Jesajan 38

1 Silloin tuli Hiskia kuoleman kieliin. Ja propheta Jesaia Amotsinpoika tuli hänen tykönsä ja sanoi hänelle: näin sanoo Herra: toimita talos, sillä sinun pitää kuoleman ja ei elämän.

Hagi ana knafina Hesekaia'a kri eriteno fri'za hu'ne. Ana higeno kasnampa ne' Amosi nemofo Aisaia'a agrite eazamo, Ra Anumzamo'a amanage hie huno eme asami'ne, Krikamo'a vaga oresnigenka frigahananki, nagaka'a kehu atru hunka mika eri'zanka'a erinte fatgo huo.

2 Niin käänsi Hiskia kasvonsa seinään päin, ja rukoili Herraa,

Higeno Hezekaia'ma anankema nentahino'a, avugosa rukrahe huno nozafarega hunenteno, Ra Anumzamofontega amanage hu'ne,

3 Ja sanoi: ah Herra, muista, kuinka minä sinun edessäs olen totuudessa ja vaalla sydämellä vaeltanut, ja olen tehnyt mitä sinulle on ollut otollinen! ja Hiskia itki katkerasti.

nunamuna hu'ne, Ra Anumzamoka kagri kavure'ma maka nagu'areti'ma hu'na keka'ama ruotagre'na amage'ma nente'nama, kagri kavure'ma knare navu'nava'ma hu'noa zankura kagesa antahi namio, nehuno Hezekaia'a krafage huno tusi zavi ate'ne.

4 Ja Herran sana tuli Jesaian tykä ja sanoi:

Anama higeno'a, Ra Anumzamo'a ete Aisaiana amanage huno kea asami'ne,

5 Mene ja sano Hiskialle: näin sanoo Herra sinun isäs Davidin Jumala: Minä olen kuullut sinun rukoukses ja nähnyt sinun kyynelees; katso, minä lisään vielä nyt sinun päiviis viisitoistakymmentä vuotta,

Kagra ete vunka, Ra Anumzana negageho Deviti Anumzamo'a amanage hie hunka Hezekaiana ome asamio, Nagra nunamunka'a ko nentahi'na zavi'ma atana kavunura ko koanki'na, 15ni'a kafuka'a erinte zaza ha'nena manitenka henka frigahane.

6 Ja minä vapahdan sinun ja tämän kaupungin Assyrian kuninkaan kädestä, ja tahdon hyvin varjella tämän kaupungin.

Ana nehu'na Asiria kini ne'mofo azampintira hara hu'na kagura nevazi'na, Jerusalemi rankuma'enena kegava hugahue.

7 Ja tämä olkoon sinulle merkiksi Herralta, että Herra on tämän tekevä niinkuin hän on sanonut:

Hagi Ra Anumzamo'ma avame'zama eri fore'ma hanigenkama negesunka, Ra Anumzamo'ma huvempama hu'nea zana tro hugahie hunka kagesa antahio.

8 Katso, minä tahdon vetää varjon takaperin Ahaksen Säijäristä, kymmenen juonta, kuin hän on juossut ylitse; ja niin aurinko kävi takaperin kymmenen juonta, jotka hän Säijärissä oli juossut ylitse.

Hagi Ahasi'ma latama ahentenege'za zagemofo kna'ama negaza latamofo amema'amo'ma ko'ma evu'neana ete 10ni'a zupa kamefiti renakerenka ete vuo huankino, ana huno ete vugahie, higeno kema hiankante anteno anazana efore hu'ne.

9 Tämä on Hiskian Juudan kuninkaan kirjoitus, kuin hän sairastanut oli, ja taudistansa terveeksi tullut:

Higeno Hezekaiama kri'amo'ma atrentegeno'a amanage huno avona kre'ne,

10 Minä sanoin minun päiviäni lyhennettäissä: nyt minun täytyy mennä haudan ovelle, ja vuoteni lopettaa. (Sheol h7585)

Nagrama antahuana zahufa kasefa vahe mani'nena fri'na vu'na kasefa'ma hu'na maniga knani'a, fri vahe kumapi umanigahue hu'na nagesa antahi'noe. (Sheol h7585)

11 Minä sanoin: en minä enää Herraa näe, Herraa eläväin maassa; en minä enään ihmisiä näe niiden seassa, jotka maailmassa asuvat.

Nagrama antahuana kasefa'ma huzama mani'naza vahe'mofo mopafina Ra Anumzana Anumzanimofona onkegahue nehu'na, ama mopafima kasefa'ma hu'za mani'naza vahera zamavufina onkegahue hu'na nagesa antahi'noe.

12 Minun aikani kului ja on minulta otettu pois, niinkuin paimenen maja; ja minä leikkasin poikki elämäni niinkuin kankuri. Hän katkaisi minun niinkuin hienon langan, sinä lopetat minun huomenesta ehtooseen asti.

