Jesajan 37
1 Kuin kuningas Hiskia tämän kuuli, repäisi hän vaatteensa, ja kääri säkin ympärillensä, ja meni Herran huoneeseen,
Hezekiah siangpahrang mah to lok to thaih naah, angmah ih kahni to asih moe, buri kahni to angkhuk pacoengah, Angraeng im thungah a caeh.
2 Ja lähetti Eliakimin, huoneenhaltian, ja Sebnan, kirjoittajan, ylimmäisten pappein kanssa, puettuna säkkeihin, propheta Jesaian Amotsin pojan tykö,
Siangpahrang im khenzawnkung Eliakim, ca tarik kami Shebna hoi kacoehta qaimanawk doeh kazii to angzaengsak moe, Amoz capa tahmaa Isaiah khaeah patoeh.
3 Sanomaan hänelle: näin sanoo Hiskia: tämä on vaivan, toran ja häväistyksen päivä; sillä lapset ovat tulleet synnyttämiselle ja ei ole voimaa synnyttää.
Nihcae mah anih khaeah, Hezekiah mah hae tiah thuih; Vaihni loe raihaih ni, thuitaekhaih ni, ahminsethaih niah oh; nawkta tapenhaih atue to phak boeh, toe nawkta tapen han thacak ai baktiah oh.
4 Jospa siis Herra sinun Jumalas tahtois kuulla Rabsaken sanat, jonka hänen herransa Assyrian kuningas lähetti häpäisemään elävää Jumalaa, ja pilkkaamaan senkaltaisilla sanoilla kuin Herra sinun Jumalas on kuullut; ja ettäs tahtoisit korottaa rukoukses jääneiden edestä, jotka vielä käsissä ovat.
Kahing Sithaw to kasae thuih hanah, Assyria siangpahrang mah a tamna misatuh angraeng Rabshakeh to patoeh boeh, anih mah thuih ih lok to na Angraeng Sithaw mah thaih nasoe, na Angraeng Sithaw mah thaih ih lok baktih toengah danpaek tih hmang; to pongah kanghmat kahing kaminawk hanah lawkthui oh, tiah a thuih, tiah a naa o.
5 Ja kuningas Hiskian palveliat tulivat Jesaian tykö.
Hezekiah ih tamnanawk loe Isaiah khaeah caeh o.
6 Mutta Jesaia sanoi heille: näin sanokaat teidän herrallenne: Herra sanoo näin: älä pelkää niitä sanoja, joita sinä kuulit, joilla Assyrian kuninkaan palveliat ovat häväisseet minua.
Isaiah mah nihcae khaeah, Nangmacae angraeng khaeah thui pae oh, Angraeng mah hae tiah thuih; Assyria siangpahrang ih tamnanawk mah kai kasae ang thuih o, toe nihcae ih lok pongah zithaih tawn o hmah.
7 Katso, minä annan hänelle hengen, ja hänen pitää saaman kuulla sanoman, ja palajaman omalle maallensa; ja minä tahdon kaataa hänen miekalla hänen maassansa.
Khenah, a nuiah poek amkhraihaih palungthin to ka patoeh han, to naah anih mah tamthang to thaih ueloe, a prae ah amlaem ving tih; anih to angmah prae ah sumsen hoi ka dueksak han, tiah a thuih, tiah na angraeng khaeah thui pae oh, tiah a naa.
8 Mutta kuin Rabsake palasi, löysi hän Assyrian kuninkaan sotimasta LIbnaa vastaan; sillä hän oli kuullut hänen matkustaneen Lakiksesta.
Assyrian siangpahrang loe Lakhis hoiah amlaem moe, Libnah vangpui to a tuk li, tiah Rabshakeh mah thaih naah, to ahmuen ah a caeh.
9 Sillä sanoma tuli Tirhakasta Etiopian kuninkaasta, sanoen: hän on lähtenyt sotimaan sinua vastaan. Kuin hän tämän kuuli, lähetti hän sanan Hiskialle, ja käski hänelle sanoa:
To naah Ethiopia siangpahrang Tirhakah mah Assyria siangpahrang Sennakharib to tuk hanah amsak boeh, tiah a thaih. Anih mah to lok to thaih naah, Hezekiah khaeah laicaehnawk to patoeh moe,
10 Sanokaat Hiskialle Juudan kuninkaalle näin: älä anna sinun Jumalas pettää sinuas, johon sinä luotat, ja sanot: ei Jerusalem anneta Assyrian kuninkaan käteen.
