Jesajan 2
1 Tämä on se, minkä Jesaia Amotsin poika näki Juudasta ja Jerusalemista.
The word that Isaiah, the son of Amoz, saw concerning Judah and Jerusalem.
2 Viimeisenä aikana pitää sen vuoren, jolla Herran huone on, vahvan oleman, korkiampi kuin kaikki vuoret, ja korotettaman kukkulain ylitse; ja kaikki pakanat pitää sinne juokseman.
And in the last days, the mountain of the house of the Lord will be prepared at the summit of the mountains, and it will be exalted above the hills, and all the nations shall flow to it.
3 Ja paljo kansaa pitää sinne menemän, ja sanoman: tulkaat, astukaamme ylös Herran vuorelle, Jakobin Jumalan huoneeseen, että hän opettais meille teitänsä, ja me vaeltaisimme hänen poluillansa; sillä Zionista on laki tuleva, ja Herran sana Jerusalemista.
And many peoples will go, and they will say: “Let us approach and ascend to the mountain of the Lord, and to the house of the God of Jacob. And he will teach us his ways, and we will walk in his paths.” For the law will go forth from Zion, and the Word of the Lord from Jerusalem.
4 Ja hän tuomitsee pakanain seassa, ja rankaisee monta kansaa. Silloin heidän pitää miekkansa vannaksi tekemän, ja keihäänsä vikahteeksi; sillä ei yhdenkään kansan pidä toista kansaa vastaan miekkaa nostaman, eikä silleen tottuman sotimaan.
And he will judge the nations, and he will rebuke many peoples. And they shall forge their swords into plowshares, and their spears into sickles. Nation will not lift up sword against nation, neither will they continue to train for battle.
5 Tulkaat, te Jakobin huoneesta, vaeltakaamme Herran valkeudessa.
O house of Jacob, let us approach and walk in the light of the Lord.
6 Mutta sinä olet sinun kansas Jakobin huoneen hyljännyt; sillä he rikkovat enemmän kuin itäläiset, ja ovat päiväin valitsiat, niinkuin Philistealaiset, ja sallivat muukalaiset lapset moneksi tulla.
For you have cast aside your people, the house of Jacob, because they have been filled up, as in past times, and because they have had soothsayers as the Philistines have, and because they have joined themselves to foreign servants.
7 Heidän maansa on täynnä hopiaa ja kultaa, ja heidän rikkaudellansa ei ole loppua; heidän maansa on täynnä hevosia, ja heidän rattaillansa ei ole loppua.
Their land has been filled with silver and gold. And there is no end to their storehouses.
8 Heidän maansa on myös täynnä epäjumalia; he kumartavat käsialaansa, jotka heidän sormensa tehneet ovat.
And their land has been filled with horses. And their four-horse chariots are innumerable. And their land has been filled with idols. They have adored the work of their hands, which their own fingers have made.
9 Siellä yhteinen kansa kumartelee, siellä sankarit heitänsä nöyryyttävät, joka et heille anna anteeksi.
And man has bowed himself down, and so man has become debased. Therefore, you should not forgive them.
10 Mene kallioon, ja kätke sinuas maahan, Herran pelvon edestä, ja hänen kunniallisen majesteettinsa edestä.
Enter into the rock, and hide in a ditch in the soil, from the presence of the fear of the Lord, and from the glory of his majesty.
11 Sillä kaikki korkiat silmät alennetaan, ja jotka jaloimmat kansoissa ovat, täytyy itsensä notkistaa; sillä Herra on yksinänsä sinä aikana korkein.
The lofty eyes of man have been humbled, and the haughtiness of men will be bowed down. Then the Lord alone shall be exalted, in that day.
12 Sillä Herran Zebaotin päivä käy kaiken koreuden ja korkeuden ylitse, ja kaikkein paisuneiden ylitse, että ne alennettaisiin,
For the day of the Lord of hosts will prevail over all the proud and self-exalted, and over all the arrogant, and each one shall be humbled,
13 Ja kaikkein korkiain ja korotettuin sedrein ylitse Libanonissa, ja kaikkein tammein ylitse Basanissa;
and over all the straight and tall cedars of Lebanon, and over all the oaks of Bashan;
14 Niin myös kaikkein korkiain vuorten ylitse, ja kaikkein korotettuin kukkulain ylitse,
and over all the lofty mountains, and over all the elevated hills;
15 Ja jokaisen korkian tornin ylitse, ja kaikkein vahvain muurein ylitse;
and over every lofty tower, and over every fortified wall;
16 Niin myös kaikkein haahtein ylitse meressä, ja kaiken kauniin käsialan ylitse;
and over all the ships of Tarshish, and over all the beauty that may be seen.
17 Että kaikki ihmisten korkeus pitää notkistaman hänensä, ja nöyryyttämän itsensä, mitä ihmisessä korkiaa on; ja Herra yksin on silloin korkia oleva.
And the loftiness of men will be bowed down, and the haughtiness of men will be brought low. And the Lord alone shall be exalted, in that day.
18 Ja epäjumalain pitää ratki hukkuman.
And idols will be thoroughly crushed.
19 Silloin mennään vuorten rotkoihin ja maan kuoppiin, Herran pelvon tähden, ja hänen kunniallisen majesteettinsa tähden, kuin hän nousee maata peljättämään.
And they will go into the caves of the rocks, and into the caverns of the earth, from the presence of the dread of the Lord, and from the glory of his majesty, when he will have risen up to strike the earth.
20 Silloin pitää jokaisen hopiaiset ja kultaiset epäjumalansa heittämän pois, jotka hän on teettänyt kumartaaksensa, myyräin ja yökköin kuvat,
In that day, man shall cast aside his idols of silver and his images of gold, which he had made for himself, as if to reverence the moles and the bats.
21 Että he menevät kivien rakoihin ja vuorten rotkoihin, Herran pelvon tähden, ja hänen kunniallisen majesteettinsa tähden, kuin hän nousee maata peljättämään.
And so he will go into the clefts of the rocks, and into the caverns of stone, from the presence of the dread of the Lord, and from the glory of his majesty, when he will have risen up to strike the earth.
22 Niin lakatkaat siis ihmisestä, jonka sieramissa henki on; sillä ette tiedä, missä arviossa hän on.
Therefore, rest away from man, whose breath is in his nostrils, for he considers himself to be exalted.
