Jeremian 12
1 Herra, jos minä vielä kävisin sinun kanssas oikeudelle, niin sinä kuitenkin löydetään hurskaaksi; kuitenkin puhun minä sinun kanssas oikeudesta. Miksi käy jumalattomille niin hyvin, ja suurilla ylönannetuilla on kaikkinaista kyllä?
Mǝn dǝwayimni aldingƣa elip kǝlsǝm, adil bolup kǝlding, i Pǝrwǝrdigar; lekin Sǝn bilǝn Ɵz ⱨɵkümliring toƣruluⱪ sɵzlǝxmǝkqimǝn; nemixⱪa rǝzillǝrning yoli ronaⱪ tapidu? Asiyliⱪ ⱪilƣuqilarning ⱨǝmmisi nemixⱪa kǝngri-azadiliktǝ turidu?
2 Sinä istutat heitä juurtumaan, kasvamaan ja kantamaan hedelmän; sinä olet läsnä heidän suussansa, vaan kaukana heidän sydämestänsä.
Sǝn ularni yǝr yüzigǝ tikkǝnsǝn, ularmu yiltiz tartⱪan; ular ɵsüp güllinidu, ular mewilǝydu; Sǝn ularning aƣziƣa yeⱪin ohxaysǝn, lekin wijdanidin yiraⱪsǝn;
3 Mutta minun sinä, Herra, tunnet, näet minun ja tutkistelet sydämeni sinun edessäs; tempaa heitä niinkuin lampaita teuraaksi tehtää, ja pyhitä heitä tappamisen päiväksi.
lekin Sǝn, i Pǝrwǝrdigar, meni bilisǝn; Sǝn meni kɵrüp kǝlgǝnsǝn, Ɵzünggǝ bolƣan sadiⱪliⱪimni siniƣansǝn. Ularni boƣuzlaxⱪa bekitilgǝn ⱪoylardǝk ayrip sɵrǝp qiⱪⱪaysǝn, ularni ⱪǝtl künigǝ ayriƣaysǝn.
4 Kuinka kauvan siis pitää maan niin surkiasti oleman, ja ruohon kaikissa paikoissa kedolla kuivuman? asuvaisten pahuuden tähden, että sekä eläimet että linnut katoovat; sillä he sanovat: hän kyllä vähän tietää, kuinka meille tästälähin käy.
Zemin ⱪaqanƣiqǝ ⱪaƣjiraydu, etizdiki ot-qɵplǝr ⱪaqanƣiqǝ ⱪurƣan ⱨalǝttǝ turidu? Zeminda turuwaⱪanlarning rǝzilliki tüpǝylidin ⱨaywanlar ⱨǝm uqar-ⱪanatlar ⱪaqanƣiqǝ yoⱪap tügǝydu? Qünki bu hǝlⱪ: «[Huda] aⱪiwitimizni ⱨeq kɵrmǝydu» dǝwatidu.
5 Jos ne, jotka jalkaisin käyvät, väsyttävät teidät, kuinka siis silloin käy, kuin sinun täytyy hevosmiesten kanssa juosta? Ja jos sinä etsit niissä maakunnissa suruttomuutta, joissa rauha on, mitä sinulle on tapahtuva sen ylpiän Jordanin tykönä?
— Sǝn yügürgǝn lǝxkǝrlǝr bilǝn bǝslǝxkǝndǝ, ular seni ⱨalsiratⱪan bolsa, ǝmdi sǝn atlar bilǝn bǝslǝxsǝng ⱪandaⱪ bolar? Sǝn pǝⱪǝt aman-tinqliⱪta turƣan zemindila hatirjǝm bolup [Manga] ixinisǝn, ǝmdi Iordan dǝryasi boyidiki ⱪoyuⱪ qatⱪalliⱪlarda ⱪandaⱪ yürisǝn?
6 Sillä sinun veljes ja isäs huone ovat myös sinua vastaan petolliset ja pitittävät sinua täydellä kurkulla; sentähden älä usko heitä, jos he vielä ystävällisesti sinun kanssas puhuvat.
Qünki ⱨǝtta ɵz ⱪerindaxliring, atangning jǝmǝtimu sanga asiyliⱪ ⱪilƣan. Ularmu seni yoⱪitix üqün awazini ⱪoyup bǝrgǝn. Gǝrqǝ ular sanga meⱨirlik sɵzlǝrni ⱪilƣan bolsimu, ularƣa ixǝnmǝ!»
7 Minun täytyy antaa minun huoneeni ylön, ja paeta minun perintöäni, ja antaa minun rakkaan sieluni vihollisten käsiin.
— Ɵzüm ailǝmdin waz keqimǝn, mirasimni taxliwetimǝn, jan-jigirimni düxmǝnlirining ⱪoliƣa tapxurimǝn.
8 Minun perintöni on tullut minulle niinkuin jalopeura metsässä, ja räyskyy minua vastaan, sentähden vihaan minä häntä.
Mening mirasim [bolƣan hǝlⱪ] bolsa Manga ormanliⱪtiki bir xirgǝ ohxax bolup ⱪaldi; ular Manga ⱪarxi awazini kɵtürdi; xunga Mǝn ularni yaman kɵrimǝn.
