< Jesajan 21 >

1 Tämä on korven kuorma meren tykönä: niinkuin tuulispää tulee etelästä, joka kääntää ylösalaisin, niin se tulee korvesta, kauhiasta maasta.
«Dengizning qɵl-bayawini» toƣrisida yüklǝngǝn bir wǝⱨiy: — «Jǝnub tǝrǝptǝ ⱪoyuntazlar ɵtüp ketiwatⱪandǝk, Dǝⱨxǝtlik zemindin bir nemilǝr keliwatidu!».
2 Sillä minulle on osoitettu kova näky: pettäjä tulee toista vastaan, hävittäjä toista vastaan. Mene ylös Elam, piiritä heitä Madai: minä lopetan kaikki hänen huokauksensa.
— Azabliⱪ bir wǝⱨiy-kɵrünüx manga ayan ⱪilindi; Hain hainliⱪ ⱪiliwatidu, Bulangqi bulangqiliⱪ ⱪiliwatidu. «I Elam, ornungdin tur, qiⱪ! Media, muⱨasirǝ ⱪilip ⱪorxiwal!» Uning sǝwǝbidin kɵtürülgǝn ⱨǝmmǝ nalǝ-pǝryadlarni tügitiwǝttim.
3 Sentähden ovat minun kupeeni täynnä kipua, ja ahdistus on minun käsittänyt, niinkuin lapsen synnyttäjän ahdistus; minä kyyristän minuni, koska minä sen kuulen, ja peljästyn, koska minä sen näen.
— Xunga iq-baƣrim aƣriⱪ-azab bilǝn toldi, Tolƣiⱪi tutⱪan ayalning azabliridǝk, Kɵrgǝnlirimdin tolƣinip kǝttim, Angliƣinimdin parakǝndǝ boldum.
4 Minun sydämeni vapisee, kauhistus on minun peljättänyt; sentähden ei ole minulla ollut suloisella yöllä yhtään lepoa.
Xunga kɵnglüm parakǝndǝ bolup ⱨasirap kǝttim, Meni dǝⱨxǝt ⱪorⱪunq basti; U mǝn zoⱪ alidiƣan keqini sarasimǝ bolidiƣan keqigǝ aylandurdi.
5 Valmista pöytä, anna valvojain valvoa, syö, juo: nouskaat te pääruhtinaat ja voidelkaat kilvet.
Ular dastihan wǝ gilǝm-kɵrpilǝrnimu salidu; Ular yeyixidu, iqixidu; «Ⱨǝy esilzadilǝr, ornunglardin turup ⱪalⱪanni maylanglar!»
6 Sillä Herra sanoo näin minulle: mene ja toimita vartio, joka katselis ja ilmoittais.
Qünki Rǝb manga: — «Barƣin, kɵrgǝnlirini ǝyni boyiqǝ eytidiƣan bir kɵzǝtqini tǝhlǝp ⱪoyƣin» — degǝnidi.
7 Mutta hän näki ratsastajat ajavan ja menevän aaseilla ja kameleilla, ja piti siitä visun vaarin.
— «U jǝng ⱨarwilirini, jüp-jüp atliⱪ ǝskǝrlǝrni, Jǝng ⱨarwilirini exǝklǝr bilǝn, Jǝng ⱨarwilirini tɵgilǝr bilǝn kɵrgǝndǝ, U diⱪⱪǝt bilǝn, naⱨayiti diⱪⱪǝt bilǝn kɵzǝtsun!»
8 Ja hän huusi niinkuin jalopeura: Herra, minä olen vartiolla yli päivää, ja olen minun vartiollani kaikki yöt:
U jawabǝn xirdǝk towlidi: — «Rǝb, mǝn kɵzǝt munarida üzlüksiz kün boyi turimǝn, Ⱨǝr keqidǝ kɵzǝttǝ turimǝn;
9 Ja katso, siellä tulee yksi vaunuissa ja kaksi ratsahin, joka vastaa ja sanoo: kaatunut, kaatunut on Babylon, ja kaikki hänen jumalainsa kuvat lyötiin maahan.
