Jesajan 21
1 Tämä on korven kuorma meren tykönä: niinkuin tuulispää tulee etelästä, joka kääntää ylösalaisin, niin se tulee korvesta, kauhiasta maasta.
Breme puščave morja. Kakor gredo skozi vrtinčasti vetrovi na jugu, tako ta prihaja iz puščave, iz strašne dežele.
2 Sillä minulle on osoitettu kova näky: pettäjä tulee toista vastaan, hävittäjä toista vastaan. Mene ylös Elam, piiritä heitä Madai: minä lopetan kaikki hänen huokauksensa.
Mučno videnje mi je naznanjeno, zahrbtnež postopa zahrbtno in plenilec pleni. Pojdi gor, oh Elám. Oblegaj, oh Medija. Vsemu njihovemu vzdihovanju sem storil, da preneha.
3 Sentähden ovat minun kupeeni täynnä kipua, ja ahdistus on minun käsittänyt, niinkuin lapsen synnyttäjän ahdistus; minä kyyristän minuni, koska minä sen kuulen, ja peljästyn, koska minä sen näen.
Zato so moja ledja napolnjena z bolečino. Polastile so se me ostre bolečine kakor ostre bolečine ženske, ki je v porodnih mukah. Sklonjen sem bil ob poslušanju tega, ob gledanju tega sem bil zaprepaden.
4 Minun sydämeni vapisee, kauhistus on minun peljättänyt; sentähden ei ole minulla ollut suloisella yöllä yhtään lepoa.
Moje srce trepeta, grozljivost me je preplašila. Noč mojega užitka mi je obrnil v strah.
5 Valmista pöytä, anna valvojain valvoa, syö, juo: nouskaat te pääruhtinaat ja voidelkaat kilvet.
Pripravite mizo, stražite v stražnem stolpu, jejte, pijte. Vstanite, vi princi in pomazilite ščit.
6 Sillä Herra sanoo näin minulle: mene ja toimita vartio, joka katselis ja ilmoittais.
Kajti tako mi je rekel Gospod: »Pojdi, postavi stražarja, naj razglasi, kar vidi.«
7 Mutta hän näki ratsastajat ajavan ja menevän aaseilla ja kameleilla, ja piti siitä visun vaarin.
Ta je zagledal bojni voz z nekaj konjeniki, voz z osli in voz s kamelami in marljivo prisluhnil z mnogo pozornosti
8 Ja hän huusi niinkuin jalopeura: Herra, minä olen vartiolla yli päivää, ja olen minun vartiollani kaikki yöt:
ter zavpil: »Lev. ›Moj Gospod, nenehno stojim na stražnem stolpu podnevi in na svojo stražo sem postavljen cele noči
9 Ja katso, siellä tulee yksi vaunuissa ja kaksi ratsahin, joka vastaa ja sanoo: kaatunut, kaatunut on Babylon, ja kaikki hänen jumalainsa kuvat lyötiin maahan.
in glej, sem prihaja bojni voz z možmi, z nekaj konjeniki.‹« Odgovoril je in rekel: »Babilon je padel, padel je in vse rezane podobe njegovih bogov je zdrobil na tla.«
10 O minun tappamiseni ja minun riiheni permanto! mitä minä olen Herralta Zebaotilta, Israelin Jumalalta, kuullut, sen minä teille ilmoitan.
Oh moja mlatev in žito mojih tal. To, kar sem slišal od Gospoda nad bojevniki, Izraelovega Boga, sem vam naznanil.
11 Tämä on Duman kuorma: Seiristä huudetaan minua: vartia, mitä yö kuluu? vartia, mitä yö kuluu?
Breme o Dumi. Kliče me iz Seírja: »Stražar, kaj je glede noči? Stražar, kaj je glede noči?«
12 Vartia sanoi: kuin aamu tulee, niin vielä yö on; jos te vielä kysytte, niin teidän pitää vielä sitte palajaman ja taas kysymän.
Stražar je rekel: »Prihaja jutro in tudi noč. Če hočete poizvedeti, poizvejte. Vrnite se, pridite.«
13 Tämä on Arabian kuorma: teidän pitää yötymän Arabian metsässä, Dedanimin tiellä.
Breme nad Arabijo. V arabskem gozdu boste prenočevale, oh ve, potujoče skupine Dedánovcev.
14 Kantakaat vettä janoovaa vastaan, te jotka asutte Temanin maassa: taritkaat pakenevaisille leipää.
Prebivalci dežele Temá so prinesli vodo tistemu, ki je bil žejen. Tistega, ki je bežal, so prestregli s svojim kruhom.
15 Sillä he pakenevat miekkaa, paljasta miekkaa, jännitettyä jousta ja isoa sotaa.
Kajti pobegnili so pred meči, pred izvlečenim mečem, pred napetim lokom in pred bolečino vojne.
16 Sillä näin sanoo Herra minulle: vielä nyt vuosi, niinkuin palkollisen vuodet ovat, niin pitää kaiken Kedarin kunnian hukkuman.
Kajti tako mi je rekel Gospod: »Znotraj leta, glede na najemnikova leta in vsa slava Kedárja bo padla.
17 Ja jääneet ampujat, väkevät Kedarin lapsista, pitää vähemmäksi joutuman; sillä Herra Israelin Jumala on sen sanonut.
Preostanek izmed števila lokostrelcev, močni možje izmed kedárskih otrok, bodo zmanjšani, « kajti Gospod, Izraelov Bog, je to govoril.
