Jaakobin 5
1 Nyt hyvin, te rikkaat! itkekäät ja ulvokaat teidän viheliäisyyttänne, joka teidän päällenne tuleva on.
Həşde, kar geednanbı şu zal k'ırı alixhxhe. Vuşde vuk'lelqa qalesde yiğbışil-alla hülööbəxə gyaaşe.
2 Teidän rikkautenne ovat mädänneet, teidän vaatteenne ovat koidellut.
Vuşun kar qı'çiyn, tanalqa alya'anbıd guvayn otxhun.
3 Teidän kultanne ja hopianne ovat ruostuneet, ja niiden ruoste pitää oleman teille todistukseksi, ja pitää syömän teidän lihanne niinkuin tuli. Te olette rikkauden koonneet teillenne viimeisinä päivinä.
Vuşun k'ınəəğəyiy nuk'ra pasın aqqı. Mançilin pas vuşde aq'veeqa ulyozaras, mançin şu ts'ayin xhinne gyooxhan haa'as. Q'iyaamatın yiğ qadı hiyxhar vod, şumee kar sı'iyke aats'e deş.
4 Katso, työmiesten palkka, jotka teidän maakuntainne elon niittäneet ovat, joka petoksella teiltä pidetty on, huutaa, ja elonleikkaajain parut ja huudot ovat tulleet Herran Zebaotin korville:
Şu vuşun cigabı qiyşalanbışis hək' quvu deş. Həşde mançin vuşde aq'veeqa ts'ir haa'a. Xəybışde Xərıng'uk'le Rəbbik'le qiviyşalanbı hülööbəxə gyaaşuy g'ayxhiyn.
5 Te olette herkuissa eläneet maan päällä, ja olette teidän hekumanne pitäneet, ja teidän sydämenne syötelleet niinkuin teuraspäivänä.
Şu ç'iyeyne aq'val gyavts'u-gyuvxhu, şos ıkkananbı ha'a iviykır. Şu gyatt'asde həyvanaaşe xhinne otxhuniy otxhun.
6 Te olette tuominneet, te olette tappaneet vanhurskaan, joka ei ole teitä vastaan ollut.
Şu şok sidet'uyne qorkung'une, hıdi'iyncad kar gardanaqa gixhxhı, mana gik'u.
7 Niin olkaat siis kärsivälliset, rakkaat veljet, Herran tulemiseen asti. Katso, peltomies odottaa kallista maan hedelmää, ja on kärsivällinen siihenasti kuin hän saa varhaisen ja hiljaisen sateen.
Yizın çocar, yişda Xudaavanda qalesmee sabırbı he'e. İlyaakende, sa kar ezuna, mang'unemee manimee gıranın şagav aleylesmee nimee sabırıkayiy eyxhe. Mana tsuvuliynıd yuxhxhaniynıd gyoğiybı ixhesmee, sabırıle g'e'exhxha deş.
8 Niin olkaat te myös kärsivälliset ja vahvistakaat sydämenne; sillä Herran tulemus lähestyy.
Şunab sabırıka, yik'eka vuxhe, yişde Xudaavandayn qariy k'ane qıxha vod.
9 Älkäät huoatko, rakkaat veljet, toinen toistanne vastaan, ettette kadotetuksi tulisi. Katso, tuomari seisoo oven edessä.
Yizın çocar, şolqa cuvab qidyadıynemee, sana-sang'ulena hımaa'a. Yişda Haakim qalesın yiğıd k'ane qıxha vod.
10 Ottakaat, rakkaat veljeni, vaivan ja kärsivällisyyden esikuva niistä prophetaista, jotka Herran nimeen puhuneet ovat.
Yizın çocar, Rəbbine doyule yuşan haa'ane peyğambaraaşike misaal aleet'e, əq'übabışis ööpxü, sabır hı'iy xət qixhe.
11 Katso, me sanomme ne autuaiksi, jotka kärsineet ovat. Jobin kärsivällisyyden te olette kuulleet ja Herran lopun te nähneet olette; sillä Herra on sangen laupias ja armollinen.
