Jesajan 59
1 Katso, ei Herran käsi ole lyhennetty, niin ettei hän voi auttaa, ja ei hänen korvansa raskaat, ettei hän kuule;
Nimet nunku mu LEUM GOD El arulana munas in molikowosla, ku arulana sulohng ke kowos pang nu sel in suk kasru!
2 Vaan teidän pahuutenne eroittaa teidät ja teidän Jumalanne toisen toisestansa, ja teidän syntinne kätkevät pois hänen kasvonsa teiltä, niin ettei teitä kuulla.
Ma koluk lowos srikowosla liki God ke kowos srike in alu nu sel. Ma koluk lowos pa oru El tia lohng kowos uh.
3 Sillä teidän kätenne ovat saastutetut verellä, ja sormenne vääryydellä; teidän huulenne puhuvat valhetta, ja kielenne latelevat vääryyttä.
Oasr mwatan akmas, sulallal, ac kikiap lowos.
4 Ei ole yhtään, joka saarnaa vanhurskautta eli tuomitsee uskollisesti. Turhuuteen luotetaan ja puhutaan kelpaamattomia; onnettomuudesta ovat he raskaat, ja synnyttävät tuskan.
Kowos tiana suk inkanek pwaye ac suwohs. Ke kowos usak mwet nu in nununku, kowos lulalfongi sramsram kikiap in akwoyekowos. Kowos akfahsrye pwapa sulal lowos in akkolukye mwet ngia.
5 He hautovat basiliskin munia, ja kutovat hämähäkin verkkoa: jos joku syö hänen muniansa, niin hänen täytyy kuolla, jos ne rikotaan, niin niistä tulee kyykärme.
Kikiap lowos uh oswela atro lun wet pwasin, ac kutena mwet su kang atro inge ac misa. Kowos fin itungya sie atro inge na soko wet sulallal ac tuku kac. Kowos orek mungangu oana pwepenu,
6 Heidän hämähäkkinsä verkot ei kelpaa vaatteeksi, ja heidän tekonsa ei kelpaa peitteeksi; sillä heidän työsä ovat väärät työt, ja heidän käsissänsä on väkivalta.
na mungangu ingan tia ku in nukumyuk, ac tia ku in afinkowosi. Pwapa sulal lowos an wangin sripa — oana nuknuk ma orekla ke mungangu.
7 Heidän jalkansa juoksevat pahaan ja ovat nopsat vuodattamaan viatonta verta; heidän ajatuksensa ovat väärät ajatukset, heidän teissänsä on hävitys ja vahinko.
Pacl nukewa kowos lumahla in oru ma koluk, ac kowos salka in tari orekla. Wanginna alolo lowos in uniya mwet wangin mwata. Yen nukewa ma kowos fahsr liki, arulana yohk ma musalla we,
8 Ei he tunne rauhan teitä, eikä ole oikeutta heidän käymisissänsä; heidän polkunsa ovat karsaat: joka niitä käy, ei hänellä ole ikänä rauhaa.
ac wangin mwet inse misla ke pacl kowos ac sikyak uh. Ma nukewa kowos oru uh sesuwos. Kowos fahsr ke inkanek kururu soko, ac wangin mwet su fahsr ke innek soko ingan ac fah moulla.
9 Sentähden on meistä oikeus kaukana, ja vanhurskaus ei käsitä meitä; me odotimme valkeutta, katso, niin tulee pimeys: paistetta, ja katso, me vaellamme sumussa.
Mwet uh fahk, “Inge kut etu lah efu ku God El tia molikutla lukelos su akkeokye kut. Kut finsrak ke kalem kut in fahsr kac, a lohsr mukena pa kut liye.
10 Me haparoitsimme seiniä niinkuin sokiat, ja pitelimme niinkuin ne, joilla ei silmiä ole; me loukkaamme itsemme puolipäivänä niinkuin hämärissä, me olemme pimeydessä niinkuin kuolleet.
Kut kahlimin acn uh oana mwet kun. Kut tukulkul ke infulwen len oana in fong, oana kut in oasr in facl lohsr lun misa.
11 Me myrisemme kaikki niinkuin karhut, ja vaikeroitsemme surkiasti niinkuin mettiset, sillä me odotamme oikeutta, ja ei sitä olekaan, autuutta, ja se on meistä kaukana.
Kut sangeng ac toasrla. Kut kena God Elan molikutla liki mwe keok ac tafongla, tusruktu wangin ma sikyak.
