Jeremian 11
1 Tämä on se sana, joka tapahtui Herralta Jeremialle, sanoen:
Jeremiah koevah, BAWIPA koehoi, ka tho e lawk teh hettelah a o,
2 Kuulkaat näitä liiton sanoja, sanoaksemme niitä Juudalaisille ja Jerusalemin asuvaisille.
Hete lawkkam lawk hah thai nateh, Judah taminaw hoi Jerusalem kaawmnaw koevah dei pouh.
3 Ja sano heille: näin sanoo Herra, Israelin Jumala: kirottu olkoon se, joka ei tottele näitä liiton sanoja,
BAWIPA, Isarelnaw e Cathut ni lawk a dei e teh dei pouh, Hete lawkkam dawk e lawk ka ngai hoeh e tami teh, thoebonae khang naseh.
4 Jotka minä sinä päivänä teidän isillenne käskin, jona minä johdatin heitä Egyptin maalta, rautapätsistä, ja sanoin: kuulkaat minun ääntäni, ja tehkäät niinkuin minä teidän käskenyt olen, niin teidän pitää minun kansani oleman, ja minä olen teidän Jumalanne;
Izip ram tahmang koehoi kai ni na mintoenaw ka hrawi nah ka poe e lawk teh, kai ni ka lawk ngai awh nateh, kaie lawkkam lawk na tarawi awh pawiteh, ka tami lah na o awh vaiteh, kai teh nangmae Cathut lah ka o han.
5 Että minä vahvistaisin sen valan, jonka minä teidän isillenne vannonut olen, antaakseni heille maan, joka rieskaa ja hunajaa vuotaa, niinkuin se tänäpänä on. Minä vastasin ja sanoin: Amen, Herra!
Hottelah pawiteh, na mintoenaw koe lawk ka kam e ka kuep sak vaiteh, maito sanu hoi khoitui lawngnae ram nangmouh ni sahnin e coung awh e patetlah na poe awh han ati. Kai ni Amen, BAWIPA ka ti.
6 Ja Herra sanoi minulle: saarnaa kaikki nämät sanat Juudan kaupungeissa ja Jerusalemin kaduilla, ja sano: kuulkaat näitä liiton sanoja, ja tehkäät niiden jälkeen.
BAWIPA ni kai koevah, hete lawknaw pueng hah Judah ram hoi Jerusalem e lamthung pueng koe hramkhai haw. Hete lawkkam lawk heh ngai awh nateh, tarawi awh.
7 Sillä minä olen kaikella ahkeruudella todistanut teidän isillenne siitä päivästä, jona minä heitä johdatin Egyptin maalta, niin tähän päivään asti, minä nousin varhain, todistin ja sanoin: kuulkaat minun ääntäni.
Izip ram hoi na mintoenaw ka tâcokhai hnin hoi sahnin totouh, amom ka thaw teh, kâhruetcuetnae lawk tuhoitu ka dei pouh, ka lawk ngai awh, ka ti pouh.
8 Mutta ei he kuulleet, eikä kallistaneet korviansa, vaan kukin meni oman pahan sydämensä tahdon jälkeen; sentähden annan minä myös kaikki nämät liiton sanat tulla heidän päällensä, jonka minä käskin pitää, ja ei he sitä tehneet.
Hatei ngai awh hoeh, banglahai noutna awh hoeh, amamae lungthin kathout lungpatanae koe lah a pâlei awh. Hatdawkvah, ka poe e lawk a tarawi ngai awh hoeh dawkvah, lawkkam dawk kaawm e thoebonae pueng ka khang sak.
9 Herra sanoi minulle: minä kyllä tiedän, kuinka Juudan miehet ja Jerusalemin asuvaiset sitovat itsensä yhteen.
Hathnukkhu, BAWIPA ni kai koevah a dei, Judah taminaw hoi vah kaawm taminaw koe thoe sak hanlah a kâcoun awh.
10 He kääntävät itsensä entisten isäinsä synteihin, jotka ei minun sanojani kuulleet, mutta seurasivat muita jumalia, ja palvelivat niitä; Israelin ja Juudan huone ovat myös rikkoneet joka paikassa minun liittoni, jonka minä heidän isäinsä kanssa tehnyt olen.
Ka lawk heh ngai awh hoeh. A mintoenaw e yonnae koe lah koung kamlang awh toe. Alouke cathutnaw e thaw tawk hanelah a kâbang awh. Isarel imthungkhunaw hoi Judah imthungkhunaw ni mintoenaw e lawkkam teh a raphoe awh.
11 Sentähden näin sanoo Herra; katso, minä saatan onnettomuuden heidän päällensä, jota ei heidän pidä saaman välttää; ja kuin he minua huutavat, niin en minä kuule heitä.
Hatdawkvah, BAWIPA ni hettelah a dei, ahnimouh dawk runae ka pha sak vaiteh, hlout awh mahoeh. Kai koe hram awh van han eiteh, hotnaw e a lawk teh ka thai pouh mahoeh.
12 Anna siis silloin Juudan kaupungit ja Jerusalemin asuvaiset mennä ja huutaa niitä jumalia, joille he suitsuttaneet ovat; vaan ei he taida heitä auttaa heidän hätänsä aikana.
Judah khonaw hoi Jerusalem e taminaw ni a cei awh vaiteh, hmuitui ouk a sawi pouh e cathutnaw koevah a hram awh han, hatei runae kâhmo awh navah, ahnimouh ni rungngang thai mahoeh.