Judah siangpahrang Hezekiah khaeah hae tiah thui pae oh; Jerusalem loe Assyria siangphrang ban ah paek mak ai, tiah na oep o ih na Sithaw mah, na ling o hmah nasoe.
11 Katso, sinä olet kuullut, mitä Assyrian kuninkaat kaikille maakunnille tehneet ovat, ja ne hävittäneet; ja sinä pelastettaisiin?
Khenah, Assyria siangpahrangnawk mah praenawk boih to tuk moe, phraek boih boeh, tiah na thaih o boeh; nang loe na loih tih maw?
12 Ovatko myös pakanain jumalat auttaneet niitä, joita minun isäni ovat hävittäneet, Gosanin ja Haranin, Resephin, ja Edenin lapset, jotka Telassarissa olivat?
Kam panawk mah pazawk tangcae, Gozan acaeng, Haran acaeng, Rezeph acaeng hoi Telassar ah kaom Eden acaengnawk loe prae kaminawk ih sithaw mah pahlong o maw?
13 Kussa on Hamatin kuningas, ja Arphadin kuningas, ja Sepharvaimin, Henan ja Ivvan kaupungin kuningas?
Hamath siangpahrang, Arpad siangpahrang, Sepharvaim vangpui, Hena vangpui, Ivah vangpui uk siangpahrangnawk loe naa ah maw oh o boeh? tiah a thuih pae.
14 Ja kuin Hiskia oli saanut kirjan sanansaattajalta ja lukenut sen, meni hän ylös Herran huoneeseen, ja Hiskia levitti sen Herran eteen.
Hezekiah mah laicaehnawk khae ih ca to lak moe kroek; to pacoengah Angraeng im ah caeh tahang moe, to ca to Angraeng hmaa ah a khramh.
15 Ja Hiskia rukoili Herraa ja sanoi:
Hezekiah mah Angraeng khaeah hae tiah lawkthuih;
16 Herra Zebaot, Israelin Jumala, joka istut Kerubimin päällä, sinä, joka olet ainoa Jumala kaikkein maakuntain ylitse maan päällä: sinä olet tehnyt taivaan ja maan:
Cherubimnawk salakah anghnu, Aw misatuh kaminawk ih Angraeng, Israel Sithaw, long siangpahrang ukhaih praenawk boih ukkung, Sithaw loe, nang khue ni; long hoi van doeh nangmah ni na sak.
17 Herra, kallista korvas ja kuule, Herra, avaa silmäs ja näe: kuule siis kaikki Sanheribin sanat, joka on lähettänyt häpäisemään elävää Jumalaa.
Aw Angraeng, na naa to patueng ah loe tahngai ah; Aw Angraeng, na mik to padai ah loe, khenah; Sennakherip mah thuih ih kahing Sithaw kasaethuihaih loknawk boih to tahngai ah.
18 Tosi se on, Herra, että Assyrian kuninkaat ovat autioksi tehneet kaikki valtakunnat heidän maakuntainsa kanssa,
Aw Angraeng, Assyria siangpahrangnawk mah hae kaminawk hoi praenawk to amrosak boih moe,
19 Ja ovat heittäneet heidän Jumalansa tuleen; sillä ei ne olleet jumalat, vaan ihmisten kätten työt, puut ja kivet, ja ne he ovat hävittäneet.
nihcae ih sithawnawk to hmai thungah vah pae o; to sithawnawk loe Sithaw tangtang na ai ni, thing hoiah maw, thlung hoiah maw, kami mah sak cop ih hmuen ah oh o pongah, nihcae mah paro pae o boeh.
20 Mutta nyt, Herra meidän Jumalamme, auta meitä hänen kädestänsä; että kaikki valtakunnat maan päällä ymmärtäisivät sinun ainoan olevan Herran.
Aw Angraeng kaicae ih Sithaw, Nang khue ni, Angraeng Sithaw, tiah long nui ih prae kaminawk boih mah panoek o thai hanah, vaihi anih ban thung hoiah na pahlong ah, tiah lawk a thuih.
