< Jesajan 46 >
1 Bel kallistuu kovin, Nebo on pudonnut; heidän epäjumalansa ovat joutuneet eläinten ja juhtain päälle, että he väsyvät teidän kuormianne kantaissansa.
“Pa inge saflaiyen god nukewa lun Babylon! Meet, mwet uh alu nu ke Bel ac Nebo, A inge touyak ma sruloala ingan nu fin donkey, Na ke toasr ma sruloala uh, donkey uh totola.
2 Ja ne notkistuvat ja kallistuvat kaikki tyynni, ja ei taida kantaa pois kuormaa; vaan heidän sielunsa pitää käymän vankeudessa.
Ma sruloala inge tia ku in sifacna molelosla. Sruoh elos ac utukla. Saflaiyen god nukewa lun Babylon pa inge!
3 Kuulkaat minua, te Jakobin huone, ja kaikki Israelin huoneen tähteet, jotka kohdussa kannetaan ja äidistänne olette.
“Porongeyu, fwilin tulik natul Jacob, Kowos nukewa su lula sin mwet luk. Nga nuna karingin kowos oe ke kowos isusla ah me.
4 Minä, minä tahdon teitä kantaa hamaan vanhuuteen, ja siihenasti kuin te harmaaksi tulette; minä sen teen, minä nostan, kannan ja pelastan.
Nga pa God lowos ac nga fah karingin kowos Nwe ke na kowos matuoh ac fiayala. Nga orekowosla ac nga fah karingin kowos. Nga fah kasrekowos ac molikowosla.”
5 Keneenkä te vertaatte minun, ja kenenkä kaltaiseksi te teette minun? ja kenen verraksi te minua mittaatte, jonka kaltainen minä olisin?
LEUM GOD El fahk, “Su kowos ac lumweyu nu kac? Ya oasr sie saya oana nga?
6 He kaatavat kultaa säkistä, ja hopian painolla punnitsevat; ja hopiasepän palkkaavat, että hän jumalan tekis, jonka eteen he polvillensa lankeevat ja sitä kumartavat.
Mwet uh ikasla pak lalos ac okoala gold uh liki; Elos pauniya silver ke mwe paun. Elos moli nu sin sie mwet orekma ke gold elan orala sie god, Na elos epasr ac alu nu kac.
7 He nostavat sen hartioillensa ja kantavat sitä, ja panevat sen siallensa, siinä se seisoo ja ei liiku siastansa. Jos joku häntä huutaa, niin ei hän vastaa, ja ei auta häntä hänen tuskastansa.
Elos srukak nu finpisalos ac us fahsr. Elos ac tulokinya ke sie acn, ac el tu we — Tia ku in mukuila liki acn sac. Kutena mwet fin alu nu kac, ma sruloala sac tia ku in topuk, Ku molella liki ongoiya.
8 Muistakaat tätä, ja olkaat vahvat: te väärintekiät, menkäät sydämiinne.
“Kowos mwet koluk, esam ma se inge; Nunku ke ma nga orala uh.
9 Muistakaat entisiä, jotka vanhasta ovat olleet; sillä minä olen Jumala ja ei ole muuta Jumalaa, eikä minun vertaistani ole,
Esam ma sikyak pacl loeloes somla. Kowos in etu lah nga mukena pa God, Ac wangin sie saya oana nga.
10 Joka edellä ennustan, mitä vasta tuleva on, ja ennenkuin se tapahtuu, sanon minä. Minun aivoitukseni pysyvät, ja minä teen kaikki mieleni perään.
Nga tuh fahkak na emeet ke ma ac sikyak in pacl tok uh. In pacl loeloes somla nga fahkak mea ac fah tuku. Nga tuh fahk lah pwapa luk ac tia ku in tafongla. Ac nga fah oru ma nukewa fal nu ke ma lungse luk.
11 Minä kutsun linnun idästä, ja kaukaiselta maalta miehen, joka minun aivoitukseni tekee; minä olen sen puhunut, minä tahdon myös sen tuoda; minä olen sen aikonut ja tahdon myös sen tehdä.
Nga ac pangon sie mwet in tuku kutulap me. El ac pwesrouli oana sie eagle, Ac orala ma ng oakiya in orekla. Nga fahk tari, ac ma nga fahk uh ac fah orekla.
12 Kuulkaat minua, te ylpiät sydämet, te jotka olette kaukana vanhurskaudesta:
“Porongeyu, kowos mwet likkeke, Su nunku mu kutangla uh arulana loesla liki kowos.
13 Minä olen vanhurskauteni antanut lähestyä, ei se ole kaukana, ja ei minun autuuteni viivy; sillä minä annan autuuden Zionissa, ja kunniani Israelissa.
Nga ac use len in kutangla in apkuran — Tiana loes liki kowos. Kutangla luk fah tia ikolyuki. Nga fah molela Jerusalem, Ac oru in akfulatyeyuk Israel in acn we.”