Şi baxtivararva ööpxürıynbışik'le eyhe. Şok'le Əyı'b peyğambarne sabırene hək'ee g'ayxhiyn. Şok'le ats'an Rəbbee nekke qiyğa mang'us xayir-düə hoole. Xudaavanda geer rəhı'mıkana, yik' gyotxhanna ıxhayl-alla məxüd ha'a.
12 Ennen kaikkia, rakkaat veljeni, älkäät vannoko, ei taivaan kautta eikä maan, ei myös yhtään muuta valaa; mutta olkoon teidän puheenne niin kuin niin on, ja se olkoon ei kuin ei on, ettette ulkokullaisuuteen lankeaisi.
Yizın çocar, mısacad xəəlqan, ç'iyelqan nişilycad-alla k'ın g'ımiysar. Hasre vuşun «ho'o» ho'o ixhecen, «de'eşıd» de'eş ixhecen. Deşxheene, şu mançil-alla Allahıke cuvab alyaat'as.
13 Jos joku kärsii vaivaa teidän seassanne, se rukoilkaan, jos joku on hyvällä mielellä, se veisatkaan virsiä.
Vuşde neng'veemecab əq'üba opxhanxhee, düə hee'e. Şadnar vorxhee, ilaahi qəpqe.
14 Jos joku sairastaa teidän seassanne, hän kutsukaan tykönsä seurakunnan papit, ja ne rukoilkaan hänen edestänsä, voidellen häntä öljyllä Herran nimeen.
Şoqa ık'arna vorxhee, iman ha'anbışde ummatın ağsaqqalar qoot'le. Hasre manbışed Rəbbine doyule düə qəbəqqə-qəbəqqə, mang'ulqa zeytunun q'ış qadğvecen.
15 Ja uskon rukous parantaa sairaan, ja Herra ojentaa hänen, ja jos hän on syntiä tehnyt, niin ne hänelle anteeksi annetaan.
İmanıka hav'uyne düəyn mana yug qa'asda, Rəbbee mana g'elil qa'asda. Ik'arang'vee bınah hav'uxhee, Xudaavanda mang'une bınahıler ılyheç'esda.
16 Tunnustakaat toinen toisellenne teidän rikoksenne ja rukoilkaat toinen toisenne edestä, että te terveeksi tulisitte. Vanhurskaan rukous voi paljo, koska se totinen on.
Sana-sang'uk'le şu hı'iyn bınahbı eyhe, sana-sang'ul-allad düəbı he'e yug qeepxhecenva. Qorkung'une düəysse geed kar ha'as əxə.
17 Elias oli ihminen, niissä haluissa vikapää kuin mekin ja hän rukoili rukouksella, ettei pitänyt sataman, ja ei satanutkaan maan päällä kolmena vuotena ja kuutena kuukautena,
İlyas peyğambarır şina xhineena insan ıxha. Mang'vee yik'eençe gyoğiy mexhecenva düə haa'a. Mançile qiyğa xhebılle sennayiy yixhıble vazna gyoğiy eyxhe deş.
18 Ja hän taas rukoili, ja taivas antoi sateen, ja maa kasvoi hedelmänsä.
Qiyğa meeb mang'veecab düə hav'umee, xəybışe gyoğiy gyoğa'a, ç'iyeynıd kar aleylya'a.
19 Rakkaat veljeni, jos joku teistä eksyis totuudesta ja joku palauttais hänen,
Yizın çocar, vuşda nenamecar Allahne yəqqı'le sark'ılee, şunar mana qorkune yəqqı'lqa sak'al he'ee,
20 Se tietäkään, että joka syntisen palauttaa tiensä erehdyksestä, se vapahtaa sielun kuolemasta ja peittää syntein paljouden.
manke şok'le ats'axhxhe, şu mana qik'uyke g'attixhan hı'ı, geedne bınahbışike havacı.