21 Silloin lähetti Jesaia Amotsin poika Hiskian tykö, ja käski hänelle sanoa: näin sanoo Herra Israelin Jumala: (minä olen kuullut) sen, kuin sinä minua rukoillut olet Assyrian kuninkaan Sanheribin tähden.
To pacoengah Amoz capa Isaiah mah Hezekiah khaeah laicaeh patoeh; Israel Angraeng Sithaw mah hae tiah thuih; Assyria siangpahrang Sennakherip kawng pongah kai khaeah lawk nang thuih pongah,
22 Niin on tämä se minkä Herra hänestä sanoo: neitsy, Zionin tytär katsoo sinun ylön, ja pilkkaa sinua, ja Jerusalemin tytär vääntelee päätänsä sinun perääs.
anih kawng pongah Angraeng mah hae tiah thuih; Zion canu kacuem tangla mah nang to ang patoek moe, ang pahnui thuih boeh; Jerusalem canu mah nang hanah lu ang haek thuih boeh.
23 Ketäs olet pilkannut ja häväissyt? ketä vastaan sinä olet korottanut äänes? sinä olet nostanut silmäs Israelin Pyhää vastaan.
Minawk kasae kathui, patoekhaih tawn kami nang loe mi aa? Mi maw na hang thuih moe, amoekhaih mik na padai thuih? Ciimcai Israel Sithaw ni nam oek thuih boeh to!
24 Sinun palveliais kautta olet sinä häväissyt Herraa, ja sanonut: minun monilla rattaillani olen minä mennyt ylös vuorten kukkuloille Libanonin puolelle, ja tahdon hakata maahan hänen korkiat sedripuunsa ja valitut honkansa, ja mennä kukkulain ylitse hänen ääreensä, hänen ihanan vainionsa metsään.
Na tamnanawk mah Angraeng to khet patoek o moe, pop parai hrang lakoknawk hoiah maesang nuiah ka dawh moe, Lebanon mae nuiah doeh ka dawh boeh; kasang koek Sidar thing hoi hmaica thing doeh ka pakhruk han, kasang koek ahmuen, thingthai kapop taw thungah ka kun han.
25 Minä olen kaivanut ja juonut vettä; ja minun jalkapöytäni on kuivannut kaikki piiritetyt ojat.
Tui to takaeh moe, ka naek boeh; ka khokpadae hoiah Izip prae ih vapui tuinawk to ka kangsak boih boeh, tiah na thuih.
26 Etkös ole kaukaa kuullut, että minä muinen juuri niin tehnyt ja sen toimittanut olen, ja vielä nyt niin teen, että vahvat kaupungit kukistetaan kiviraunioiksi?
Hae baktih hmuennawk loe canghnii ah ka sak moe, canghnii hoi boeh ni ka ohsak boeh, tiah na thaih ai maw? Nang loe vaihi kacak vangpui parokung, thlung tapophaih ahmuen ah omsakkung ah kang ohsak boeh.
27 Ja heidän asujansa voimattomiksi ja epäileväisiksi tulevat, ja häpiään joutuvat; ja tulevat niinkuin kedon ruoho ja viheriäinen ruoho, niinkuin ruoho kattoin päällä, joka ennen kuivettuu kuin tuleentuu.
To pongah vangpui kaminawk loe thazok o boeh, poek anghmang o moe, palungboeng o sut boeh; nihcae loe lawk ih phroh baktih, qam kahing baktih, imphu nui ih phroh kahing baktih, qoeng khuek ai ah kazaem cang baktiah oh o.
28 Mutta minä tiedän sinun asumukses hyvin, sinun uloslähtemises ja sisällekäymises; ja sinun kiukuitsemises minua vastaan.
Toe na ohhaih ahmuen, na caehhaih hoi nang zohhaih, kai palung nang phui thuihaih doeh ka panoek.
29 Ettäs kiukuitset minua vastaan, ja sinun ylpeytes on joutunut minun korvilleni, panen minä renkaani sinun sieraimiis ja suitseni sinun suuhus, ja vien sinun sitä tietä jälleen takaperin, jotas tullutkin olet.
