Jeremian 11
1 Tämä on se sana, joka tapahtui Herralta Jeremialle, sanoen:
La parole qui fut adressée à Jérémie de la part de Yahvé, en ces mots:
2 Kuulkaat näitä liiton sanoja, sanoaksemme niitä Juudalaisille ja Jerusalemin asuvaisille.
Écoutez les paroles de cette alliance, et parlez aux hommes de Juda et aux habitants de Jérusalem;
3 Ja sano heille: näin sanoo Herra, Israelin Jumala: kirottu olkoon se, joka ei tottele näitä liiton sanoja,
et dites-leur: Yahvé, le Dieu d'Israël, dit: Maudit soit l'homme qui n'écoute pas les paroles de cette alliance,
4 Jotka minä sinä päivänä teidän isillenne käskin, jona minä johdatin heitä Egyptin maalta, rautapätsistä, ja sanoin: kuulkaat minun ääntäni, ja tehkäät niinkuin minä teidän käskenyt olen, niin teidän pitää minun kansani oleman, ja minä olen teidän Jumalanne;
que j'ai prescrite à vos pères le jour où je les ai fait sortir du pays d'Égypte, de la fournaise de fer, en disant: « Obéissez à ma voix et mettez-les en pratique, selon tout ce que je vous prescris; ainsi vous serez mon peuple, et je serai votre Dieu;
5 Että minä vahvistaisin sen valan, jonka minä teidän isillenne vannonut olen, antaakseni heille maan, joka rieskaa ja hunajaa vuotaa, niinkuin se tänäpänä on. Minä vastasin ja sanoin: Amen, Herra!
afin que j'accomplisse le serment que j'ai fait à vos pères de leur donner un pays où coulent le lait et le miel », comme il en est aujourd'hui. » Alors j'ai répondu et j'ai dit: « Amen, Yahvé. »
6 Ja Herra sanoi minulle: saarnaa kaikki nämät sanat Juudan kaupungeissa ja Jerusalemin kaduilla, ja sano: kuulkaat näitä liiton sanoja, ja tehkäät niiden jälkeen.
Yahvé me dit: « Proclamez toutes ces paroles dans les villes de Juda et dans les rues de Jérusalem, en disant: Écoutez les paroles de cette alliance, et mettez-les en pratique.
7 Sillä minä olen kaikella ahkeruudella todistanut teidän isillenne siitä päivästä, jona minä heitä johdatin Egyptin maalta, niin tähän päivään asti, minä nousin varhain, todistin ja sanoin: kuulkaat minun ääntäni.
Car j'ai vivement protesté auprès de vos pères, le jour où je les ai fait monter du pays d'Égypte, jusqu'à ce jour, me levant de bonne heure et protestant, en disant: « Obéis à ma voix. »
8 Mutta ei he kuulleet, eikä kallistaneet korviansa, vaan kukin meni oman pahan sydämensä tahdon jälkeen; sentähden annan minä myös kaikki nämät liiton sanat tulla heidän päällensä, jonka minä käskin pitää, ja ei he sitä tehneet.
Mais ils n'ont pas obéi, ils n'ont pas prêté l'oreille, et tous ont marché dans l'obstination de leur mauvais cœur. C'est pourquoi j'ai fait retomber sur eux toutes les paroles de cette alliance, que je leur avais ordonné de faire, mais ils ne les ont pas faites.'"
9 Herra sanoi minulle: minä kyllä tiedän, kuinka Juudan miehet ja Jerusalemin asuvaiset sitovat itsensä yhteen.
Yahvé me dit: « Il y a une conspiration parmi les hommes de Juda et les habitants de Jérusalem.
10 He kääntävät itsensä entisten isäinsä synteihin, jotka ei minun sanojani kuulleet, mutta seurasivat muita jumalia, ja palvelivat niitä; Israelin ja Juudan huone ovat myös rikkoneet joka paikassa minun liittoni, jonka minä heidän isäinsä kanssa tehnyt olen.
Ils sont retournés aux iniquités de leurs ancêtres, qui ont refusé d'écouter mes paroles. Ils sont allés après d'autres dieux pour les servir. La maison d'Israël et la maison de Juda ont rompu l'alliance que j'avais conclue avec leurs pères.
11 Sentähden näin sanoo Herra; katso, minä saatan onnettomuuden heidän päällensä, jota ei heidän pidä saaman välttää; ja kuin he minua huutavat, niin en minä kuule heitä.
C'est pourquoi Yahvé dit: « Voici, je vais faire venir sur eux un malheur auquel ils ne pourront échapper; ils crieront à moi, mais je ne les écouterai pas.
12 Anna siis silloin Juudan kaupungit ja Jerusalemin asuvaiset mennä ja huutaa niitä jumalia, joille he suitsuttaneet ovat; vaan ei he taida heitä auttaa heidän hätänsä aikana.
