnia, ennenkuin hän antaa pimeyden tulla, ja ennenkuin teidän jalkanne loukkaantuu pimiöihin vuoriin, niin että te odotatte valkeutta, ja hänen pitää sen tekemän kuoleman varjoksi ja pimeydeksi.
Hmonae a pha sak hoehnahlan, ka hmot e mon dawkvah na khok na kamthui hoehnahlan vah, BAWIPA na Cathut teh pholen haw. Angnae na tawng lahun nah duenae tâhlip a tâco sak teh, ka hmot e talung kâko lah a coung sak.
17 Mutta jollette näitä kuule, niin on kuitenkin minun sieluni salaisesti itkevä senkaltaista ylpeyttä; minun silmäni on katkerasti ja yltäkyllin vuodattava kyyneleitä, että Herran lauma vangiksi tulee.
Hete na ngai hoehpawiteh, nangmae na kâoupnae dawkvah, arulahoi ka ka han. BAWIPA e tuhunaw teh, san lah a hrawi awh han dawkvah, lungpataw lahoi ka ka vaiteh ka mitphi a bo han.
18 Sano kuninkaalle ja kuningattarelle: nöyryyttäkäät teitänne ja istukaat maahan; sillä kunnian kruunu on teidän päästänne pudonnut.
Siangpahrang hoi siangpahrangnu koevah, na lû roi dawk e na bawilen bawilakhung hah a bo han toe. Hatdawkvah, na bawitungkhung dawk hoi kum roi leih, telah dei pouh.
19 Kaupungit etelänpuolessa ovat suljetut, ja ei ole yhtään, joka heitä avaa; koko Juuda on viety pois, se on peräti viety pois.
Negev khopuinaw taren awh vaiteh, ka paawng hane apihai awm mahoeh. Judahnaw pueng san lah, abuemlahoi koung a hrawi awh han.
20 Nostakaat silmänne ja katsokaat, kuinka he pohjoisesta tulevat; kussa lauma nyt on, joka sinun haltuus annettu oli, sinun jalo laumas?
Na mit padai awh nateh, atunglah hoi kathonaw khenhaw, nangmouh koe na khoum sak e tuhu hoi ngai kaawm e tunaw hah namaw ao.
21 Mitäs tahdot sanoa, kuin hän näin on kostolla etsivä sinua? sillä sinä olet niin totuttanut heidät sinuas vastaan, että he ruhtinaat ja päämiehet olla tahtovat; mitämaks, sinulle pitää tuska tuleman, niinkuin vaimolle lapsen synnyttämisessä.
Bawi hoi lû lah kaawm hane na cangkhai e ni, na rek toteh, bangne na dei han. Napui ca khe pataw e patetlah na man toteh, a pataw na ti han na vaiyaw.
22 Ja jos sinä sydämessäs sanoa tahtoisit: minkätähden minulle nämät tapahtuvat? Sinun moninaisen pahuutes tähden on sinun saumas ratkenneet, ja sääres väkisin paljastetut.
Bangkongmaw het patet e hno heh kai koe a pha vai, telah na mahoima hah kâpacei pawiteh, na yonnae naw apap poung dawk doeh toe, na hna a phawi awh teh tawngtai lah na o e a kamnue toe.
23 Taitaako musta kansa muuttaa nahkansa eli pardi pilkkunsa? niin te myös taidatte tehdä jotain hyvää, että te pahaan tottuneet olette.
Ethiopianaw ni a vuen a kâthung thai maw. Kaisi ni a em a kâthung thai maw. Kâthung thai pawiteh, nangmouh kathout hno kasaknaw ni hai kahawi hno na sak thai awh han doeh.
24 Sentähden hajoitan minä heidät niinkuin akanat, jotka tuuli korpeen lennättää.
Thingyei yawn dawk e kahlî ni cahik a palek e patetlah kai ni nangmouh teh be na kahei awh han.
25 Se pitää oleman sinun palkkas ja osas, jonka minä sinulle jakanut olen, sanoo Herra, ettäs minun unhotit ja luotit itses valheisiin.
Kai na hnoun awh teh, laithoe na kâuep awh dawkvah, hetheh na ham hanlah na pouk pouh e doeh toe, telah BAWIPA ni a dei.
26 Sentähden kirvotan minä myös paljon sinun saumastas, että sinun häpys nähtämän pitää.
Na kayanae kamnue nahanelah, na hna teh na minhmai totouh kalip takhang han.
27 Sillä minä olen nähnyt sinun huoruutes, sinun haureutes, sinun häpeemättömän salavuoteutes ja sinun kauhiutes, sekä kukkuloilla että kedoilla. Voi sinuas Jerusalem! koskas siis joskus tahdot puhdistaa itses?
Kahrawng hoi monnaw dawkvah, na uicuknae hoi na hounlounnae hram pawlawk hoi, na kâyonae, panuettho e na sak e hah ka hmu, Oe Jerusalem, na yaw a thoe. Atu totouh na thoung hoeh rah maw.