Jesajan 41

1 Luodot olkaan ääneti minun edessäni, ja kansa vahvistukoon; astukaan edes ja puhukaan: käykäämme oikeudelle toinen toisemme kanssa.

Keep silence before Me, O islands, and let the peoples renew their strength; let them draw near, then let them speak; let us come near together to judgment.

2 Kuka on herättänyt vanhurskaan idästä? kuka hänen kutsui käymään? kuka antoi pakanat ja kuninkaat hänen eteensä, että hän tuli voimalliseksi heidän päällensä, ja antoi heidän hänen miekallensa niinkuin tomun, ja hänen joutsellensa niinkuin akanat, jotka hajoitetaan?

Who hath raised up one from the east, at whose steps victory attendeth? He giveth nations before him, and maketh him rule over kings; his sword maketh them as the dust, his bow as the driven stubble.

3 Ja hän ajoi heitä takaa, ja pääsi rauhassa sitä tietä, jota ei hänen jalkansa ennen käyneet.

He pursueth them, and passeth on safely; the way with his feet he treadeth not.

4 Kuka tekee ja toimittaa sen, ja kutsuu sukukunnat alusta? Minä Herra olen ensimäinen, niin myös viimeinen, itse minä.

Who hath wrought and done it? He that called the generations from the beginning. I, the LORD, who am the first, and with the last am the same.

5 Kuin luodot näkivät sen, pelkäsivät he, ja maan ääret peljästyivät; he lähestyivät ja astuivat edes,

The isles saw, and feared; the ends of the earth trembled; they drew near, and came.

6 Auttivat toinen toistansa, ja sanoivat lähimmäisellensä: ole hyvässä turvassa.

They helped every one his neighbour; and every one said to his brother: 'Be of good courage.'

7 Puuseppä rohkaisi hopiaseppää, joka tasoitti vasaralla alasimen päällä, ja sanoi: kyllä se pysyy, ja he vahvistivat sen nauloilla, ettei se sinne tänne huljuisi.

So the carpenter encouraged the goldsmith, and he that smootheth with the hammer him that smiteth the anvil, saying of the soldering: 'It is good'; and he fastened it with nails, that it should not be moved.

8 Mutta sinä Israel, minun palveliani Jakob, jonka minä olen valinnut, sinä Abrahamin minun ystäväni siemen.

But thou, Israel, My servant, Jacob whom I have chosen, the seed of Abraham My friend;

9 Jonka minä olen ottanut maailman äärestä, ja olen sinun kutsunut hänen voimallisistansa, ja sanoin sinulle: minun palveliani sinä olet; sillä minä valitsin sinun, ja en hylkää sinua;

Thou whom I have taken hold of from the ends of the earth, and called thee from the uttermost parts thereof, and said unto thee: 'Thou art My servant, I have chosen thee and not cast thee away';

10 Älä pelkää, sillä minä olen sinun kanssas; älä harhaile; sillä minä olen sinun Jumalas: minä vahvistan sinun, minä autan myös sinua, ja tuen myös sinun vanhurskauteni oikialla kädellä.

Fear thou not, for I am with thee, be not dismayed, for I am thy God; I strengthen thee, yea, I help thee; yea, I uphold thee with My victorious right hand.

11 Katso, kaikki ne jotka ovat ankarat sinua vastaan, pitää häpiään tuleman ja häpeämän; ja ne miehet, jotka sinun kanssas riitelevät, pitää joutuman niinkuin tyhjäksi ja hukkuman;

Behold, all they that were incensed against thee shall be ashamed and confounded; they that strove with thee shall be as nothing, and shall perish.

12 Niin että sinun pitää kysymän heitä, ja ei löytämän. Ne miehet, jotka sinun kanssas riitelevät, pitää tuleman niinkuin ei mitään, ja ne miehet, jotka sotivat sinua vastaan, pitää saaman loppunsa.

Thou shalt seek them, and shalt not find them, even them that contended with thee; they that warred against thee shall be as nothing, and as a thing of nought.

13 Sillä minä olen Herra sinun Jumalas, joka tartun sinun oikiaan kätees ja sanon sinulle: älä pelkää, minä autan sinua.

For I the LORD thy God hold thy right hand, who say unto thee: 'Fear not, I help thee.'

14 Älä siis pelkää, sinä mato Jakob, te vähä joukko Israel, minä autan sinua, sanoo Herra ja sinun vapahtajas, Israelin Pyhä.

Fear not, thou worm Jacob, and ye men of Israel; I help thee, saith the LORD, and thy Redeemer, the Holy One of Israel.

15 Katso, minä olen sinun tehnyt uudeksi teräväksi rautaiseksi varstaksi, että sinä tapat vuoria, ja muserrat ne, ja teet kukkulat niinkuin akanaksi.