Kai palung nang phui thuihaih hoi misa ah nang suekhaih to ka thaih pongah, na hnah ah cakoih, na pahni ah sumboeng to kang kaeksak moe, nang zohhaih loklam hoiah kam laemsak let han.
30 Ja tämä pitää oleman sinulle merkiksi: syö tänä vuonna, mitä kasvanut on, toisena vuonna, mitä itsestänsä kasvaa, kolmantena vuonna kylväkäät ja leikatkaat, istuttakaat viinapuita, ja syökäät heidän hedelmäänsä.
Aw Hezekiah, nang han angmathaih ah kaom hmuen loe hae tiah oh; vaining saning loe angmah koeh ah kamprawk thingthai qumponawk to na caa tih, amla ah doeh to thung hoiah tacawt patoeng thingthai to na caa vop tih; saning thumto naah loe cangti to tuh oh loe, aat oh, misur takhanawk to sah oh loe, athainawk to caa oh.
31 Ja pelastettuin ja jääneiden Juudan huoneesta pitää taas alhaalta juurtuman, ja ylhäältä kantaman hedelmän.
Misa thung hoi kaloih, kanghmat Judah imthung takohnawk loe atlim ah tangzun to sah o ueloe, anui ah athaih tacawt let tih.
32 Sillä Jerusalemista pitää vielä nyt jääneiden tuleman ulos, ja vapahdetut Zionin vuorelta. Tätä on Herran Zebaotin kiivaus tekevä.
Kanghmat kaminawk loe Jerusalem hoiah angzo o tih, kaloih kaminawk doeh Zion mae hoiah angzo o tih; misatuh kaminawk ih Angraeng thacakhaih mah to hmuen to acungsak tih.
33 Sentähden sanoo Herra Assyrian kuninkaasta näin: ei hänen pidä tuleman tähän kaupunkiin, eikä yhtään nuolta sinne ampuman, eli yhtä kilpeä tuoman sen eteen, taikka yhtään vallia tekemän sen ympärille;
To pongah Assyria siangpahrang kawng pongah Angraeng mah hae tiah thuih; anih loe hae vangpui thungah akun mak ai, kalii doeh kaat mak ai; vangpui hmaa ah pakaahaih hmuen hoiah angzo mak ai, vangpui takuihaih long khaw doeh takae mak ai.
34 Vaan pitää palajaman sitä tietä takaperin, jota hän tullut on, ja ei tähän kaupunkiin ensinkään tuleman, sanoo Herra.
Anih loe angmah angzohhaih loklam hoiah amlaem let tih; vangpui thungah akun mak ai, tiah Angraeng mah thuih.
35 Sillä minä varjelen tämän kaupungin, niin että minä autan häntä, minun tähteni ja minun palveliani Davidin tähden.
Kaimah hoi ka tamna David pongah, hae vangpui hae pakaa moe, ka pahlong han, tiah thuih, tiah a naa.
36 Silloin läksi Herran enkeli ja löi Assyrian leirissä sata ja viisiyhdeksättäkymmentä tuhatta miestä. Ja kuin he varhain huomeneltain nousivat, katso, ne kaikki olivat kuolleiden ruumiit.
To pacoengah Angraeng ih vankami loe Assyria kaminawk ataihaih ahmuen ah caeh moe, kami sang, cumvai qui tazet, sang pangato a hum pae; akhawnbang khawnthaw ah angthawk o naah loe, khenah, kami qok cing ah oh.
37 Ja Assyrian kuningas Sanherib läksi matkaansa ja palasi, ja asui Ninivessä.
To pongah Assyria siangpahrang Sennakherip loe to ahmuen hoiah tacawt moe, hnuk amlaem ving pacoengah, Nineveh vangpui ah khosak.
38 Ja tapahtui, kuin hän rukoili jumalansa Nisrokin huoneessa, löivät hänen poikansa Adramelek ja Saretser hänen miekalla, ja pakenivat Araratin maalle. Ja hänen poikansa Assarhaddon tuli kuinkaaksi hänen siaansa.
To pacoengah angmah ih tempul thungah a sithaw Nisrok to a bok li naah, a caa Adrammelek hoi Sharezer mah sumsen hoiah takroek hoi moe, Armenia prae ah cawn hoi taak ving; to pacoengah a capa Esarhaddon to anih zuengah siangpahrang ah oh.
