Jesajan 1
1 Jesaian, Amotsin pojan näky, jonka hän näki Juudasta ja Jerusalemista, Ussian, Jotamin, Ahaksen ja Jehiskian, Juudan kuningasten aikana.
The vision of Isaiah [Salvation of Yah] the son of Amoz, which he saw concerning Judah [Praised] and Jerusalem [City of peace], in the days of Uzziah, Jotham, Ahaz, and Hezekiah, kings of Judah [Praised].
2 Kuulkaat taivaat, ja maa ota korviis, sillä Herra puhuu: minä olen lapsia kasvattanut ja korottanut, ja he ovat minusta luopuneet.
Sh'ma ·Hear obey·, heavens, and listen, earth; for Adonai has spoken: “I have nourished and brought up children, and they have rebelled to break away from authority thus breaking relationship against me.
3 Härkä tuntee omistajansa ja aasi isäntänsä seimen; mutta Israel ei tunne, ja minun kansani ei ymmärrä.
The ox knows his owner, and the donkey his master’s crib; but Israel [God prevails] does not know, my people don’t consider.”
4 Voi syntistä kansaa, kansaa suuresta pahasta teosta, pahanilkistä siementä, vahingollisia lapsia, jotka Herran hylkäsivät ja Israelin Pyhää pilkkasivat, he poikkesivat takaperin.
Ah sinful ·deviant (from the standard goal)· nation, a people loaded with depravity (moral evil), offspring of evildoers, children who deal corruptly! They have forsaken Adonai. They have despised haKadosh Isra'el [the Holy One of God prevails]. They are estranged and backward.
5 Mitä varten teitä enempi lyödään, koska te aina harhailette? Koko pää on sairas, ja koko sydän on väsynyt.
Why should you be beaten more, that you revolt more and more? The whole head is sick, and the whole heart faint.
6 Hamasta kantapäästä niin kiireeseen asti ei hänessä ole tervettä; vaan haavat, sinimarjat ja veripahat, jotka ei ole puserretut, eikä sidotut, taikka öljyllä sivellyt.
From the sole of the foot even to the head there is no soundness in it: wounds, welts, and open sores. They haven’t been closed, neither bandaged, neither soothed with oil.
7 Teidän maanne on autiona, teidän kaupunkinne ovat tulella poltetut; muukalaiset syövät peltonne silmäin edessä; ja on autio, niinkuin se, joka muukalaisilta raadeltu on.
Your country is desolate. Your cities are burned with fire. Strangers devour your land in your presence, and it is desolate, as overthrown by strangers.
8 Mutta mitä vielä Zionin tyttärestä jäänyt on, se on niinkuin maja viinamäessä, ja niinkuin hakomaja yrttitarhassa, niinkuin hävitetty kaupunki.
The daughter of Zion [Mountain ridge, Marking] is left like a shelter in a vineyard, like a hut in a field of melons, like a besieged city.
9 Ellei Herra Zebaot meille jotakin vähää jättäisi, niin me olisimme kuin Sodoma, ja olisimme Gomorran kaltaiset.
Unless Adonai Tzva'ot [Yahweh Commander of heaven’s armies] had left to us a very small remnant, we would have been as Sodom [Burning]; we would have been like Gomorrah [Rebellious people, Tyrants].
10 Te Sodoman päämiehet, kuulkaat Herran sanaa: ottakaat korviinne meidän Jumalamme laki, sinä Gomorran kansa.
Sh'ma ·Hear obey· Adonai’s word, you rulers of Sodom [Burning]! Listen to the Torah ·Teaching· of our God, you people of Gomorrah [Rebellious people, Tyrants]!
11 Mitä minulle on teidän uhrienne paljoudesta? sanoo Herra: minä olen oinasten polttouhrista ja syöttiläin rasvasta ravittu, ja en tottele vasikkain, lammasten ja kauristen verta.
“What are the multitude of your sacrifices to me?,” says Adonai. “I have had enough of the burnt offerings of rams, and the fat of fed animals. I don’t delight in the blood of bulls, or of lambs, or of male goats.
12 Kuin te tulette ja ilmestytte minun kasvoini eteen, kuka senkaltaisia vaatii teidän käsistänne, että te vaeltaisitte minun esihuoneessani?
When you come to appear before me, who has required this at your hand, to trample my courts?
13 Älkäät silleen turhaa ruokauhrianne tuoko edes, se suitsutus on minulle kauhistus: uudella kuulla ja sabbatina, kuin kokous kuulutetaan, en minä voi kärsiä vääryyttä ja julhapäivää yhdessä.
Bring no more vain offerings. Incense is an abomination to me; new moons, Shab'totay ·Intermissions·, and convocations: I can’t bear with vain striving of iniquity in assemblies.
14 Minun sieluni vihaa uusia kuitanne ja juhlapäiviänne, minä olen niistä suuttunut; minä väsyn niitä kärseissäni.
My soul hates your New Moons and your appointed feasts. They are a burden to me. I am weary of bearing them.