Alors les villes de Juda et les habitants de Jérusalem iront crier aux dieux auxquels ils offrent de l'encens, mais ils ne les sauveront pas du tout au moment de leur détresse.
13 Sillä niin monta kuin sinulla, Juuda, kaupunkia on, niin monta sinulla jumalaakin on; ja niin monta kuin katua on Jerusalemissa, niin monta häpiällistä alttaria olette te rakentaneet, suisuttaaksenne Baalille.
Car tes dieux, Juda, ce sont tes villes, selon leur nombre; et selon le nombre des rues de Jérusalem, tu as dressé des autels à l'infamie, des autels pour offrir de l'encens à Baal'.
14 Älä siis rukoile tämän kansan edestä, älä myös huuda eli rukoile tämän kansan tähden; sillä en minä kuule heitä, kuin he minua huutavat hädässänsä.
« Ne priez donc pas pour ce peuple. N'élève pas de cri ou de prière pour eux, car je ne les exaucerai pas au moment où ils crieront vers moi à cause de leur détresse.
15 Mitä on minun ystävälläni toimittamista minun huoneessani? He tekevät kaikkinaista koiruutta, ja luulevat pyhän lihan sen heiltänsä pois ottavan; ja koska sinä pahoin teet, niin sinä iloitset siitä.
Que fait mon bien-aimé dans ma maison? depuis qu'elle s'est comportée de manière obscène avec beaucoup, et la chair sainte a disparu de vous? Quand tu fais le mal, alors vous vous réjouissez. »
16 Herra kutsui sinun nimes viheriäiseksi, kauniiksi, hedelmälliseksi öljypuuksi; mutta nyt on hän suurella murhan äänellä sytyttänyt tulen ympärille, niin että sen oksat pitää hävitetyksi tuleman.
L'Éternel a donné à ton nom le nom d'un olivier vert, belle avec de bons fruits. » Avec le bruit d'un grand rugissement, il y a allumé un feu, et ses branches sont brisées.
17 Sillä Herra Zebaot, joka sinun on istuttanut, uhkasi sinulle pahaa, Israelin huoneen ja Juudan huoneen pahuuden tähden, jota he tekevät, ja vihoittavat minun suitsuttaissansa Baalille.
Car l'Éternel des armées, qui t'a planté, a prononcé le malheur contre toi, à cause de la méchanceté de la maison d'Israël et de la maison de Juda, qu'ils se sont infligée en m'irritant en offrant de l'encens à Baal.
18 Herra on minulle sen ilmoittanut, niin että minä sen tiedän; silloin sinä osoitit minulle mitä he aikoivat.
L'Éternel me l'a fait connaître, et je l'ai su. Puis tu m'as montré leurs actions.
19 Ja minä olen niinkuin karitsa ja niinkuin härkä, joka viedään teurastettaa, ja en minä tietänyt, että he olivat pitäneet neuvoa minua vastaan, (ja sanoneet: ) turmelkaamme puu hedelminensä, ja temmatkaamme häntä ylös juurinensa eläväin maasta, ettei hänen nimeänsä ikänä enää muistettaisi.
Mais j'étais comme un doux agneau qu'on mène à l'abattoir. Je ne savais pas qu'ils avaient conçu des plans contre moi, en disant, « Détruisons l'arbre avec ses fruits, et coupons-le de la terre des vivants, pour qu'on ne se souvienne plus de son nom. »
20 Mutta sinä Herra Zebaot, sinä oikia tuomari, sinä joka tutkistelet munaskuut ja sydämen, anna minun nähdä sinun kostos heidän päällensä; sillä minä olen asiani antanut sinun haltuus.
Mais, Yahvé des armées, qui juge avec justice, qui met à l'épreuve le cœur et l'esprit, Je verrai votre vengeance sur eux; car c'est à toi que j'ai révélé ma cause.
21 Sentähden sanoo Herra näin Anatotin miehiä vastaan, jotka sinun henkeäs väijyvät ja sanovat: älä ennusta meille Herran nimeen, jolles muutoin tahdo kuolla meidän käsissämme.
« C'est pourquoi Yahvé dit, au sujet des hommes d'Anathoth qui en veulent à ta vie: 'Tu ne prophétiseras pas au nom de Yahvé, pour ne pas mourir de notre main' -
22 Sentähden näin sanoo Herra Zebaot: katso, minä etsin heitä kostolla, nuoret miehet pitää heistä miekalla tapettaman, heidän poikansa ja tyttärensä pitää nälässä kuoleman,
C'est pourquoi Yahvé des armées dit: 'Voici, je vais les punir. Les jeunes hommes mourront par l'épée. Leurs fils et leurs filles mourront par la famine.
23 Niin ettei heistä pidä mitään jäämän; sillä minä saatan Anatotin miehille onnettomuuden sinä vuonna, kuin heitä kostolla pitää etsittämän.
Il n'y aura pas de reste pour eux, car je vais faire venir le malheur sur les hommes d'Anathoth, l'année de leur visite. »