12 Sillä meidän rikoksiamme on sinun edessäs aivan paljo, ja meidän syntimme todistavat meitä vastaan; sillä meidän rikoksemme on meitä läsnä, ja me tunnemme pahat tekomme.
“LEUM GOD, orekma koluk lasr ma lain kom uh puslana. Ma koluk lasr sifacna fahkkutyak. Kut arulana kalem kac nufon.
13 Rikoksella ja valheella Herraa vastaan me luovumme meidän Jumalastamme, puhumaan vääryyttä ja tottelemattomuutta, ajatellaksemme ja ladellaksemme vääriä sanoja sydämestämme.
Kut tuyak lain kom, siskomla, ac srunga fahsr tukum. Kut akkeokye mwet saya ac forla liki kom. Nunak lasr tafongla, ac kas lasr kikiap.
14 Sentähden on myös oikeus palannut takaperin, ja vakuus on kauvas mennyt; sillä totuus putoo kaduille, ja vakuus ei taida tulla edes.
Kut sisla nununku suwohs, pwanang ma suwohs uh loesla liki kut. Ke acn in tukeni lun mwet uh ma pwaye uh tiana orekmakinyuk, ouinge wangin acn sin ma suwohs.
15 Totuus on pois, ja joka luopuu pahasta, hänen pitää oleman jokaisen saaliina. Herra näkee sen, ja se on paha hänen silmäinsä edessä, ettei oikeutta ole.
Ke sripen sriklana ma suwohs, oru kutena mwet su tila oru ma koluk el sifacna konauk lah lainyuk el sin mwet orekma koluk.” LEUM GOD El liye ma inge, ac El arulana toasr lah suwoswos uh wanginla.
16 Ja hän näkee, ettei yhtään miestä ole, ja ihmettelee, ettei kenkään pyydä sitä sovittaa: niin hänen käsivartensa vapahtaa hänen, ja hänen vanhurskautensa pitää hänen tallella.
El lut ke El liye lah wangin mwet in kasru mwet akkeokyeyuk. Ke ma inge El ac orekmakin ku lal sifacna in molelosla ac in eis kutangla.
17 Sillä hän pukee yllensä vanhurskauden niinkuin rautapaidan, ja panee autuuden rautalakin päähänsä; ja puettaa itsensä koston vaatteilla niinkuin puvulla, ja pukee yllensä kiivauden niinkuin hameen:
El fah nokomang suwoswos oana sie mwe loeyuk iniwal, ac el fah sunya lango in oana sie susu osra. El fah nokmulang ke sulela na ku lal sifacna in oakiya ma suwohs, ac in kai ac foloksak ke ma sufal ma mwet uh keok kac.
18 Niinkuin se, joka kostaa vihollisillensa heidän ansionsa jälkeen ja tahtoo maksaa vihamiehillensä julmuudella, ja luodoille tahtoo hän maksaa ansion jälkeen,
El fah kalyei mwet lokoalok lal fal nu ke ma elos oru, finne elos su muta in facl loesula.
19 Että Herran nimeä peljättäisiin lännestä, ja hänen kunniaansa idästä, kuin hän on tuleva niinkuin tydytetty virta, jonka Herran tuuli ajaa matkaan.
Kutulap lac nwe roto, mwet nukewa fah sangeng sel ac ke ku lulap lal. El ac fah tuku oana soko infacl sronoti, ac oana sie eng upa ma tuhyak.
20 Ja Zionille on tuleva vapahtaja, ja niille, jotka kääntyvät pois synneistä Jakobissa, sanoo Herra.
LEUM GOD El fahk nu sin mwet lal, “Nga ac fah tuku nu Jerusalem in loangekowos ac moli kowos nukewa su forla liki ma koluk lowos.
21 Ja minä teen tämän liiton heidän kanssansa, sanoo Herra: minun henkeni, joka sinun päälläs on, ja minun sanani, jotka minä sinun suuhus pannut olen, ei pidä lähtemän sinun suustas, eikä sinun siemenes suusta, ja lastes lasten suusta, sanoo Herra, nyt niin ijankaikkiseen.
Ac nga oru wuleang se inge yuruwos: Nga sot ku luk ac mwe luti luk tuh in ma lowos nwe tok, ac ingela kowos in akosyu ac luti tulik nutuwos ac filin tulik nutuwos in akosyu ke pacl nukewa fahsru.”