13 Sillä niin monta kuin sinulla, Juuda, kaupunkia on, niin monta sinulla jumalaakin on; ja niin monta kuin katua on Jerusalemissa, niin monta häpiällistä alttaria olette te rakentaneet, suisuttaaksenne Baalille.
Oe, Judah, na khonaw yit touh cathutnaw na tawn. Baal cathut koevah kaya ka tho e hmuitui hmaisawi thuengnae khoungroe hah Jerusalem e lamthung yit touh na sak awh.
14 Älä siis rukoile tämän kansan edestä, älä myös huuda eli rukoile tämän kansan tähden; sillä en minä kuule heitä, kuin he minua huutavat hädässänsä.
Hete taminaw han ratoum pouh hanh awh. Pahrennae hai het pouh hanh awh, patang rucatnae kâhmo nah kai na kaw nakunghai, kai ni ka thai mahoeh.
15 Mitä on minun ystävälläni toimittamista minun huoneessani? He tekevät kaikkinaista koiruutta, ja luulevat pyhän lihan sen heiltänsä pois ottavan; ja koska sinä pahoin teet, niin sinä iloitset siitä.
Panuet ka tho e hno moikapap sak nah laihoi, ka pahren e ni kaie im dawk tawk han bangmaw a tawn. Nangmouh koehoi kathounge moi teh a tapoung toe. Yonnae na sak navah, na lung ahawi awh.
16 Herra kutsui sinun nimes viheriäiseksi, kauniiksi, hedelmälliseksi öljypuuksi; mutta nyt on hän suurella murhan äänellä sytyttänyt tulen ympärille, niin että sen oksat pitää hävitetyksi tuleman.
BAWIPA ni nangmouh teh olivekung ka naw e a paw ka hawi poung e ati. Hatei, cairing laihoi a van hmai a patawi teh, a kang koung a khoe.
17 Sillä Herra Zebaot, joka sinun on istuttanut, uhkasi sinulle pahaa, Israelin huoneen ja Juudan huoneen pahuuden tähden, jota he tekevät, ja vihoittavat minun suitsuttaissansa Baalille.
Isarel imthungnaw hoi Judah imthungnaw ni Baal koevah, hmuitui a awi roi teh, kathout hno sak hoi ka lungkhuek sak roi dawkvah, nang na kaungkung ransahu BAWIPA ni na lathueng vah ronae pha sak hanlah lawk a tâtueng toe.
18 Herra on minulle sen ilmoittanut, niin että minä sen tiedän; silloin sinä osoitit minulle mitä he aikoivat.
BAWIPA ni na panuesak teh, ka panue toe. Bangkongtetpawiteh, a sak awh e naw hah be na hmu sak toe.
19 Ja minä olen niinkuin karitsa ja niinkuin härkä, joka viedään teurastettaa, ja en minä tietänyt, että he olivat pitäneet neuvoa minua vastaan, (ja sanoneet: ) turmelkaamme puu hedelminensä, ja temmatkaamme häntä ylös juurinensa eläväin maasta, ettei hänen nimeänsä ikänä enää muistettaisi.
Hatei, kai teh, a nuen ka nem e tuca thei hanlah a hrawi awh e patetlah doeh ka o, ahnimouh ni kai thei hanlah kho a khan awh. Akung hoi a pawnaw hai be raphoe vaiteh, kahringnaw ram koehoi ahni teh tâkhawng awh sei, apinihai a min teh pâkuem hanh naseh, telah a dei awh e hah ka panuek hoeh.
20 Mutta sinä Herra Zebaot, sinä oikia tuomari, sinä joka tutkistelet munaskuut ja sydämen, anna minun nähdä sinun kostos heidän päällensä; sillä minä olen asiani antanut sinun haltuus.
Hatei, ransahu BAWIPA, kalan lah lawkcengkung, lungthin hoi pouknae kanoutkung, ahnimouh van moi na pathungnae heh na hmawt sak haw, ka coungnae abuemlah na kut dawkvah na poe.
21 Sentähden sanoo Herra näin Anatotin miehiä vastaan, jotka sinun henkeäs väijyvät ja sanovat: älä ennusta meille Herran nimeen, jolles muutoin tahdo kuolla meidän käsissämme.
Hatdawkvah, nange hringnae thei hoeh nahanlah BAWIPA min lahoi lawk dei han leih, telah nahoeh pawiteh, kaimae kut dawkvah na due han, telah Anathoth kho e taminaw koevah ransahu BAWIPA ni he a dei.
22 Sentähden näin sanoo Herra Zebaot: katso, minä etsin heitä kostolla, nuoret miehet pitää heistä miekalla tapettaman, heidän poikansa ja tyttärensä pitää nälässä kuoleman,
Hatdawkvah ransahu BAWIPA ni hettelah a dei, kai ni ahnimanaw hah ka rek han. A nawsainaw heh tahloi hoi a due awh vaiteh, a capanaw hoi a canunaw hah takang dawk a due awh han.
23 Niin ettei heistä pidä mitään jäämän; sillä minä saatan Anatotin miehille onnettomuuden sinä vuonna, kuin heitä kostolla pitää etsittämän.
Buet touh hai hlout awh mahoeh, ahnimouh reknae kum navah, Anathoth kho e taminaw lathueng vah, yawthoenae ka pha sak han, a ti.
