Jesajan 37
1 Kuin kuningas Hiskia tämän kuuli, repäisi hän vaatteensa, ja kääri säkin ympärillensä, ja meni Herran huoneeseen,
A LOHE o Hezekia, ke alii, haehae iho la oia i kona lole, a uhi iho la ia ia iho i ke kapa ino, a komo aku la iloko o ka hale o Iehova.
2 Ja lähetti Eliakimin, huoneenhaltian, ja Sebnan, kirjoittajan, ylimmäisten pappein kanssa, puettuna säkkeihin, propheta Jesaian Amotsin pojan tykö,
A hoouna ae la oia ia Eliakima, i ka mea maluna o ko ka hale, a me Sebena, i ke kakauolelo, a me na luna o na kahuna me ka uhiia i ke kapa ino, io Isaia la, i ke kaula, i ke keiki a Amosa.
3 Sanomaan hänelle: näin sanoo Hiskia: tämä on vaivan, toran ja häväistyksen päivä; sillä lapset ovat tulleet synnyttämiselle ja ei ole voimaa synnyttää.
I ae la lakou ia ia, Ke i mai nei o Hezekia penei, He la popilikia keia, he la no ka hoopai ana, a me ka olelo hoino; no ka mea, ua hiki na keiki i ke kokoke hemo, aole nae he ikaika e hanau ai.
4 Jospa siis Herra sinun Jumalas tahtois kuulla Rabsaken sanat, jonka hänen herransa Assyrian kuningas lähetti häpäisemään elävää Jumalaa, ja pilkkaamaan senkaltaisilla sanoilla kuin Herra sinun Jumalas on kuullut; ja ettäs tahtoisit korottaa rukoukses jääneiden edestä, jotka vielä käsissä ovat.
Malia paha e lohe o Iehova, kou Akua, i na olelo a Rabesake, ka mea a ke alii o Asuria, a kona haku i hoouna'i e hoino ai i ke Akua ola, a e hoopai hoi i na olelo a Iehova a kou Akua i lohe ai. Nolaila, e pule aku oe no ke koena o na kanaka i ikeia.
5 Ja kuningas Hiskian palveliat tulivat Jesaian tykö.
A hiki ae la na kauwa a ke alii, a Hezekia io Isaia la.
6 Mutta Jesaia sanoi heille: näin sanokaat teidän herrallenne: Herra sanoo näin: älä pelkää niitä sanoja, joita sinä kuulit, joilla Assyrian kuninkaan palveliat ovat häväisseet minua.
I mai la o Isaia ia lakou, Penei oukou e olelo aku ai i ko oukou haku, Ke olelo mai nei o Iehova penei. Mai makau oe i na olelo au i lohe ai, i na olelo a na kauwa a ke alii o Asuria i olelo hoino mai ai ia'u.
7 Katso, minä annan hänelle hengen, ja hänen pitää saaman kuulla sanoman, ja palajaman omalle maallensa; ja minä tahdon kaataa hänen miekalla hänen maassansa.
Aia hoi, e haawi aku no au ia ia i manao, a e lohe no oia i ka lono, a e hoi aku i kona aina iho: a na'u no ia e hookulai i ka pahikaua ma kona aina iho.
8 Mutta kuin Rabsake palasi, löysi hän Assyrian kuninkaan sotimasta LIbnaa vastaan; sillä hän oli kuullut hänen matkustaneen Lakiksesta.
Hoi aku la o Rabesake, a loaa ia ia ke alii o Asuria, e kaua ana ia Libena; ua lohe mua no hoi oia, ua haalele ia ia Lakisa.
9 Sillä sanoma tuli Tirhakasta Etiopian kuninkaasta, sanoen: hän on lähtenyt sotimaan sinua vastaan. Kuin hän tämän kuuli, lähetti hän sanan Hiskialle, ja käski hänelle sanoa:
Alaila, lohe ae la oia ia Tirehaka, i ke alii o Aitiopa, i ka i ana mai, Ke hele mai nei ia e kana ia oe. A i kona lohe ana, hoouna mai la ia i mau elele ia Hezekia, i mai la,
10 Sanokaat Hiskialle Juudan kuninkaalle näin: älä anna sinun Jumalas pettää sinuas, johon sinä luotat, ja sanot: ei Jerusalem anneta Assyrian kuninkaan käteen.
