Jaakobin 2
1 Rakkaat veljeni, älkäät muodonkatsomisessa pitäkö uskoa kunnian Herran Jesuksen Kristuksen päälle.
Ta ishato, hintte nu bonchcho Godaa Yesuus Kiristtoosa ammaniyabaa gidikko, asa som77o xeellidi ase bonchchofite.
2 Sillä jos teidän seurakuntaanne tulis joku mies, kantain kultasormusta, ja kiiltävällä vaatteella puetettu; ja tulis myös köyhä ryysyllä,
Leemisos, worqqa migiddo aathidi, lo77o ma7o ma77ida dure asi hintte shiiquwa yis. Qassi curqqa ma7o ma77ida manqo asikka yis.
3 Ja te katsoisitte sitä, joka kiiltävissä vaatteissa on, ja sanoisitte hänelle: istu tässä hyvästi; ja sille köyhälle sanoisitte: seiso sinä siellä, taikka istu tässä minun jaloissani:
Lo77o ma7o ma77ida addiya hintte aathi bonchchidi, “Ne hayssan lo77iya oydiyan utta” gidi, qassi manqo addiya, “Ne yan eqqa woykko hayssan ta tohuwa matan sa7an utta” geeta.
4 Niin ette sitä oikein ajattele, vaan te tulette tuomariksi ja teette pahan eroituksen.
Yaatin, hinttee, hintte giddon shaaketethi medhdheyssatanne iita qofara de7iya daynnata mela gidekketiyye?
5 Kuulkaat, rakkaat veljeni: eikö Jumala ole tämän maailman köyhiä valinnut, jotka uskossa rikkaat ja valtakunnan perilliset ovat, jonka hän lupasi niille, jotka häntä rakastavat?
Ta siiqo ishato, si7ite. Ammanon dure gidana melanne bana siiqeyssatas immana gida salo kawotethaa laattana mela ha sa7an de7iya manqota Xoossay dooribeenneyye?
6 Mutta te olette häväisseet köyhän. Eikö rikkaat ole väkivaltaiset teitä polkemaan ja vetämään teitä oikeuden eteen?
Shin hintte manqota toochcheeta. Hinttena un77etheyssati dureta gidokkonaayye? Hinttena daynna sinthi goochcheyssati entta gidokkonaayye?
7 Eikö he pilkkaa sitä hyvää nimeä, josta te nimitetyt olette?
Hintte xeegettida lo77o Godaa sunthaa cayeyssati entta gidokkonaayye?
8 Jos te kuninkaallisen lain, Raamatun jälkeen, täytätte: rakasta lähimmäistäs niinkuin itsiäs, niin te hyvin teette.
Shin Geeshsha Maxaafan, “Ase ubbaa nena ne doseyssada dosa” geetettidi xaafettida Xoossaa kawotethaa higgiya hintte polikko lo77o ootheeta.
9 Mutta jos te ihmisten muotoa katsotte, niin te syntiä teette ja rangaistaan lailta, niinkuin sen rikkojat.
Shin hintte asa som77o xeellidi bonchchiko, nagara ootheeta qassi higgey hinttena higge menthida asada pirddana.
10 Sillä jos joku koko lain pitää, ja rikkoo yhdessä, hän on vikapää kaikissa.
Oonikka higge ubbaafe issuwa menthidi, attida ubbaa naagikko ubbaa menthidaada taybettees.
11 Sillä se, joka sanoi: ei sinun pidä huorin tekemän, hän on myös sanonut: ei sinun pidä tappaman. Jos et sinä huorin tee, mutta tapat, niin sinä olet lainrikkojaksi tullut.
“Laammofa” gida Goday, qassi “Wodhoppa” gis. Shin neeni laammonna aggada wodhidabaa gidikko, higgiya menthadasa.
12 Näin te puhukaat ja näin te tehkäät, niinkuin ne, jotka vapauden lain kautta pitää tuomittaman.
Aylletethafe kessiya higgiya sinthan pirdda ekkanaw de7iya asada odetitenne oothite.