— Wǝ mana, u jǝng ⱨarwiliri jüp-jüp atliⱪ ǝskǝrlǝr bilǝn keliwatidu!» Wǝ yǝnǝ jawab berip xundaⱪ degǝn: — Babil bolsa yiⱪildi, yiⱪilip qüxti, Wǝ U ularning ilaⱨlirining ⱨǝrbir oyma mǝbudlirini yǝrgǝ taxlap parǝ-parǝ ⱪiliwǝtti!».
10 O minun tappamiseni ja minun riiheni permanto! mitä minä olen Herralta Zebaotilta, Israelin Jumalalta, kuullut, sen minä teille ilmoitan.
— I Mening tepilgǝn danlirim, Mening haminimdiki buƣdaylirim, Israilning Hudasi, samawi ⱪoxunlarning Sǝrdari bolƣan Pǝrwǝrdigardin angliƣanni silǝrgǝ eytip bǝrdim!
11 Tämä on Duman kuorma: Seiristä huudetaan minua: vartia, mitä yö kuluu? vartia, mitä yö kuluu?
«Dumaⱨ» toƣruluⱪ yüklǝngǝn wǝⱨiy; Birsi Seirdin kelip mǝndin: — «I kɵzǝtqi, keqining ⱪanqiliki ɵtti? I kɵzǝtqi, keqining ⱪanqiliki ɵtti?» — dǝp soraydu.
12 Vartia sanoi: kuin aamu tulee, niin vielä yö on; jos te vielä kysytte, niin teidän pitää vielä sitte palajaman ja taas kysymän.
Kɵzǝtqi jawabǝn mundaⱪ dǝydu: — «Sǝⱨǝr kelidu, keqimu kelidu; Yǝnǝ soriƣing bolsa, yǝnǝ kelip sora; Yolungdin ⱪaytip manga yeⱪin kǝl!»
13 Tämä on Arabian kuorma: teidän pitää yötymän Arabian metsässä, Dedanimin tiellä.
Ərǝbiyǝning keqisi toƣruluⱪ yüklǝngǝn wǝⱨiy: — «I Dedanliⱪlarning karwanliri, silǝr Ərǝbiyǝdiki janggalda ⱪonup ⱪalisilǝr;
14 Kantakaat vettä janoovaa vastaan, te jotka asutte Temanin maassa: taritkaat pakenevaisille leipää.
Ussap kǝtkǝnlǝrgǝ su apirip beringlar! I Temadikilǝr, nanliringlarni elip ⱪaqⱪanlarni kütüwelinglar!
15 Sillä he pakenevat miekkaa, paljasta miekkaa, jännitettyä jousta ja isoa sotaa.
Qünki ular ⱪiliqlardin, Ƣilaptin elinƣan ⱪiliqtin, Kerilgǝn oⱪyadin, Uruxning azabidin ⱪaqidu.
16 Sillä näin sanoo Herra minulle: vielä nyt vuosi, niinkuin palkollisen vuodet ovat, niin pitää kaiken Kedarin kunnian hukkuman.
Qünki Rǝb manga xundaⱪ degǝn: — Bir yil iqidǝ mǝdikar ⱨesabliƣandǝk, Andin Kedarning bar xǝripi yoⱪilidu,
17 Ja jääneet ampujat, väkevät Kedarin lapsista, pitää vähemmäksi joutuman; sillä Herra Israelin Jumala on sen sanonut.
Oⱪyaqilarning ⱪalduⱪliri, Yǝni Kedarning palwan-batur bolƣan oƣulliri az ⱪalidu; Qünki Pǝrwǝrdigar, Israilning Hudasi xundaⱪ sɵz ⱪilƣan».

< Jesajan 21 >