Jesajan 26
1 Siihen aikaan pitää Juudan maassa tämä veisu veisattaman: meillä on vahva kaupunki, hän pani autuuden muuriksi ja varjelukseksi.
Len se ac tuku ke mwet uh fah yuk on soko inge in facl Judah: Siti sesr uh ku na! God El sifacna loango pot kac!
2 Avatkaat portit, vanhurskaan kansan, joka uskossa pysyy, käydä sisälle.
Ikasla mutunpot lun siti uh Ac lela mutunfacl se ma oaru ac pwaye in utyak — Mutunfacl su mwet we oru ma suwohs.
3 Sinä pidät aina rauhan, vahvan lupaukses jälkeen; sillä sinuun turvataan.
Kom, LEUM GOD, sang misla pwaye Nu selos su filiya lulafongi lalos in kom, Ac nunak lalos oakwuki ku.
4 Sentähden luottakaat Herraan ijankaikkisesti; sillä Herra, Herra on kallio ijankaikkisesti.
Lulalfongi LEUM GOD pacl nukewa; El ac fah karingin kut nwe tok.
5 Ja hän notkistaa alas ne, jotka korkialla asuvat, hän alentaa korotetun kaupungin; hän sysää sen maahan, niin että se tomussa makaa,
El akpusiselyalos su inse fulat; El kunausla siti ku ma elos muta we, Ac rakinya pot we nu infohk uh.
6 Että hän jaloilla poljetaan, vaivaisten jaloilla ja köyhäin kantapäillä.
Elos su akkeokyeyuk meet elos forfor fac in pacl inge Ac futungya ye nialos.
7 Mutta vanhurskasten tie on tasainen; sinä ojennat vanhurskasten polut.
LEUM GOD, kom akfwelye inkanek uh nu sin mwet wo; Inkanek ma elos fufahsryesr fac uh fwelna.
8 Herra, me odotamme sinua oikeutes tiellä; sydän himoitsee sinun nimeäs ja muistoas.
Ku fahsr tukun ma lungse lom, ac filiya finsrak lasr in kom; Kom mukena pa kut lungse yohk uh.
9 Minä halajan sinua sydämestäni yöllä, minun henkeni valvoo myös minussa varhain sinun tykös; sillä kussa sinun oikeutes maakunnassa on, niin maan piirin asuvaiset oppivat vanhurskautta.
Ke fong uh nga nunkekom ke insiuk nufon; Ke kom nununku faclu ac mwet fac, Elos nukewa fah etu lah mea kalmen nununku suwohs.
10 Mutta ehkä jumalattomille armoja tarittaisiin, niin ei he opi kuitenkaan vanhurskautta, vaan tekevät ainoastaan pahaa oikeuden maalla; sillä ei he näe Herran kunniaa.
Kom finne kulang nu sin mwet koluk uh, Elos ac tiana etala in oru ma pwaye. Elos finne muta in facl sin mwet suwoswos A elos srakna oru ma koluk; Elos tia lungse akfulatye kom.
11 Herra, sinun kätes on ylennetty, vaan ei he sitä näe; mutta kuin he sen nähdä saavat, niin he häpiään tulevat kansan kiivaudesta, ja vielä sitte tuli sinun vihollises kuluttaa.
Mwet lokoalok lom elos tiana etu lah kom ac kalyaelos. LEUM GOD, oru elos in mwekin ac lela elos in keok; Lela elos in keokkin kaiyuk su kom akoo nu selos. Akkalemye nu selos lupan lungse lom nu sin mwet lom.
12 Mutta sinä, Herra, saatat meille rauhan; sillä kaikki, mitä me toimitamme, olet sinä meille antanut.
LEUM GOD, kom fah ase misla ac insewowo nu sesr; Ma nukewa ma kut orala uh Ma tuku ke sripen orekma lom.
13 Herra meidän Jumalamme: muut herrat tosin meitä myös vallitsevat paitsi sinua; mutta me muistamme ainoastaan kuitenkin sinussa sinun nimeäs.
LEUM GOD lasr, oasr tari pacl ma leumiyuk kut sin mwet saya, Tusruktu kom mukena pa LEUM GOD lasr.
14 Ei kuolleet eläviksi tule ja nukkuneet ei nouse; sillä sinä olet heitä etsinyt ja hävittänyt, ja kaiken heidän muistonsa kadottanut.
A inge elos misa tari, ac elos fah tia sifil moul; Ngunalos fah tia sifil tukakek, Tuh kom kaelos ac kunauselosla. Wangin sie mwet ac sifil esamulos.
15 Mutta sinä, Herra, olet lisännyt kansaa, sinä Herra olet lisännyt kansaa, sinä olet kunnialliseksi tullut; sinä olet pannut heitä kauvas maailman ääriin.
LEUM GOD, kom akkapye mutunfacl sesr, Ac akyokyelik ke siska nukewa; Ke ma inge akfulatyeyuk kom.
16 Herra, kuin tuska tulee, niin sinua etsitään: koskas heitä kuritat, niin he parkuvat surkiasti.
LEUM GOD, kom kalyei mwet lom, Ac in keok lalos elos pre nu sum.
17 Niinkuin raskaalla vaimolla, kuin hän synnyttämällänsä on, on ahdistus, ja hän parkuu kivullansa, niin meille myös tapahtuu, Herra, sinun kasvois edessä.
LEUM GOD, kom oru kut wowoyak ac tung, Oana ke sie mutan el koek ac tung ke pacl in isus lal.
18 Me olemme raskaat ja meillä on kipu, niinkuin tuulen synnyttäväisellä; emme kuitenkaan voi maata auttaa, eikä maan piirin asuvaiset tahtoneet langeta.
Kut mutana in waiok ac keok, wanginna ma kut oswe. Wangin kutangla lasr nu sin facl sesr; Wanginna ma kut orala.
19 Mutta sinun kuollees elävät, ja minun kuolleet ruumiini nousevat jälleen kuolleista. Herätkäät ja kerskatkaat te, jotka makaatte maan alla; sillä sinun kastees on viheriäisen kedon kaste, ja maa on kuolleet itsestänsä antava.
Mwet lasr ma misa ac fah sifil moulyak! Manolos ac fah sifil moul. Elos nukewa su motul inkulyuk lalos Fah ngutalik ac on ke engan. Oana ke aunfong saromrom aksasuye faclu, Ouinge LEUM GOD El fah akmoulyalosyak su misa ke pacl loes somla.
20 Mene, kansani, ja käy sisälle kammioos, ja sulje sinun oves jälkees; lymytä sinus silmänräpäykseksi, niin kauvan kuin viha käy ylitse.
Mwet luk, kowos som nu in lohm suwos ac kaleang srungul an. Wikla kitin pacl nwe ke na kasrkusrak lun God wanginla.
21 Sillä katso, Herra on käyvä ulos siastansa etsimään maan asuvaisten pahuutta heidän päällensä; niin että maa ilmoittaa heidän verensä, ja ei niitä enää peitä, jotka hänessä tapetut ovat.
LEUM GOD El ac tuku liki acn sel inkusrao in kalyei mwet faclu ke ma koluk lalos. Akmas ma orek in lukma fin faclu ac fah kalemla, ac infohk uh fah tia sifil okanla mwet su anwuki we.
