< Jesajan 63 >

1 Kuka on se, joka tulee Edomista, punaisilla vaatteilla Botsrasta, joka niin on kaunistettu vaatteissansa, ja käy suuressa voimassansa? Minä joka puhun vanhurskautta, ja taidan kyllä auttaa.
Quem é este que vem da Edom, com peças de vestuário tingidas de Bozrah? Quem é este que é glorioso em sua roupa, marchando na grandeza de sua força? “Sou eu que falo com retidão”, poderoso para salvar”.
2 Miksi ovat siis vaattees niin punaiset, ja pukus niinkuin viinakuurnan sotkujan?
Por que sua roupa está vermelha, e seu vestuário como aquele que pisa na cuba do vinho?
3 Minä sotkun viinakuurnan yksinäni, ja ei yksikään kansasta minun kanssani. Minä tallaan heitä vihassani, ja sotkun heitä julmuudessani; siitä on heidän verensä priiskunut vaatteisiini, ja minä olen saastuttanut kaikki minun pukuni;
“Eu pisei no lagar sozinho. Dos povos, ninguém estava comigo. Sim, eu os pisei na minha raiva e os espezinhou na minha ira. Seu sangue salpicado em minhas peças de vestuário, e manchei todas as minhas roupas.
4 Sillä minä olen säätänyt itselleni kostopäivän, ja vuosi on tullut omiani pelastaa.
Pois o dia da vingança estava em meu coração, e o ano do meu redimido chegou.
5 Sillä minä katsoin ympärilleni, ja ei ollut auttajaa, ja minä hämmästyin, ja ei kenkään holhonut minua; vaan minun käsivarteni vapahti minun, ja minun vihani holhoi minua.
Eu olhei, e não havia ninguém para ajudar; e eu me perguntava se não havia ninguém para sustentar. Portanto, meu próprio braço trouxe a salvação para mim. Minha própria cólera me sustentou.
6 Ja minä olen tallannut kansat vihassani, ja tehnyt heitä juovuksiin minun julmuudessani; ja sysäsin heidän voittonsa maahan.
Eu atropelei os povos em minha raiva e os embebedei na minha ira. Eu derramei seu sangue vital sobre a terra”.
7 Minä tahdon Herran laupiutta muistaa, ja Herran kiitosta kaikista niistä, mitkä Herra meille tehnyt on, ja sitä suurta hyvyyttä Israelin huoneelle, jonka hän sille tehnyt on, suuren laupiutensa ja hyvyytensä kautta.
Contarei sobre as amorosas gentilezas de Yahweh e os louvores de Yahweh, de acordo com tudo o que Yahweh nos deu, e a grande bondade para com a casa de Israel, que ele lhes deu de acordo com suas misericórdias, e de acordo com a multidão de suas carinhosas gentilezas.
8 Sillä hän sanoo: he ovat tosin minun kansani, lapset, jotka ei valhetteliat ole; ja hän oli heidän vapahtajansa.
Pois ele disse: “Certamente, eles são o meu povo”, crianças que não negociarão falsamente”. então ele se tornou o Salvador deles.
9 Kaikessa heidän ahdistuksessansa oli hänellä ahdistus, ja enkeli, joka hänen edessänsä on, autti heitä; rakkautensa ja armonsa tähden hän lunasti heitä, ja otti heitä ylös, ja kantoi heitä aina vanhasta tähän asti.
Em toda a aflição deles, ele foi afligido, e o anjo de sua presença os salvou. Em seu amor e em sua piedade, ele os redimiu. Ele os aborreceu, e os carregou todos os dias de antigamente.
10 Mutta he olivat vastahakoiset, ja vihoittivat hänen Pyhän Henkensä; sentähden hän muuttui heidän viholliseksensa, ja soti heitä vastaan.
Mas eles se rebelaram e entristeceu seu Espírito Santo. Portanto, ele se voltou e se tornou seu inimigo, e ele mesmo lutou contra eles.
11 Ja hänen kansansa muisti taas entisiä Moseksen aikoja. Kussa siis nyt se on, joka heidät vei ulos merestä laumansa paimenen kanssa? Kussa on se, joka Pyhän Henkensä heidän sekaansa antoi;
Depois ele se lembrou dos dias de antigamente, Moisés e seu povo, dizendo, “Onde está aquele que os tirou do mar com os pastores de seu rebanho? Onde está aquele que colocou seu Espírito Santo entre eles”?
12 Joka oikialla kädellänsä Moseksen vei, kunniallisella käsivarrellansa; joka vedet jakoi heidän edellänsä, tehdäksensä itsellensä ijankaikkista nimeä;
Quem fez com que seu glorioso braço estivesse à direita de Moisés? Quem dividiu as águas antes deles, para se tornar um nome eterno?
13 Joka heitä vei syvyyden kautta, niinkuin hevoset korvessa, ilman kompastumata.
Que os conduziu através das profundezas, como um cavalo no deserto, para que eles não tropeçassem?
14 Niinkuin karjan, joka kedolle menee, saatti Herran Henki heidät lepoon, niin sinä myös kansas johdatit, tehdäkses itselles ijankaikkista nimeä.
Como o gado que desce para o vale, O Espírito de Yahweh os fez descansar. Assim, você levou seu povo a fazer de si mesmo um nome glorioso.
15 Niin katso nyt taivasta, ja katso tänne alas pyhästä ja kunniallisesta asuinsiastas. Kusssa nyt on kiivautes ja voimas? sinun suuri sydämellinen laupiutes kovennetaan minua vastaan.
Olhe do céu para baixo, e ver da habitação de sua santidade e de sua glória. Onde estão seu zelo e seus poderosos atos? O anseio de seu coração e sua compaixão está contido em relação a mim.
16 Sinä olet kuitenkin meidän Isämme; sillä ei Abraham meistä mitään tiedä, ja ei Israel meitä tunne; mutta sinä Herra olet meidän Isämme ja meidän Lunastajamme; ja se on ijäti sinun nimes.
Pois você é nosso Pai, embora Abraão não nos conheça, e Israel não nos reconhece. Você, Yahweh, é nosso Pai. Nosso Redentor da eternidade é o seu nome.
17 Miksis, Herra, sallit meidän eksyä sinun teiltäs, ja annoit sydämemme paatua, ettemme sinua peljänneet? Palaja palveliais tähden ja perimises sukukuntain tähden.
O Yahweh, por que você nos faz errar de seus caminhos? e endurecer nosso coração de seu medo? Retornar para o bem de seus criados, as tribos de sua herança.
18 He omistavat lähes kaiken sinun pyhän kansas; meidän vihollisemme polkevat sinun pyhyytes alas.
Seu povo santo o possuía, mas por pouco tempo. Nossos adversários pisaram em seu santuário.
19 Me olemme juuri niinkuin ennenkin, kuin et sinä meitä hallinnut, ja emme olleetkaan sinun nimees nimitetyt.
We se tornaram como aqueles sobre os quais você nunca governou, como aqueles que não foram chamados pelo seu nome.

< Jesajan 63 >