Jesajan 63
1 Kuka on se, joka tulee Edomista, punaisilla vaatteilla Botsrasta, joka niin on kaunistettu vaatteissansa, ja käy suuressa voimassansa? Minä joka puhun vanhurskautta, ja taidan kyllä auttaa.
“Su tuku inge liki siti lun Bozrah in acn Edom? Su nukum nuknuk tuhnla ke srah inge, ac fahsr lal uh akkalemye lah oasr ku ac fulat lal?” LEUM GOD pa inge, su kulana in molela, ac El tuku in sulkakin kutangla lal.
2 Miksi ovat siis vaattees niin punaiset, ja pukus niinkuin viinakuurnan sotkujan?
“Efu ku nuknuk lal uh arulana srusra, oana sie mwet su futfut grape in orek wain?”
3 Minä sotkun viinakuurnan yksinäni, ja ei yksikään kansasta minun kanssani. Minä tallaan heitä vihassani, ja sotkun heitä julmuudessani; siitä on heidän verensä priiskunut vaatteisiini, ja minä olen saastuttanut kaikki minun pukuni;
LEUM GOD El topuk, “Nga futungya mutunfacl puspis oana grape uh, ac wangin mwet tuku kasreyu. Nga fotngolos in kasrkusrak luk, ac srah kaclos tuhnala acn nukewa ke nuknuk luk uh.
4 Sillä minä olen säätänyt itselleni kostopäivän, ja vuosi on tullut omiani pelastaa.
Nga sulela mu pa inge pacl fal in molela mwet luk; pacl fal pac in kalyei mwet lokoalok lalos.
5 Sillä minä katsoin ympärilleni, ja ei ollut auttajaa, ja minä hämmästyin, ja ei kenkään holhonut minua; vaan minun käsivarteni vapahti minun, ja minun vihani holhoi minua.
Nga lut ke nga ngetla ac liye lah wangin mwet tuku in kasreyu. Tusruktu kasrkusrak luk oru nga fokokoi, na nga eis kutangla ke ku luk sifacna.
6 Ja minä olen tallannut kansat vihassani, ja tehnyt heitä juovuksiin minun julmuudessani; ja sysäsin heidän voittonsa maahan.
In kasrkusrak luk, nga futungya mutunfacl puspis ac kunauselosla. Nga okoala srah kaclos nu fin fohk uh.”
7 Minä tahdon Herran laupiutta muistaa, ja Herran kiitosta kaikista niistä, mitkä Herra meille tehnyt on, ja sitä suurta hyvyyttä Israelin huoneelle, jonka hän sille tehnyt on, suuren laupiutensa ja hyvyytensä kautta.
Nga fah fahkak ke lungse kawil lun LEUM GOD. Nga kaksakunul ke ma nukewa El oru nu sesr. El arulana akinsewowoye mwet Israel Ke sripen pakoten ac lungse pwaye lal.
8 Sillä hän sanoo: he ovat tosin minun kansani, lapset, jotka ei valhetteliat ole; ja hän oli heidän vapahtajansa.
LEUM GOD El fahk, “Elos mwet luk; elos ac tia kiapweyu.” Ouinge El molelosla
9 Kaikessa heidän ahdistuksessansa oli hänellä ahdistus, ja enkeli, joka hänen edessänsä on, autti heitä; rakkautensa ja armonsa tähden hän lunasti heitä, ja otti heitä ylös, ja kantoi heitä aina vanhasta tähän asti.
liki mwe keok lalos nukewa. Tia lipufan se, a LEUM GOD sifacna pa molelosla ke lungse ac pakoten lal. In pacl nukewa somla El nuna karinganulos,
10 Mutta he olivat vastahakoiset, ja vihoittivat hänen Pyhän Henkensä; sentähden hän muuttui heidän viholliseksensa, ja soti heitä vastaan.
a elos tuh utuk nunak lainul ac aktoasrye ngun mutal lal. Ke ma inge LEUM GOD El ekla ac mwet lokoalok lalos, ac mweun lainulos.
11 Ja hänen kansansa muisti taas entisiä Moseksen aikoja. Kussa siis nyt se on, joka heidät vei ulos merestä laumansa paimenen kanssa? Kussa on se, joka Pyhän Henkensä heidän sekaansa antoi;
Na elos esamak pacl meet ah, ke pacl lal Moses, mwet kulansap lun LEUM GOD, ac elos siyuk, “El aya LEUM GOD su molela mwet kol lun mwet uh liki meoa uh? El aya LEUM GOD su sang ngun lal nu sel Moses,
12 Joka oikialla kädellänsä Moseksen vei, kunniallisella käsivarrellansa; joka vedet jakoi heidän edellänsä, tehdäksensä itsellensä ijankaikkista nimeä;
su sang po ku lal nu ke lac po layot lal Moses, in sraclik kof uh ye mutalos, in pwanang Inel in pwengpeng ma pahtpat?
13 Joka heitä vei syvyyden kautta, niinkuin hevoset korvessa, ilman kompastumata.
Su kololos sasla yen loal?” Elos tuh oana horse in acn mwesis ma fahsr ac tia tukukul.
14 Niinkuin karjan, joka kedolle menee, saatti Herran Henki heidät lepoon, niin sinä myös kansas johdatit, tehdäkses itselles ijankaikkista nimeä.
Oana un cow ma pwenyukla nu in sie infahlfal kasrup fohk we, ouinge LEUM GOD El sang mongla nu sin mwet lal. El kolla mwet lal, ac oru Inel in pwengpeng ac sunakinyuk.
15 Niin katso nyt taivasta, ja katso tänne alas pyhästä ja kunniallisesta asuinsiastas. Kusssa nyt on kiivautes ja voimas? sinun suuri sydämellinen laupiutes kovennetaan minua vastaan.
LEUM GOD, ngeti nu facsr inkusrao me, yen kom muta we in acn mutal ac wolana sum. Pia nunak yohk lom kacsr uh? Pia ku lulap lom? Pia lungse ac pakoten lom? Nimet likinsai kut.
16 Sinä olet kuitenkin meidän Isämme; sillä ei Abraham meistä mitään tiedä, ja ei Israel meitä tunne; mutta sinä Herra olet meidän Isämme ja meidän Lunastajamme; ja se on ijäti sinun nimes.
Kom papa tumasr. Papa matu tumasr, Abraham ac Jacob, finne tia akilen kut, tusruktu kom, LEUM GOD, pa papa tumasr, su moli kut pacl nukewa.
17 Miksis, Herra, sallit meidän eksyä sinun teiltäs, ja annoit sydämemme paatua, ettemme sinua peljänneet? Palaja palveliais tähden ja perimises sukukuntain tähden.
Efu ku kom lela kut in kuhfla liki inkanek lom? Efu ku kom akupaye nunak lasr pwanang kut forla liki kom? Foloko ke sripalos su kulansupwekom, ac ke sripen mwet su nuna ma lom emeet me.
18 He omistavat lähes kaiken sinun pyhän kansas; meidän vihollisemme polkevat sinun pyhyytes alas.
Kut, mwet mutal lom, tuh lisyukla sin mwet lokoalok lasr ke kitin pacl. Elos kunausya acn mutal sum.
19 Me olemme juuri niinkuin ennenkin, kuin et sinä meitä hallinnut, ja emme olleetkaan sinun nimees nimitetyt.
Kom oru nu sesr oana kom in soenna leumi kut, ac oana kut in soenna mwet lom.