Penei oukou e olelo aku ai ia Hezekia, i ke alii o ka Iuda, e i aku, Mai walewale oe i kou Akua au e hilinai nei, i kana olelo ana, Aole e haawiia o Ierusalema iloko o ka lima o ke alii o Asuria.
11 Katso, sinä olet kuullut, mitä Assyrian kuninkaat kaikille maakunnille tehneet ovat, ja ne hävittäneet; ja sinä pelastettaisiin?
Aia hoi, ua lohe no oe i ka mea a na alii o Asuria i hana'i i na aina a pau, i ka luku loa ana ia lakou; a e hoopakeleia anei oe?
12 Ovatko myös pakanain jumalat auttaneet niitä, joita minun isäni ovat hävittäneet, Gosanin ja Haranin, Resephin, ja Edenin lapset, jotka Telassarissa olivat?
Ua hoopakele anei na'kua o na aina i ka poe a ko'u mau makuakane i luku ai; ia Gozana, a me Harana, a me Rezepa, a me na keiki a Edena, ka poe ma Telasara?
13 Kussa on Hamatin kuningas, ja Arphadin kuningas, ja Sepharvaimin, Henan ja Ivvan kaupungin kuningas?
Auhea ke alii o Hamata, a me ke alii o Arepada, a me ke alii o ke kulanakauhale o Separevaima, a me Hena, a me Iva?
14 Ja kuin Hiskia oli saanut kirjan sanansaattajalta ja lukenut sen, meni hän ylös Herran huoneeseen, ja Hiskia levitti sen Herran eteen.
Loaa ia Hezekia ia mau palapala ma ka lima o na elele, a heluhelu iho la. Pii aku la o Hezekia i ka hale o Iehova, a haalii aku la imua o Iehova.
15 Ja Hiskia rukoili Herraa ja sanoi:
Pule aku la o Hezekia ia Iehova, i aku la,
16 Herra Zebaot, Israelin Jumala, joka istut Kerubimin päällä, sinä, joka olet ainoa Jumala kaikkein maakuntain ylitse maan päällä: sinä olet tehnyt taivaan ja maan:
E Iehova o na kaua, e ke Akua o ka Iseraela, ka mea noho ma na kerubima, o oe no ke Akua, o oe wale no, no na aupuni a pau o ka honua; nau no i hana i ka lani, a me ka honua.
17 Herra, kallista korvas ja kuule, Herra, avaa silmäs ja näe: kuule siis kaikki Sanheribin sanat, joka on lähettänyt häpäisemään elävää Jumalaa.
E haliu mai kou pepeiao, e Iehova, a e hoolohe mai hoi; E wehe oe i kou mau maka, e Iehova, a e naua mai; e hoolohe hoi i na olelo a pau a Sanekariba, na mea ana i hoouka mai ai e hoino i ke Akua ola.
18 Tosi se on, Herra, että Assyrian kuninkaat ovat autioksi tehneet kaikki valtakunnat heidän maakuntainsa kanssa,
He oiaio, e Iehova, ua luku aku no na'lii o Asuria i na lahuikanaka a pau, a me ko lakou aina;
19 Ja ovat heittäneet heidän Jumalansa tuleen; sillä ei ne olleet jumalat, vaan ihmisten kätten työt, puut ja kivet, ja ne he ovat hävittäneet.
A ua kiola aku no i ko lakou akua iloko o ke ahi, no ka mea, he mau akua ole lakou, he hana na na lima o kanaka, he laau, a he pohaku; nolaila lakou i luku aku ai ia mau mea.
20 Mutta nyt, Herra meidän Jumalamme, auta meitä hänen kädestänsä; että kaikki valtakunnat maan päällä ymmärtäisivät sinun ainoan olevan Herran.
Ano la, e Iehova ko makou Akua, e hoola mai oe ia makou mai kona lima ae, i ike na aupuni a pau o ka honua, o oe no o Iehova, o oe wale no.
21 Silloin lähetti Jesaia Amotsin poika Hiskian tykö, ja käski hänelle sanoa: näin sanoo Herra Israelin Jumala: (minä olen kuullut) sen, kuin sinä minua rukoillut olet Assyrian kuninkaan Sanheribin tähden.
