< Jesajan 62 >
1 Zionin tähden en minä vaikene, ja Jerusalemin tähden en minä lakkaa, siihenasti että hänen vanhurskautensa koittaa niinkuin paiste, ja hänen autuutensa palaa niinkuin tulisoitto.
Zion khopui tie Jerusalem khopui e lannae hah angnae patetlah rungngangnae hah ka ang e hmaiim patetlah a kamnue hoehroukrak kai teh duem kaawm mahoeh.
2 Että pakanatkin näkisivät sinun vanhurskautes, ja kaikki kunikaat sinun kunnias. Ja sinä nimitetään uudella nimellä, jonka Herran suu on nimittävä.
Jentelnaw ni a lannae a hmu vaiteh, siangpahrangnaw ni na bawilennae a hmu awh han. BAWIPA pahni dawk hoi ka tâcawt e min katha lahoi nang na kaw awh han.
3 Ja sinun pitää oleman kunnian kruunu Herran kädesssä, ja kuninkaan hiippa sinun Jumalas kädessä.
BAWIPA kut dawk e bawilennae bawilukhung hoi na Cathut kut dawk e bawinaw e bawilukhung lah na o han.
4 Et sinä enään kutsuta hyljätyksi, eikä sinun maatas enää sanota hävitetyksi, vaan sinä kutsutaan: minun suosioni on hänessä, ja sinun maas asuttavaksi; sillä Herra on mielistynyt sinuun, ja sinun maallas asutaan.
Nang teh pahnawt e tami tet mahoeh toe. Na ram hai tami kingdinae telah tet mahoeh toe. Hatei, ngai kaawm e telah ati awh vaiteh, BAWIPA teh nangmouh dawk a lunghawi vaiteh, na ram hai vâ a tawn han toe.
5 Sillä niinkuin nuorukainen rakastaa neitsyttä, niin sinun lapses pitää sinua rakastaman; ja niinkuin ylkä iloitsee morsiamestansa, niin myös sinun Jumalas iloitsee sinusta.
Thoundoun ni tanglakacuem a paluen e patetlah na capanaw ni a yu lah a paluen han. Yu ka paluen e thoundoun ni a ham e tanglakacuem dawk a lunghawi e patetlah na Cathut hai nang dawk a lunghawi han.
6 Jerusalem, minä asetan vartiat muuris päälle, jotka ei ikänä päivällä eikä yöllä vaikene; ja jotka Herran muistatte, ei teidän pidä vaiti oleman.
Oe, Jerusalem, rapan kalupnae hah ramvengnaw ka ring sak teh, karum khodai nâtuek hai duem awm awh mahoeh.
7 Ja ei teidän pidä hänestä vaikeneman, siihenasti että hän sen vahvistaa, ja asettaa Jerusalemin maan päälle kiitokseksi.
Jerusalem kho a caksak teh, pholennae lah ao hoehnahlan totouh BAWIPA hah duem kâhat sak awh hanh.
8 Herra vannoo oikian kätensä kautta, ja voimansa käsivarren kautta: en minä tahdo enään antaa jyviäs vihollistes syödä, enkä viinaas, jonka tähden sinä työtä teit, muukalaisten juoda;
BAWIPA ni a rang lae kut a tha kaawm pounge a kutbuembue noe lahoi, lawk a kam teh, na tarannaw koe nangmae na tawk tangcoung e misurtui net awh mahoeh toe.
9 Vaan jotka sen kokoovat, syövät sitä ja kiittävät Herraa; ja jotka sitä kokoovat, juovat sitä minun pyhyyteni esihuoneissa.
Hatei, katawkkungnaw ni a ca awh vaiteh, BAWIPA hah a pholen awh han. Cungtalah ka thokhai e naw ni, ka hmuen kathoung thongma dawk misurtui a nei awh han.
10 Menkäät, menkäät porttein kautta, peratkaat tietä kansalle: silittäkäät, silittäkäät polut, siirtäkäät kivet pois, ylentäkäät lippu kansain päälle.
Longkha dawk hoi tâcawt awh, tâcawt awh. Taminaw cei nahan lam rakueng awh. Talai paten awh. Talungnaw takhoe awh. Taminaw hanelah mitnoutnae vo awh.
11 Katso, Herra antaa sen kuulua hamaan maailman ääriin asti: sanokaat Zionin tyttärelle: katso, sinun autuutes tulee, katso, hänen palkkansa on hänen myötänsä, ja hänen työnsä hänen edessänsä.
BAWIPA ni talai apout totouh hanelah a pâpho toe. Zion canu koe hettelah dei pouh awh. Rungngangnae teh a pha roeroe han. Khenhaw! tawkphu teh ama koe ao teh, a sak e hai a hmalah ao.
12 Ja he pitää kutsuttaman pyhäksi kansaksi, Herran lunastetuiksi; ja sinä kutsutaan etsityksi ja ei hyljätyksi kaupungiksi.
Ahnimanaw teh BAWIPA ni ratang e tami, kathounge taminaw, ati awh han. Nang teh pâphawng e, ceitakhai hoeh e khopui ati awh han telah a ti.