13 Sillä armotoin tuomio pitää hänen päällensä tuleman, joka ei laupiutta tehnyt; ja laupius kehuu tuomiota vastaan.
Ase maaronna oonakka Xoossay maaronna pirddana. Shin maarotethay pirddaa xoonees.
14 Mitä se auttaa, rakkaat veljeni, jos joku sanoo hänellänsä uskon olevan, ja ei hänellä kuitenkaan ole töitä? Taitaako usko hänen autuaaksi saattaa?
Ta ishato, hinttefe issi asi taw ammanoy de7ees gidi, ba ammanuwa ooson bessonna ixxiko iya ay maaddanee? Iya ammanoy iya ashshanaw dandda7ii?
15 Mutta jos veli taikka sisar alasti olis ja puuttuis jokapäiväistä ravintoa,
Leemisos issi ishay woykko issi michchiya kallotikonne enttaw miyabay dhayikko,
16 Jos joku teistä heille sanois: menkäät rauhassa, lämmittäkäät ja ravitkaat teitänne; ja ette kuitenkaan anna heille mitään ruumiin tarvetta: mitä se heitä auttais?
hinttefe issi asi enttako, “Saro biite! Tama kayite! Kallidi miite!” gidi, koshshiyabaa enttaw immonna ixxiko entta ay maaddii?
17 Näin myös usko, jos ei hänellä töitä ole, on kuollut itsessänsä.
Hessa gisho, oosoy baynna ammanoy barkka hayqqidayssa.
18 Mutta sanokaan joku: sinulla on usko, ja minulla on työt: osoita minulle sinun uskos sinun töilläs, niin minäkin tahdon minun uskoni osoittaa minun töilläni.
Shin issi asi, “New ammanoy de7ees; qassi taw oosoy de7ees. Neeni ne ammanuwa ne oosuwappe shaakkada tana bessa; takka ta ammanuwa ta oosuwan nena bessana” gaana.
19 Sinä uskot, että yksi Jumala on, sen sinä oikein teet; perkeleet myös sen uskovat ja vapisevat.
Neeni, issi Xoossay de7eyssa ammanaasa; hessi lo77o. Tuna ayyaanatikka ammanoosona; yashshan kokkorosona.
20 Mutta tahdotkos tietää, sinä turha ihminen, että usko ilman töitä kuollut on?
Neno eeyaw! Ammanoy oosoppe shaakettidi maaddonnayssa eranaw koyay?
21 Eikö Abraham, meidän isämme, töiden kautta vanhurskautetuksi osoitettu, kuin hän poikansa Isaakin alttarille uhrasi?
Nu aawa Abrahamey, ba na7aa Yisaaqa yarshsho bessaa bolla wothida wode ba oosuwan xillibeenne?
22 Näetkös, että usko on myös vaikuttanut hänen töissänsä, ja että usko on töissä täydelliseksi tullut?
Iya ammanoynne iya oosoy issife oothidayssa be7ikki? Iya ammanoy iya oosuwan polettis.
23 Ja se Raamattu on täytetty, joka sanoo: Abraham uskoi Jumalan, ja se luettiin hänelle vanhurskaudeksi, ja hän kutsuttiin Jumalan ystäväksi.
Geeshsha Maxaafay, “Abrahamey Xoossaa ammanis. Xoossay hessa iyaw xillotethi oothidi taybis” gidayssi polettis. Qassi I Xoossaa dabbo geetettidi xeegettis.
24 Niin te siis näette, että ihminen töistä vanhurskautetuksi osoitetaan ja ei ainoastansa uskosta.
Asi ammano xalaalan gidonnashin, ooson xilleyssa be7aasa.
25 Niin myös portto Rahab, eikö hän töiden kautta vanhurskautetuksi nähty, koska hän korjasi ne vakoojat ja toista tietä heidät päästi ulos?
Hessadakka, laymiya Ra7aaba Isra7eeleppe kiitettidayssata mokkada hara ogera entta moyzida wode ba oosuwan xillabeekke?
26 Sillä niinkuin ruumis ilman henkeä on kuollut, niin myös usko on ilman töitä kuollut.
Shemppoy shaakettida asatethay hayqo gideyssada, oosoy shaakettida ammanoykka hayqqidayssa.