Alaila, hoouna ae la o Isaia, ke keiki a Amosa io Hezekia la, i ae la, Ke i mai nei o Iehova. ke A kua o ka Iseraela penei, No kau pule ana mai ia'u no Sanekariba, ke alii o Asuria;
22 Niin on tämä se minkä Herra hänestä sanoo: neitsy, Zionin tytär katsoo sinun ylön, ja pilkkaa sinua, ja Jerusalemin tytär vääntelee päätänsä sinun perääs.
Eia ka olelo a Iehova i olelo mai ai nona; Ua hoowahawaha ke kaikamahine puupaa o Ziona ia oe, Ua henehene aku ia oe; O ke kaikamahine hoi o Ierusalema, Ua luliluli oia i kona poo ia oe.
23 Ketäs olet pilkannut ja häväissyt? ketä vastaan sinä olet korottanut äänes? sinä olet nostanut silmäs Israelin Pyhää vastaan.
Owai kou mea i hoowahawaha ai, A olelo hoino aku ai no hoi? Ua hookiekie oe i kou leo maluna owai, A alawa hoi i kou mau maka iluna lilo, Maluna no o ka Mea Hoano o ka Iseraela?
24 Sinun palveliais kautta olet sinä häväissyt Herraa, ja sanonut: minun monilla rattaillani olen minä mennyt ylös vuorten kukkuloille Libanonin puolelle, ja tahdon hakata maahan hänen korkiat sedripuunsa ja valitut honkansa, ja mennä kukkulain ylitse hänen ääreensä, hänen ihanan vainionsa metsään.
Ua hoowahawaha oe i ka Haku ma kau mau kauwa, i ka i ana mai, No ka lehulehu o na kaakaua o'u, Ua pii aku no wau i kahi kiekie o na mauna, I na aoao hoi o Lebanona; E kua aku no wau i kolaila mau laau kedera kiekie, A me kolaila mau laau kaa maikai; A e komo aku no wau i kona wahi kiekie, A i ka welau o kahi nahelehele o kona mahinaai.
25 Minä olen kaivanut ja juonut vettä; ja minun jalkapöytäni on kuivannut kaikki piiritetyt ojat.
Ua kohi no wau a ua inu hoi i ka wai; A i ke kapuwai o ko'u mau wawae, ua hoomaloo aku no wau i na auwai o Aigupita.
26 Etkös ole kaukaa kuullut, että minä muinen juuri niin tehnyt ja sen toimittanut olen, ja vielä nyt niin teen, että vahvat kaupungit kukistetaan kiviraunioiksi?
Aole anei oe i lohe kahiko na'u ia i manao, A na'u hoi ia i hana i na la mamua? A i keia manawa, ua hooko no wau, I lilo oe i mea e hookahuli ai i na kulanakauhale paa i ka pa, i puu pohaku.
27 Ja heidän asujansa voimattomiksi ja epäileväisiksi tulevat, ja häpiään joutuvat; ja tulevat niinkuin kedon ruoho ja viheriäinen ruoho, niinkuin ruoho kattoin päällä, joka ennen kuivettuu kuin tuleentuu.
Nolaila i uuku ai ka ikaika o ka poe e noho ana, Ua makau hoi lakou a pilihua. Like no lakou me ka mauu o ke kula, Ua like hoi me ka nahele uliuli; Me ka mauu maluna o na hale, Me ka hua palaoa malili i kona wa e ku ana.
28 Mutta minä tiedän sinun asumukses hyvin, sinun uloslähtemises ja sisällekäymises; ja sinun kiukuitsemises minua vastaan.
Aka, ua ike no wau i kou noho ana, A me kou puka ana iwaho, a me kou komo ana iloko, a me kou ukiuki ana ia'u.
29 Ettäs kiukuitset minua vastaan, ja sinun ylpeytes on joutunut minun korvilleni, panen minä renkaani sinun sieraimiis ja suitseni sinun suuhus, ja vien sinun sitä tietä jälleen takaperin, jotas tullutkin olet.