Behold, I make thee a new threshing-sledge having sharp teeth; thou shalt thresh the mountains, and beat them small, and shalt make the hills as chaff.

16 Sinun pitää hajoittaman heitä, niin että tuuli vie heidät pois, ja tuulispää viskoo heidät sinne ja tänne; mutta sinä iloitset Herrassa, ja kerskaat Israelin Pyhästä.

Thou shalt fan them, and the wind shall carry them away, and the whirlwind shall scatter them; and thou shalt rejoice in the LORD, thou shalt glory in the Holy One of Israel.

17 Raadolliset ja köyhät etsivät vettä; ja ei ole; heidän kielensä kuivettuu janosta; mutta minä, Herra, tahdon heitä kuulla, minä Israelin Jumala en tahdo heitä hyljätä.

The poor and needy seek water and there is none, and their tongue faileth for thirst; I the LORD will answer them, I the God of Israel will not forsake them.

18 Vaan minä avaan virrat korkeilla paikoilla, ja lähteet keskellä ketoja; minä teen korven vesilammikoksi ja kuivan maan luontolähteiksi.

I will open rivers on the high hills, and fountains in the midst of the valleys; I will make the wilderness a pool of water, and the dry land springs of water.

19 Minä annan korvessa sedripuita, sittimipuita, myrttejä, ja öljypuita; minä annan kedolla honkia, böökejä ja buksipuita ynnä,

I will plant in the wilderness the cedar, the acacia-tree, and the myrtle, and the oil-tree; I will set in the desert the cypress, the plane-tree, and the larch together;

20 Nähtää, tuta ja ymmärtää ja huomattaa, että Herran käsi on nämät tehnyt, ja Israelin Pyhä on nämät luonut.

That they may see, and know, and consider, and understand together, that the hand of the LORD hath done this, and the Holy One of Israel hath created it.

21 Antakaat siis teidän asianne tulla edes, sanoo Herra; antakaat teidän väkevänne tulla edes, sanoo Jakobin kuningas.

Produce your cause, saith the LORD; bring forth your reasons, saith the King of Jacob.

22 Anna heidän astua edes ja ilmoittaa meille tulevaisia asioita, ilmoittakaat ja ennustakaat jotain edellä, ja me tahdomme ottaa sydämellemme vaarin ja ajatella, kuinka tästedes tuleva on, eli antakaat meidän kuulla, mitä tuleman pitää.

Let them bring them forth, and declare unto us the things that shall happen; the former things, what are they? Declare ye, that we may consider, and know the end of them; or announce to us things to come.

23 Ilmoittakaat, mitä tästedes on tuleva, niin me ymmärrämme teidän olevan jumalat; tehkäät hyvää eli pahaa, niin me puhumme siitä ja katselemme ynnä.

Declare the things that are to come hereafter, that we may know that ye are gods; yea, do good, or do evil, that we may be dismayed, and behold it together.

24 Katso, te olette tyhjästä, ja teidän tekonne on myös tyhjästä; ja joka teitä valitsee, se on kauhistus.

Behold, ye are nothing, and your work a thing of nought; an abomination is he that chooseth you.

25 Mutta minä herätän yhden pohjasta, ja hän tulee; idästä hän on heille saarnaava minun nimeeni; ja hän käy voimallisten päällä niinkuin saven, ja sotkuu savea niinkuin savenvalaja.

I have roused up one from the north, and he is come, from the rising of the sun one that calleth upon My name; and he shall come upon rulers as upon mortar, and as the potter treadeth clay.

26 Kuka taitaa jotain ilmoittaa alusta, että me ymmärtäisimme? eli ennustaa edellä, että me sanoa mahtaisimme: sinä olet vanhurskas. Mutta ei tässä ole yhtään ilmoittajaa, ei yhtään joka jotain antaa kuulla, ei yhtään joka teidän sanojanne kuulee.

Who hath declared from the beginning, that we may know? and beforetime, that we may say that he is right? Yea, there is none that declareth, yea, there is none that announceth, yea, there is none that heareth your utterances.

27 Minä olen ensimäinen, joka sanon Zionille; katso, siellä on se; ja tahdon antaa Jerusalemille suloisen saarnaajan.

A harbinger unto Zion will I give: 'Behold, behold them', and to Jerusalem a messenger of good tidings.

28 Mutta minä katselen, ei siellä ole ketään, ja katson heidän keskellänsä, mutta ei siellä ole yhtään neuvonantajaa; minä kysyn heiltä, ja heidän pitäis vastaaman minua.

And I look, but there is no man; even among them, but there is no counsellor, that, when I ask of them, can give an answer.

29 Katso, se on kaikki vääryys, heidän työnsä on turha; heidän epäjumalansa ovat tuuli ja tyhjyys.

Behold, all of them, their works are vanity and nought; their molten images are wind and confusion.