15 Ja kuin te parhaallansa käsiänne nostatte, niin minä kuitenkin käännän silmäni teistä pois; ja vaikka te paljon rukoilisitte, en minä kuitenkaan teitä kuule; teidän kätenne ovat verenvikoja täynnä.
When you spread out your hands, I will hide my eyes from you. Yes, when you make many prayers, I will not sh'ma ·hear obey·. Your hands are full of blood.
16 Peskäät teitänne, puhdistakaat teitänne, pankaat paha menonne pois minun silmäini edestä, lakatkaat pahaa tekemästä.
Wash yourselves, make yourself clean. Put away the evil of your doings from before my eyes. Cease to do evil.
17 Oppikaat tekemään hyvää, ja etsikäät oikeutta, auttakaat alaspainettua, saattakat orvoille oikeus, ja auttakaat lesken asiaa.
Learn to do well. Seek mishpat ·justice·. Relieve the oppressed. Judge the orphan. Plead for the widow.”
18 Ja sitte tulkaat, ja katsokaamme, kummalla oikeus on, sanoo Herra. Jos teidän syntinne veriruskiat olisivat, niin heidän pitää lumivalkiaksi tuleman; ja vaikka he olisivat niinkuin ruusunkarvaiset, pitää heidän kuitenkin niinkuin villa tuleman.
“Come now, and let us reason together,” says Adonai: “Though your crimes deserving penalty, sins ·missing the goal· be as scarlet, they shall be as white as snow. Though they be red like crimson, they shall be as wool.
19 Jos te tahtoisitte ja (minua) kuulisitte, niin te maan hyvyyden nautita saisitte.
If you are willing and sh'ma ·hearing obedient·, you shall eat the good of the land;
20 Mutta jos te estelette teitänne ja olette kovakorvaiset, niin miekan pitää teitä syömän; sillä Herran suu puhuu sen.
but if you refuse and rebel, you shall be devoured with the sword; for the mouth of Adonai has spoken it.”
21 Kuinka se tapahtuu, että hurskas kaupunki on portoksi tullut? Hän oli täynnä oikeutta, vanhurskaus asui hänessä; mutta nyt murhaajat.
How the faithful city has become a prostitute! She was full of mishpat ·justice·; righteousness lodged in her, but now murderers.
22 Sinun hopias on karreksi tullut, sinun juomas on vedellä sekoitettu.
Your silver has become dross, your wine mixed with water.
23 Sinun päämiehes ovat vilpistelleet ja varasten kumppanit; kaikki he mielellänsä lahjoja ottavat, ja pyytävät antimia. Ei he orvoille oikeutta tee, ja leskein asia ei tule heidän eteensä.
Your princes are rebellious, and companions of thieves. Everyone 'ahav ·affectionately loves· bribes, and follows after rewards. They don’t judge the orphan, neither does the cause of the widow come to them.
24 Sentähden sanoo Herra, Herra Zebaot, väkevä Israelissa: voi! minä tahdon itseni lohduttaa vihollisistani, ja vihamiehissäni vihani sammuttaa;
Therefore 'Adonay Adonai Tzva'ot [Lord, Yahweh Commander of heaven’s armies], the Mighty One of Israel [God prevails], says: “Ah, I will get relief from my adversaries, and avenge myself on my enemies;
25 Ja käännän käteni sinua vastaan, ja sinun kartes puhtaammaksi selitän, ja vien pois kaiken sinun tinas.
and I will turn my hand on you, thoroughly purge away your dross, and will take away all your tin.
26 Ja saatan sinun tuomaris entisellensä, ja neuvonantajas niinkuin alustakin: sitte sinä kutsutaan vanhurskaaksi ja uskolliseksi kaupungiksi.
I will restore your judges as at the first, and your counselors as at the beginning. Afterward you shall be called ‘The city of righteousness, a faithful town.’
27 Zion lunastetaan oikeudella, ja sen kääntyväiset vanhurskaudella,
Zion [Mountain ridge, Marking] shall be redeemed with mishpat ·justice·, and her converts with righteousness.
28 Että ylitsekäymärit ja syntiset ynnä särjetään, ja jotka Herran hylkäävät, hukutetaan.
But the destruction of the rebellious who break away from authority thus breaking relationship and people who sin ·intentionally miss the mark goal· shall be together, and those who forsake Adonai shall be consumed.
29 Sillä heidän täytyy häpiään tulla tammien tähden, joita he himoitsevat, ja häväistyksi tuleman yrttitarhain tähden, jotka he valitsivat.
For they shall be ashamed of the oaks which you have desired, and you shall be confounded for the gardens that you have chosen.
30 Ja te tulette niinkuin joku tammi surkastuneilla lehdillä, ja niinkuin joku vedetöin yrttitarha.
For you shall be as an oak whose leaf fades, and as a garden that has no water.
31 Ja väkevä tulee niinkuin rohdin, ja hänen tekonsa niinkuin kipinä. Ja he sytytetään ynnä molemmat, jota ei kenkään sammuta.
The strong will be like tinder, and his work like a spark. They will both burn together, and no one will quench them.”