Hagi nagri nomanizamo'a sipisipi afute kva vahe'mo osi seli no ki'nea eri anafe huno viaza nehuno, kukena hati nofi'nu anaki antrako hiaza hige'na ko fri'noanagi ana nofipintira ahekano hutreno nazeri fru hu'ne. Anumzamoka zagene haninena knani'a eri atupa hanke'na nasimura atre'za hue.

13 Minä asetin itseni niinkuin jalopeura aamuun asti; kuitenkin särki hän kaikki minun luuni; sinä lopetat minun huomenesta ehtooseen asti.

Nagra akohe'na mani'nogeno nantera se'ne. Hianagi laionimo zaferina eri rarupeaza huno maka zaferinani'a nazeri rarupe'ne. Hagi feru'ene kenage'enena kagra nazeri haviza nehane.

14 Minä kuikutin niinkuin kurki ja pääskynen, ja vaikeroitsin ninkuin mettinen; minun silmäni rupesivat puhkeemaan; Herra, minä kärsin tuskaa, huojenna se minulta.

Hagi kisave namamo'ene afi patomoke ha'aza hu'na krafa nehu'na, maho namamo'ma zavi'ma neteaza hu'na zavira ate'noe. Monafinkama kenagamutoa zamo higeno navumo'a nata negrigeno navunu hu'ne. Ra Anumzamoka hazenke zampi manuanki eme naza huo hu'na hu'noe!

15 Mitä minun pitää puhuman, että hän sen minulle lupasi, ja teki myös sen? Sentähden minä tahdon kaikkena elinaikanani tämän minun sieluni murheen tähden kartella.

Hianagi nagra na'ane hu'na kea hugahue? Ra Anumzamo'ma agrama nasami'nea kemofo amage anteno ana zana eri fore hu'ne. E'ina hu'negu nagrama kasefa'ma hu'nama mani'nama vanua kafu'afina, knazama namitenka nazeri knare'ma hu'nana zankura antahi kamigahue.

16 Herra, siitä eletään, ja minun henkeni elämä on siinä kokonansa; sillä sinä annoit minun nukkua, ja teit minun taas eläväksi.

Ra Anumzamoka amanahu' zama vahete'ma eri fore'ma nehanana, vahe'mofo avu'ava azeri rukrahe hankeno kasefa asimu e'nerie. Nagrite'ma amanahu' zama efore'ma hia zamo'a avamunimofona nazeri kasefa hu'ne. Ra Anumzamoka krini'a eri atrenka, nazeri so'e hanke'na ofri'na kasefa hu'na manue.

17 Katso, suuri hätä oli minulla turvasta; mutta sinä olet minun sieluni sydämellisesti vapahtanut, ettei se hukkuisi; sillä sinä heitit kaikki minun syntini selkäs taa.

Tamage hunka nagri knare zanku hunka natrankena ana knazampina vu'noe. Ra Anumzamoka kagra kavesi nante'nanankinka natranke'na havizana hu'na kerifina uorami'noe. Ana nehunka maka kuminia eri atre'nane.

18 Sillä ei helvetti sinua kiitä, eikä kuolema sinua ylistä; ei myös ne sinun totuuttas odota, jotka alas kuoppaan menevät. (Sheol h7585)

Na'ankure fri vahe kumapima nemanisaza vahe'mo'za Ra Anumzamoka hu muse hunogantesageno, fri vahe'mo'zanena kagia ahentesga osugahaze. Hagi fri vahe kumapima nemani'naza vahe'mo'za knare eri'zama enerina zankura amuhara huogamigahaze. (Sheol h7585)

19 Vaan ainoastansa elävät kiittävät sinua, niinkuin minäkin nyt teen; isän pitää lapsillensa sinun totuuttas ilmoittaman.

Nagrama menima musema hunegantoaza hu'za kasefa'ma hu'za mani'naza vahe'mo'zage humusea hugantegahaze. Hagi mago ne'mofonte'ma knare avu'ava zama hunte vava hu'nenana zamofo agenkea, mofavre'amofona asamitere huno vugahie.

20 Herra, auta minua; niin me veisaamme minun veisuni, niinkauvan kuin me elämme, Herran huoneessa.

Ra Anumzamo'a tamage huno nagu vazigahie. Ana hugahiankita kasefa'ma huta manisuna kna'afina maka zupa Ra Anumzamofo mono nompi vuta zavena neheta, zagame huta agia ahentesga hugahune.

21 Ja Jesaia käski ottaa voidetta fikunista ja panna paisuman päälle, että se tulis terveeksi.

Hanki anante Aisaia'a amanage huno Hezekaia eri'za vahera zamasami'ne, fiki zafa raga ante hagege huta regripeteta erita Hezekaia usagentera ome antenkeno teganino.

22 Mutta Hiskia sanoi: mikä merkki on, että minun pitää menemän ylös Herran huoneeseen?

Higeno Hezekaia amanage huno Aisaiana antahige'ne. Inankna avame'zamo nagritera efore hanige'na nege'na, Ra Anumzamofo mono nontega ete mareri'na monora ome huntegahue?