No ka mea, o kou ukiuki mai ia'u, a me kou hookiekie, Ua pii mai no, a iloko o ko'u mau pepeiao; Nolaila, e hookomo no wau i ko'u lou iloko o kou ihu, A me ko'u kaulawaha ma kou mau lehelehe. A e hoohuli aku no au ia oe ma ke ala au i hele mai ai.
30 Ja tämä pitää oleman sinulle merkiksi: syö tänä vuonna, mitä kasvanut on, toisena vuonna, mitä itsestänsä kasvaa, kolmantena vuonna kylväkäät ja leikatkaat, istuttakaat viinapuita, ja syökäät heidän hedelmäänsä.
E lilo no hoi keia i hoailona nou; E ai no oukou i keia makahiki i na mea ulu wale, A i ka lua o ka makahiki, i na mea i ulu ae mai ia mau mea mai: A i ke kolu o ka makahiki, e lulu hua oukou, a e hoiliili hua hoi, E kanu no hoi oukou i na pawaina, a e ai iho i kolaila hua.
31 Ja pelastettuin ja jääneiden Juudan huoneesta pitää taas alhaalta juurtuman, ja ylhäältä kantaman hedelmän.
A o ke koena i pakele o ka hale o ka Iuda, E komo no kona aa ilalo, A e hua mai i ka hua maluna.
32 Sillä Jerusalemista pitää vielä nyt jääneiden tuleman ulos, ja vapahdetut Zionin vuorelta. Tätä on Herran Zebaotin kiivaus tekevä.
No ka mea, mai loko aku o Ierusalema e puka aku ke koena, A o ka poe pakele hoi, mai loko aku o ka mauna Ziona: Na ka ikaika o Iehova o na kaua e hana i keia,
33 Sentähden sanoo Herra Assyrian kuninkaasta näin: ei hänen pidä tuleman tähän kaupunkiin, eikä yhtään nuolta sinne ampuman, eli yhtä kilpeä tuoman sen eteen, taikka yhtään vallia tekemän sen ympärille;
Nolaila, ke olelo mai nei o Iehova no ke alii o Asuria, Aole ia e komo iloko o keia kulanakauhale, Aole ia e pana mai i kekahi pua malaila, Aole hoi e hoike i na palekaua imua ona, Aole hoi e hana i puukaua ma kona alo.
34 Vaan pitää palajaman sitä tietä takaperin, jota hän tullut on, ja ei tähän kaupunkiin ensinkään tuleman, sanoo Herra.
Ma ke ala ana i hele mai ai, malaila no ia e hoi aku, Aole ia e komo iloko o keia kulanakauhale, wahi a Iehova.
35 Sillä minä varjelen tämän kaupungin, niin että minä autan häntä, minun tähteni ja minun palveliani Davidin tähden.
Na'u no e malama i keia kulanakauhale, e hoola aku no'u iho, A no ka'u kauwa, no Davida.
36 Silloin läksi Herran enkeli ja löi Assyrian leirissä sata ja viisiyhdeksättäkymmentä tuhatta miestä. Ja kuin he varhain huomeneltain nousivat, katso, ne kaikki olivat kuolleiden ruumiit.
Hele ae la ka anela o Iehova, a laku aku la maloko o kahi hoomoana o ko Asuria, hookahi haneri me kanawalu kumamalima tausani. A ala ae la lakou i kakahiaka nui, aia hoi! he poe kupapau make lakou a pau.
37 Ja Assyrian kuningas Sanherib läksi matkaansa ja palasi, ja asui Ninivessä.
Alaila, hele aku la o Sanekariba, ke alii o Asura, a haalele ae la ia wahi, a hoi aku la, a noho iho la ma Nineva.
38 Ja tapahtui, kuin hän rukoili jumalansa Nisrokin huoneessa, löivät hänen poikansa Adramelek ja Saretser hänen miekalla, ja pakenivat Araratin maalle. Ja hänen poikansa Assarhaddon tuli kuinkaaksi hänen siaansa.
A i kona hoomana ana maloko o ka hale o Niseroka, o kona akua, alaila, pepehi iho la kana mau keikikane, o Aderameleka a me Sarezera ia ia i ka pahikaua; a pakele aku la laua maloko o ka aina o Ararata, a noho alii iho la kana keiki, o Esarehadona ma kona wahi.