9 Minun perintöni on niinkuin kirjava lintu, jonka ympärille linnut heitänsä kokoovat; nouskaat ja kootkaat teitänne kaikki eläimet kedolla, tulkaat ja syökäät.
Mening mirasim Manga sar-bürküt yaki qilbɵridǝk bolup ⱪaldi ǝmǝsmu? Lekin uning ǝtrapiƣa baxⱪa sar-bürkütlǝr olaxmaⱪta! Beringlar, ularni yǝwetixkǝ barliⱪ daladiki ⱨaywanlarni yiƣip kelinglar!
10 Monet paimenet ovat hävittäneet minun viinamäkeni, ja sotkuneet minun sarkani; he ovat tehneet minun kauniin sarkani korveksi ja autioksi.
Nurƣunliƣan hǝlⱪ padiqiliri üzümzarimni ⱨalak ⱪilidu, ular Mening nesiwǝmni ayaƣ asti ⱪilidu, ular Mening yeⱪimliⱪ nesiwǝmni ƣerib bir qɵl-bayawanƣa aylanduridu;
11 (Minä näen jo kaiketi) kuinka surkiasti hän on hävitetty, että koko maa on kylmillä; mutta ei yksikään sitä pannut sydämeensä.
ular uni ƣerib ⱪiliwetidu; u Mening aldimda ƣerib ⱨǝm ⱪaƣjiraⱪ turidu; pütkül zemin ƣerib ⱪalidu; ǝmma ⱨeq adǝm buningƣa kɵnglini bɵlmǝydu.
12 Sillä hävittäjät tulevat kaikille kukkuloille korvessa, ja Herran miekka kuluttaa yhdestä maan äärestä niin toiseen, ja ei yhdelläkään lihalla pidä rauhaa oleman.
Qɵl-bayawandiki barliⱪ egizliklǝr üstigǝ ⱨalak ⱪilƣuqilar ƣuȥuldap qiⱪip kelidu; qünki Pǝrwǝrdigarning ⱪiliqi zeminning bir qetidin yǝnǝ bir qetigiqǝ ⱨǝmmini yutidu; ⱨeq ǝt igisining tinq-hatirjǝmliki bolmaydu.
13 He kylvävät nisuja, mutta heidän pitää ohdakkeita niittämän, he tekevät itsellensä paljon vaivaa, mutta ei heidän pidä sitä nautitseman, eikä iloitseman vuoden tulostansa, Herran julman vihan tähden.
[Hǝlⱪim] buƣdayni teriƣan bolsimu, lekin tekǝnlǝrni oriydu; ular ɵzlirini upratⱪini bilǝn, payda kɵrmǝydu; xunga [naqar] mǝⱨsulatliringlar tüpǝylidin, Pǝrwǝrdigarning ⱪattiⱪ ƣǝzipi tüpǝylidin, yǝrgǝ ⱪarap ⱪalisilǝr.
14 Näin sanoo Herra kaikkia minun pahoja kyläni miehiä vastaan, jotka tarttuvat minun perintööni, jonka minä kansalleni Israelille jakanut olen: katso, minä revin heitä ylös heidän maastansa, ja otan ulos Juudan huoneen juuri heidän keskeltänsä.
Mǝnki Pǝrwǝrdigar Ɵz hǝlⱪim Israilni waris ⱪilƣan mirasⱪa qanggal salƣan, zeminimning ⱨǝmmǝ rǝzil ⱪoxniliri toƣruluⱪ mundaⱪ dǝymǝn: — Mana, Mǝn ularni ɵz zeminidin yulup alimǝn, xuningdǝk Yǝⱨuda jǝmǝtini ular arisidin yuluwalimǝn;
15 Ja pitää tapahtuman, että kuin minä olen heidän ottanut ulos, armahdan minä jälleen heitä, ja annan kullekin oman perintönsä ja maansa jälleen.
lekin xundaⱪ boliduki, ularni yuluwalƣandin keyin Mǝn bu yoldin yenip, ularƣa iqimni aƣritimǝn, ularning ⱨǝrbirini ɵz mirasiƣa, ⱨǝrbirini ɵz zeminiƣa ⱪayturimǝn.
16 Ja se on tapahtuva, jos he minun kansastani kaiketi oppivat vannomaan minun nimeni kautta (niin totta kuin Herra elää), niinkuin he ennen minun kansani opettivat vannomaan Baalin kautta: niin pitää heitä myös rakennettaman minun kansani seassa.
Xundaⱪ ⱪilip, ǝgǝr (ular ɵtkǝndǝ hǝlⱪimgǝ Baalning ismiƣa ⱪǝsǝm iqixni ɵgǝtkǝndǝk) kɵngül ⱪoyup hǝlⱪimning yollirini ɵgǝnsǝ, jümlidin Mening namimƣa ⱪǝsǝm iqixni ɵgǝnsǝ, — ǝmdi ularƣa hǝlⱪim arisidin [muⱪim] orun berilip, ular güllǝndürülidu.
17 Mutta jollei he kuule, niin minä totisesti revin ylös sen kansan, ja surmaan sen, sanoo Herra.
Biraⱪ ular anglimisa, Mǝn xu ǝlni mutlǝⱪ yulup taxlaymǝn, — dǝydu Pǝrwǝrdigar.
